Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mun täytyy sanoa, että en ihan aina ymmärrä mitä tarkoitat. Ensin sinulle on täysin selvää jo moneen kertaan kerrottu asia joka vastaa aiheen kysymykseen, sitten kun radiaani vastaa siten että minä ymmärrän, niin sinä et ymmärrä lainkaan, haluatko, että toistan sen mitä radiaani jo kertoi, vai mitä ihmettä kaipaat. Suoraan sanoen en halua jatkaa kinastelua kanssasi asioista millä ei ole muille mitään merkitystä, häiritse vain keskustelun lukemista niiden osalta jotka saattavat jopa olla asiasta edelleen kiinnostuneita. Kehoitan sinua miettimään mitä höpötät, ette sorru omaan nokkeluuteesi
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No, ehkäpä on hyvä, että pysyttelet sillä linjalla.... Menestystä valitsemallanne tiellä....
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ymmärrän hymiösi, kysyttyäsi samaa asiaa samassa juonteessa viisi kertaa. ;-)
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jahas, taisivat jäädä yhteen kuvaan. Kommenttien perusteella ei ihme.... Miehet pystyvät näköjään enemmän puhumaan kuin tekemään - sekään ei tietenkään ole ihme
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Lyödäänpä vähän aattoillan löylyä, kun keskustelu alkaa hiipua täällä. Onko perinteinen resoluution huononemisen kaava sovellettavissa myös siihen, että kennot ovat tavallaan ylimitoitettuja objektiivien suorituskykyyn nähden. Huhujen mukaan julkaisuputkessa on 50-megaisia kinokennoja, joten miten saatavilla olevilla objektiiveilla niistä saa mitään irti, jos objektiivien suorituskyvyssä on seinä vastassa jo 20-megaisissa?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Aikoinaan oli megapikkelssit kovassa huudossa ja sitten tuli aika jolloin jokin tolkku ja järki siihen "kilpavarusteluun" tuntui tulevan. Taisi olla illuusio. 50 megainen kinokenno ei ole paljoa tiheämpisenselinen kuin D800 mutta ihan eri planeetalta kuin D4. Järjettömän tiheäsenselisten kennojen markkinoilletulo kuvastaa mielestäni ilmiselvästi huimaa tilaisuutta myydä tulevia uusia superobjektiiveja, jotta rahat saadaan käärittyä parempiin pusseihin kun rungon uusija huomaa että vanhassa lasissa on "vikaa". Mutta ei siinä mitään: D800 ei vielä lie pöllömpi kenno jos yritetään kompaktitemppua jossa ennen tarvittiin isompaa kameraa. Tietyin rajoituksin homma varmaan toimii.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Sitäpä juuri tarkoitin. Tällä haavaa ammuskellaan norsupyssyllä lintumetsällä, mutta onko näistä "superlaseista" alkanut tippua havaintoja ja mitä se nyt erityisesti on, mitä voidaan vastaavasti parantaa jo nykyisellään melko suorituskykyisistä objektiiveista. Niissähän resojen ja kontrastin pitäisi parantua tuplasti, jotta kaikki hyöty saadaan ulosmitattua.
Muutamia täydennyskorjauksia Moi valokuvausta tekniseltä näkökulmalta KAUAN seuranneena haluaisin työtää lusikkani soppaan. 1)Tavallisille kuvaajille tarkoitettujen huippuobjektiivien aeraalinen (ilman filmiä tai kennoa) mitattu suorituskyky ylittää 400vp/mm. Parhaat graafiset filmit piirtivät yli 1000vp/mm, siviileille tiedossa olevat; vakoilumateriaaleista emme vielä tiedä kaikkea mutta näiden filmien piirtokyvyt olivat paljon siviiliversioita korkeampia. 2)Himmentäminen parantaa lähes aina objektiivin terävyyttä difraktiorajaan asti, koska sarjavalmisteisiin optiikoihin on jäänyt niin paljon optisia kompromisseja, joita himmentäminen poikkeuttaa, kumoaa. Nollatoleranssiobjektiivit, Apokromaatit ja Superapokromaatit ovat parhaimmillaan täydellä aukolla tai aukon himmennettynä. 3)Piirtokykyä saadaan merkittävästi nostettua käyttämällä määrättyä valon aallonpituutta tai menemällä näkyvän valon ulkopuolelle. Esim Nikonin stepperi, jolla valotetaan mikropiirejä 26 x 33 mm kokoon (oisko hyvä kennokoko tehdä yksittäisiä cmosseja 300mm piikiekon sijasta)? omaa 2m pitkän optiikan mikä painaa tonnin ja on korvannut nämä aikaisemmat Utra Mikro Nikkorit, joista parhaimmillaan mitattiin 1370 vp/mm Nykyisellä "Immersion litography"-tekniikalla, veden taitekerrointa hyödyntämällä päästään yli 2000vp/mm 4)CCD ja Cmos kennojen pikselimittoja kerrottaessa on kyseessä mitta pikselin keskeltä viereisen pikselin keskelle, ei laidalta laidalle?!! Johtuen rakenteellisista seikoista Cmos kennossa, uusimmissakaan itse valoa vastaanottavan pinnan %-osuus, peittävyyden eli fill factorin ollessa yli 55% puhutaan täyspeittorakenteesta VAIKKA KUVASTA 45% tuotetaan arpomalla ja matematiikkaa käyttäen. Uusissa "taustavalaistuissa" kennoissa on enenevässä