Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mielenkiintoista keskustelua otsikon aiheesta, tosin keskustelusta en ymmärrä käytännössä yhtään mitään ;P
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jos pikselillä tarkoitetaan digitaalisen kuvan pienintä yksikköä, niin sitä ei kennosta löydy. Jos taas kennon pienintä valoa havaitsevaa elementtiä, niin niitä löytyy 24MP kennosta, noin 24 000 000, ei 6 000 000. Jälkimmäisestä, siis kennon tuottamasta informaatiosta, valmiin kuvatiedoston pikselien väri voidaan laskea monella tapaa (Esim LR antaa valita kolmesta mahdollisesta), mutta kunkin kuvapikselin valoisuus pitkälti määrittyy yhden kennolla sijaitsevan, kaiken uhallakin, pikselin perusteella. Väri-informaatio taas aina myös kennon pikseliä ympäröivien pikselien tuottaman informaation avulla. Näin siis yleisessä bayer matriisi kennossa. Eli mielestäni, kennolla värisuotimen takana on pikseli, ja tarpeellinen pikseli onkin. Sille voidaan myös määrittää koko. Myös kuvassa, pikselillä on koko, jos se on määritelty (DPI, tai kuvakoko esim 30*40cm), vaikka pikseli tietysti silti voidaan esittää väärän kokoisena. Vektorilaskennan pohdinta tuskin asiaa valottaa paljokaan. Mutta sielläkin terminologia aiheuttaa sekaannusta. Koulussa opimme vektoreista, joilla laskettiin voimia, ja mahdollisesti myös vektorituloja. Yhtä hyivin kuitenkin vektori termi on käytössä esim ohjelmointikielessä kuvaamassa järjestettyä lukujoukkoa. R, B, G on tästä hyvä esimerkki. R, G, B:n tapauksessa voidaan jopa nähdä mukavasti täydellinen harmonia näiden kahden eri "vektorin" merkityksestä, jos niin halutaan. Ajatelkaapa kuutiota ( silmienne eteen), vasen alanurkka on musta, siitä oikealle mennessä lisääntyy punainen, ylöspäin vihreä, ja kauemmas katsojasta mentäessä sininen väri. Musta kulma on siis origo, ja sen vastainen kulma, on valkoinen. Kaikki RGB avaruuden värit löytyvät kuution sisältä (tai pinnalta), ja origosta lähtevä paikkavektori osoittaa siis haluttua väriä ... eli R, G, B voidaan nädä vektorina, jos niin halutaan.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jos jätetään terminologia saivartelu pois, niin kuvassa (kuvatiedostossa) "pikselillä" EI OLE KOKOA! Mutta kaikesta huolimatta kennon pikselillä (photo site) ja kuvatiedoston (JPEG, TIFF) RGB-pikselillä on vissi ero, ja siitä syystä terminologiaa pitäisi selkeyttää!
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy ...kun kyse on optiikasta, vain objektiivin ja kameran kuvailmaisijan kyvyillä ja mitoilla on merkitys. Objektiivi, optiikka, ei tiedä mitään vektoreista, RAW muunnoksista, TIFFeistä tai vedoksista. jk
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ainahan voit taas kysyä uudestaan, kuten tässä juonteessakin hmm...kolmesti?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Hymiö yritti olla mielipidettäni selventävänä mukana, parempaakaan en keksinyt, olisi pitänyt pistää sana "otsikon aiheesta" lainausmerkkeihin, koska nyt ollaan mielestäni jo aika kaukana optiikan kykenevyydestä tuottaa hyvä kuva digiaikana Minusta tuo hörhötys vektoreista alkaa jo ansaita oman aiheensa, menee keskinäisten osaamistasojen vertailuksi, eikä noin kaukaa varmaankaan tarvitse ponnistaa päästäkseen takaisin optiikkakeskusteluun. Modet voisi ehkä hieman auttaa jos näkevät toiveeni uudesta aiheesta tarpeelliseksi näille matikka/fysiikka neroille.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Optiikan kyvyt ovat jo tulleet esille heti ensimmäiseltä sivulta. - nykykennot kykenevät tallentamaan kaiken, minkä (teollinen) optiikka tuottaa. - fysiikka asettaa tajat reaalisille objektiiveille, diffraktio - valon taittuminen kaikilla näkyvän valon aallonpituuksilla tarkasti yhteen pisteeseen on mahdotonta, jos objektiivilla on tarkoitus kuvata eri etäisyyksillä kohteesta - valmistustoleranssit ja tuotteen hinta asettavat yhden käytännön rajan - erittäin suurilla valovoimilla esimerkiksi tarkentaminen tarkasti haluttuun kohtaan on vaikeaa - pienikin kameran (kennon) liike valotuksen aikana saa aikaan virheitä kuvaan jk
