Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jankutusta.... kyseenalaistaisin tuon näkemyksen, että pikseli on "vektori". Kuvataanhan sitä lukujen järjestettynä joukkona, mutta yleensä katsotaan, ettei se vielä riitä. "Vektoreita voivat olla mitkä tahansa oliot, joiden välillä vektoriavaruuden laskutoimitukset on määritelty". Kuvan luminanssiarvojen välillä eivät laskutoimitukset ole voimassa, joten....
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Siis sillä ei ole mitään väliä mikä on "photo site":n koko, entäs jos 1/2,5:n kenossa on vain 1000 "photo site" ??? Ja kuu on juustoa!
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mikä siinä pikseli-sanan käytössä on niin vaikeaa? Luonnollisesti jos pikselikoko on niin iso, että se haittaa huomattavasti enemmän kuin diffraktio niin diffraktion vaikutus ei näy. Samoin jos kuvattava aihe ei sisällä korkeita taajuuksia. Millään oikeasti valokuvaukseen käytettävällä kennolla ja aiheella tämä ei tietysti vaikuta.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Eri ihmiset vaan ymmärtävät "pikselin" eri tavalla. Tai eivät ymmärrä, että sama sana voi tarkoittaa eri asioita, riippuen asiayhteydestä. "pixel" on lyhenne sanoista "picture element"...
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Miksi vektorit olisivat olemassa vasta jos niiden väliset laskutoimitukset on määritelty? Onhan esim. kolmiulotteinen vektori (humala, hilpeys, örvellys) olemassa vaikka niiden välisiä laskutoimituksia ei olekaan määritelty -- vai onko?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ei mikään. Se on yhtä helppoa (ja yhtä tyhmää) kuin objektiivin kutsuminen linssiksi.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Syvällistä filosofiaa joulunaikaan..... Vektorit ovat ajatusrakennelmia, eivät todellisuudessa esiintyviä, tosiolevaisia (engl. entitative). Ne ovat mallinnuksia todellisuudesta. Aika usein käy niin, että todellisuus ja sen malli (esim. matemaattinen ajatusrakennelma) sekaantuvat. Esim. taittumislaki - sanotaan, että valo noudattaa taittumislakia (Snellin laki) kulkiessaan rajapintojen läpi. Niinhän tietenkään ei ole, vaan valo kulkee miten kulkee, ja ihminen kuvaa sitä tapahtumaa matemaattisella mallilla, joka pätee sen verran kuin pätee. Taittumislaki on olemassa vain ihmisen mielessä, ajatusrakenteena. Vektorit on määritelty siten, että ne ovat lukujoukkoja, joille pätevät vektorien laskutoimitukset - summa, erotus, skalaari- ja vektoritulo, miksei myös skalaarikolmitulo. Siten kaikki lukujoukot eivät ole vektoreita - esim. pikselin väriarvot eivät ole. Niille tietysti matriisilaskennan säännöt ovat olemassa johonkin rajaan asti, mutta.... Toki, jos halutaan kaikki lukujoukot nimetä vektoreiksi, niin ei kai sille ole estettä enempää kuin sille objektiivin kutsumiselle linssiksi. Mutta ei siinä mitään järkeäkään ole: kolme kaverusta lähtee ryyppäämään, yhdellä on rahaa 5 egeä, toisella 10 ja kolmannella 20. Jos halutaan sanoa, että kaverusten rahamäärät (5, 10, 20) ovat vektori, niin .... no. Sanohan voi, mutta mitään älyllistä siitä ei taida seurata, koska laskutoimitukset (vektoritulo, esim.) eivät päde.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Niin...erona on tosin se, että pikseli on ihan oikea termi pikselille. Tässä Sonyn, Fairchildin ja Truesensen(entinen Kodak) kennojen datalehtiä, kovasti puhutaan pikseleistä kaikissa. Valitsin sekä yksi- että kaksiulotteisia ja CCD- ja CMOS-sensoreita, kaikissa käytetään samaa termistöä. Ehkä joku foorumin jäsen voisi käydä valistamassa valmistajia siitä, että pikseliä ei saa kutsua pikseliksi foorumin Virallisen Tiedon(tm) mukaan.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Sataprosenttisesti samaa mieltä. Muutostyöstä tulisi vieläpä kova urakka, kun kaikki dokumentit 70-luvulle asti nykyaikaistettaisiin =). Edit.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Noin ihan yleisesti; jonkin virheen tai väärinkäsityksen yleisyys ei muuta asiaa oikeaksi. Ei myöskään se, kuinka arvovaltainen taho on kyseessä. Peräti paavin istuimelta on joskus annettu virheellistä tietoa... Miltei kaikki, mainittu Vatikaanin toimisto etunenässä, olivat aikoinaan sitä mieltä, että Aurinko kiertää Maata. Joku taisi olla oikeuden edessäkin, kun muuta epäili. Kuten tiedämme, ei niin kuitenkaan sitten käynyt. Sonyn tiedotteen toimittaja on toki arvovaltainen taho, mutta kysyisin varmuuden vuoksi kuitenkin vielä paavinkin toimistosta...