määrin siirretty näitä pintaliitoskomponentteja itse rakenteen taakse, pohjalle, että valoa sieppaavan elementin pinta-alaa saataisiin kasvatettua. Laskennassa siis tulisi huomioida reseptorin, valoa keräävän pinnan todellinen koko. 5)Digitaalisessa kuvanmuodostuksessa vain puolet pikseleistä, vihreät, käytetään terävyyden muodostamiseen (poikkeus sigman 3kerros kenno ja eräät kennot, joissa hämäräkuvausominaisuuksien parantamiseksi on mukana 4 kuvanmuodostus"väri", vaikka valkoinen Antialliasing suodattimella epäterävöitetään kuva tahallisesti, jotta ne kennon alueet eivät näkyisi, mitkä eivät ota valoa valoa vastaan ja muodosta kuvaa. Terävöityksellä on siis huomattava merkitys lopulliseen kuvan terävyyteen. Eri RAW-konvertereiden välillä on huomattavia eroja terävyyden tuottamisessa, huonoimman ja parhaimman välillä oli 30% ero!! tästä seurasi se, että huonoin objektiivi ja paras RAW ohjelma antoi paremman terävyyden, kuin paras objektiivi ja huonoin RAW konvertteri! 6)Raakakuvassa oli alunperin kyseessä kennonluku JOKAISESTA YKSITTÄISESTÄ pikselista, niiden chrominanssi ja luminanssi arvoista. Näkyväksi avattu RAW-kuva on mustavalkoinen ruudukolla (pikseleiden välit, mitkä eivät kuvaa tuota)varustettu pienennös kohteesta. Nykyisin lähes kaikissa huippujärkkäreissä tapahtuu yksittäisvärien osalta signaalikäsittelyä kennotasolla, eli PUHDASTA, KÄSITTELEMÄTÖNTÄ RAW-muotoa ei ole. Nämä esilletuodut seikat huomioiden on mahdollista tarkentaa laskelmia ja saada aikaan uusia tuloksia. Muuten terävyyshän on vain suhde kuvan kokoon, pienestä terävyydestä pieniä kuvia ja isosta isoja. PS elokuva Blow Up kertoo terävyyden tavoittelusta oman hauskan tarinansa
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No johan jotain, olisko taas aihetta kysyä mihin optiikka nykyään pystyy? En halua provosoida, mutta nythän näyttää siltä, että 400 lp/mm ei ole mitään????
Vs: Muutamia täydennyskorjauksia Tervetuloa mukaan karkeloihin. Tuoreet näkemykset ovat aina tervetulleita.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Photokinassa jotain uutta oli Euroopasta. Nikonin nykyinen suosituslista 800E:lle ei ole pitkä: http://www.luminous-landscape.com/reviews/cameras/nikon_d800_or_d800e.shtml Muistan nähneeni listan ihan Nikonin sivullakin, mutta en muista oliko se ihan sama. Selvästi kuitenkin Nikonin lista, kun hauskasti Sigman uusi 35/1.4 vaikuttaisi hakkaavan Nikonin version selvästi täydellä aukolla: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,75300.0.html
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Hyvää vuodenjatkoa kaikille! Tulin juuri siihen tulokseen, että taitavissa käsissä optiikka pystyy lähes mihin vain.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tuosta artikkelista löytyi jotain hyötykäyttöäkin diffraktiolle: "Also, simply stopping down (f/16 or lower) will usually get rid of moiré due to diffraction limiting. This is a quick and dirty yet effective in-the-field AA filter that we all have available all the time, if needed."
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tämä nyt on kuitenkin lähinnä valokuvausfoorumi, joten puolijohdelitografian uusimmat tuulet lienevät jossain määrin epärelevantteja useimpien kuvausharrastuksen kannalta? Harva varmaankaan kuvaa ArF-eksimeerilaserilla postimerkin kokoisia kohteita. 25-32 nm litografia alkaa kai olla nykyään aktiivikäytössä, ja "ihan tavallisella" UV-litografialla Intel väittää pääsevänsä 15nm detaljeihin saakka: http://www.eetimes.com/electronics-news/4083577/Intel-pushes-193-nm-litho-down-to-15-nm On varmaankin niin, että optiikan todelliset rajat löytyvät juuri puolijohdeprosesseista: siellä sattuu olemaan rajojen venyttelyyn paitsi suuri motivaatio niin myös dollareita on varaa latoa pöytään aika kasa. Toisaalta epäideaalisuuksista on mahdollista päästä eroon, kun kuvausprosessissa ei tarvita mitään joustavuutta.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Toisaalta digitaalisuus ei oikein tuo siihen vastausta, pitäisi saada analoginen versio esiin. Meillähä otaipumusta vääntää analoginenkin digitaaliseksi, jotta näkisimme missä mennään, joten tulkintaperusteetkin on hieman jänniä. Ja toki toisnkinpäin: näetkä portaan/eron -en, no hyvä/huono ;-)
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jos objektiivi piirtää 400lp/mm, pitää aina muistaa esittää lisäkysymys: mille kuvakoolle ja kuvakulmalle? Vasta näiden tietojen jälkeen nähdään mikä on objektiivin keräämän kuvainformaation määrä ja käyttökelpoisuus käytännön valokuvauksessa.