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Nimimerkkejä tässä mainitsematta, ollaan väitetty, että optiset konstruktiot , linssien pintakäsittelyt, uudet lasimateriaalit jne ovat parantaneet objektiivien laatua hurjasti sitten vaikkapa 70/80-lukujen. Voidaanko siis nyt todeta, että kehitys loppui tähän, nyt on tullut raja vastaan josta ei voi enää parantaa? Optiikan kyvyt on nyt maksimaalisesti hyödynnetty. Voisko joku viisaampi kertoa missä objektiivissa on tilanne niin hyvä, ettei parempaan enää pystytä tulevaisuudessakaan?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kuluttajakameroita valmistavilla yrityksillä ei ole tarvetta parantaa optista laatua. Niiden tehtävänä on kerätä omistajilleen mahdolllisimman paljon tuloja. Tästä seuraa että tulevaisuudessa pyritään tekemään entistä halvemmalla riittävän hyvää laatua. Tästä esimerkkinä ovat peilittömät järkkärit. Hintakilpailu johtaa muovien käytön lisääntymiseen entisestään. Niitähän on jo niin runkomateriaaleina kuin optisina osina. Mekaniikasta koitetaan tehdä entistä yksinkertaisempaa. Tästä esimerkkinä sähköinen käsitarkennus, joka hyödyntää automaatin kaikkia osia. jk
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Juu juu, mutta mihin se optiikka pystyy ;-)) En kysynyt mitä valmistajat tekevät ja miksi.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tuolla aiemmassa on mielestäni jo aika laveastikin käyty asiaa läpi, siis mihin objektiivien erottelukyky rajoittuu. Loppujen lopuksi objektiivit pystyvät teoriassa siihen erottelukykyyn, johon valoaallon käyttäytyminen asettaa rajat (siitäkin aiemmin laajasti kerrottu, myös osassa tämän keskustelun linkkejä). Seuraava kysymys: pystyykö filmi tai kameran sensori täysin hyödyntämään tuollaisen teoreettisesti täydellisen objektiivin tuottaman erottelukyvyn... Siihenkin näyttäisi tässä ketjussa vastatun jo monesti Optiikka ei pysty valokuvaustarkoituksessa mihinkään. Optiikka = valo-oppi. (Pääsinpäs saivartelemaan
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Sä oot aika jullikka jankkaamaan! Optiikan kyvyt ovat jo tulleet esille heti ensimmäiseltä sivulta. - nykykennot kykenevät tallentamaan kaiken, minkä (teollinen) optiikka tuottaa. - fysiikka asettaa tajat reaalisille objektiiveille, diffraktio - valon taittuminen kaikilla näkyvän valon aallonpituuksilla tarkasti yhteen pisteeseen on mahdotonta, jos objektiivilla on tarkoitus kuvata eri etäisyyksillä kohteesta - valmistustoleranssit ja tuotteen hinta asettavat yhden käytännön rajan - erittäin suurilla valovoimilla esimerkiksi tarkentaminen tarkasti haluttuun kohtaan on vaikeaa - pienikin kameran (kennon) liike valotuksen aikana saa aikaan virheitä kuvaan jk
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Täytyy sanoa, että parin päivän eksperimentaalisilla snapshoteilla havainnoiden ero 12-megaisen (450D) ja 18-megaisen (650D) tuottaman kuvan välillä on esimerkiksi Canonin EOS 24-105-millisellä L-lasilla varsin olematon, vaikka eroa on 6 Mpx jälkimmäisen eduksi. Näkemäni perusteella esimerkiksi 20-megainen kenno on aivan tarpeeton tässä yhdistelmässä. Siitäkin huolimatta, että kyseinen objektiivi on laadukas omassa kategoriassaan.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy 21 sivua höpinää siittä mihin optiikka pystyy, se pystyy siihen mihin kuvaajakin pystyy, ei se välineistä kiinni ole
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Osaavissa käsissä optiikka pystyy loppujen lopuksi ihan uskomattomiin suorituksiin?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kyllä, olisi mukava itsekkin kuulua tuohon joukkoon niin ei tarvitsisi syytellä välineitä kun homma ei toimi.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Paljon armeliaampaahan se niin päin on.... Minulla on jo aika kauan ollut niin hyviä kameroita, että kuvien surkeudesta voi syytellä vain itseään. Paska juttu, olisi kiva sanoa, että kyllähän minäkin, jos olisi turbo....
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Niin ihan mitenpäin vaan itsestä se vika ei ikinä löydy. Varmaankin halusit ymmärtää huonosti kirjoittamani pointin väärin