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Taisi kirkolliskokouskin äänestää Marian neitseellisyydestä. " . . . syntyi Neitsyt Mariasta . . .".
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Pitäisi perustaa ISO:n alainen käsitteiden standardointityöryhmä!? P.S. Sana kuvaelementti voidaan käsittää monella tavalla. Tehdäänkö niistä erillaisia tulkintoja, vai onko tulkinta ennalta määrätty (RGB/JPEG). Intuitiiveseti voisi ajatella, että tulkintaa täytyy olla ennalta määrätty, joten Kodakin ammattilaiset ovat väärässä, paitsi jos heillä on mielessään pelkkä Kodakin (voiko luottaa, kun mohrivat firman digitaalivallankumouksessa) tulkinta?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Millä matriisilaskennan termillä sitten kutsut pikselin väriarvojen joukkoja, joihin voidaan soveltaa matriisilaskentaa? "Pikseliksikö" ;P
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Miten nyt milloinkin mieleen juolahtaa... - mikäs sinusta on kahden kuvapisteen RGB-arvojen vektoritulo?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Anselin digitaalisessa ideaalimaailmassa pikseli on kielletty käsite ja jos vain johonkin ilmiöön voidaan soveltaa vektoreita, voidaan samalla hävittää ilmiöiden kuvaamiseen vuosikymmenien saatossa kehitetty käsitteistö vektoroidun maailmankuvan nimissä. Ihmiselo ja historiakin voidaan vektoroida, koska vektorit ovat jokaiseen elämänilmiöön soveltuva tapa selittää asiat yksinkertaisesti ja tyhjentävästi. Tämä olkoon matriisien vektoroitavuudella selitetty m.o.t.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Juu, äänestyspäätöksellä meni.... Niinkuin JJ:n syyttömyyskin.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kuvankäsittelyohjelmistoissa (esim. kohinan poisto) FFT on varsin paljon käytetty algoritmi, jossa vektorilaskentaa käytetään. Ei ole! Pikseleistähän tässä on kirjoiteltu rivitolkulla.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Vanha hyvä käytäntö on ollut, että keksijä määrittelee käsitteistön pääpiirteissään. Jos keksit kennon, voit nimittää kuvaelementtejä esimerkiksi pikseleiksi ja antaa niille sijaintia määrittelevän osoitteen kaksiulotteisessa matriisissa. Jos keksit tavan kuvata kolmiulotteista grafiikkaa vektoreilla, voit nimetä ne esimerkiksi vertekseiksi välttääksesi sekaannuksen jo aikaisemmin käytössä olleisiin käsitteisiin.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Karkaako mopo käsistä: Kyse on siitä saadaanko tietty kuvapiste xy-koordinaatistossa laskettua nk. "vektorin" perusteella, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan R,G,B-arvojoukkoa, ja jos saadaan ilman lisäinformaatiota, niin kyseessä on pikseli. Mutta jos kyseesä on "vektorii" jossa on arvojoukko R,G,G,B, niin muodostaako tämä valoilmaisimien arvojoukko yhdessä pikselin eli onko D600:ssa vain 6 mp (?), joista voidaan ennakkoon määritellyn algoritmin avulla laskea lopullinen "pikseli", mutta jos tarvitaan muitakin valoilmaisimia interpoloimaan lopullinen pikseli, niin silloin kyseessä ei liene pikseliä kameran kennolla, vaan pikseli syntyy vasta interpoloimalla RAW-tiedoston eri valoilmaimien arvojen perusteella.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Niinpä niin. Pikseli on ollut tähän asti pikseli interpoloitunakin, mutta täällä on ollut tendenssiä keksiä johdannaisia, koska laajalti käytössä olleesta ja alalla hyväksytystä pikselistä on pyritty rakentamaan jonkinlaista ongelmaa. Pikseli on siis pikseli, kun sitä käytetään ccd-kennoissa sensorielementtinä tai kuvaamaan kuvaelementtiä bittikartassa. Kolmiulotteisessa grafiikassa käytössä on kosolti lisää teidän sovelluksiinne sopivia vokseleita ja verteksejä, your choice...