Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No sitä itsekin hämmentyneenä ajattelin, että eihän siinä kehitelmässäni ole mitään logiikkaa, jos pikseleitä/senseleitä on yli puolitoistakertainen määrä ja pinta-ala ei ole muuttunut miksikään. Silloin nuo avautumiskulmat, joista Mikaa jo ehti kirjoittaa viestissään, voisivat olla avainasemassa. Näitä mikrolinssejä kehitettiin viime vuosikymmenellä skanneri- ja kuvanvalmistamolaitesovelluksissa, joten olen arvellut niiden olevan jossain määrin vaihtokelpoisia digikameratekniikkaan. Joka tapauksessa Nikonin high end-malleissa on Sonyn komponenttien myötä tapahtunut harppaus erityisesti hämäräkuvauksen laadussa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy "Kaikki senselit antavat monokromaattista terävyysinformaatiota..." Tuota noin, mistä lähtien näin on ollut? Täytyypä kertoa filmirungoilleni että lakkaavat tarkentamasta. Eivätköhän digirunkojenkin tarkennussysteemit perustu joko vaihetarkennukseen tai kontrastinseuraamiseen. Autofocus - Wikipedia Ei siinä kennolta mitään terävyysinformaatiota tule. Ehkä viittaat kontrastinseuraamiseen, mutta ei siinäkään asian laita ole väittämäsi. "Samalla kennolla otettu terävä kuva sisältää enemmän informaatiota kuin epäterävä." Tässä on varmaan vain kyseessä huolimaton kirjoittaminen, ei tietenkään sisällä. Ne sisältävät aivan saman määrän informaatiota jos tarkoitat informaatiolla järjestystä johon voidaan liittää tulkinta. Jos taas tarkoitat informaatiolla tulkintaa tai sen oikeudellisuutta olet oikeassa, mutta lukija tietysti olettaa sinun tarkoittavan informaatiolla suunilleen sitä mikä tapana on. Niin, en tässä nyt sekoita toisiinsa informaatiota ja dataa. EDIT Asiaa uudelleen ajateltuani tuon informaation määrän osalta pyydän ppotkalta nöyrästi anteeksi; oikeassahan hän on. Kun CoC kasvaa, niin informaation määrä todellakin pienenee. Olin tässä väärässä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tarkoittanet tässä Chief Ray Anglea, CRA? Sen kennovalmistajat ilmoittavat yleisesti. (Angle-sensitive pixeliä et varmaan tarkoittanut, kun se ei liity tähän). Mikrolinssiarray ei ole välttämättä yhtenäinen kenttä vaan "taittokerroin" eli linssin muoto voi olla kulmariippuvainen eli muuttuumkeskeltä kohti kulmia. Tällainen tosin vaatii entistä yhdenmukaisempaa toimintaa objektiivivalmistajilta. -p-
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ei, en tarkoittanut pääsäteiden kulmia, vaan marginaalisäteen kulmaa ihan vaikka keskikentällä. Kyllä pikseleillä on ihan oikeasti oma valintakulmansa, joka seuraa linssimatriisin toiminnan fysiikasta, ja johon vaikuttavat lähinnä pikselin koko, ja vaadittu fill-factor. Keskikentälläkään ei saada Aptinan teknisen dokumentaation mukaan juuri F/1.4 suurempia kulmia kytkettyä sisälle. Tätä ei kylläkään tapahdu filmillä, tai muilla mikrolinssittömillä sensoreilla. Tällä pohjalla tarkastellen Canonin uudet 24 ja 28 milliset kuvavakautetut F/2.8 objektiivit näyttäytyvät muuten ihan uudessa valossa... Tämä ei kylläkään ole ainoa syy ruveta kuristamaan aukkoa pienemmäksi, ja luulen että toinen syy on odotettavissa olevat isomman pikselimäärän kennot. Sinänsä pääsäteen kulman kanssa joudutaan reunakentillä samantyyppisiin ongelmiin, etenkin kompaktien objektiivien kanssa. Sinänsä tämä on loistava esimerkki netissä tapahtuvasta Leican piilomarkkinoinnista (ei välttämättä edes Leican itsensä tekosia); käännetään nimenomaan heille tyypillisen ongelman ratkaisu keppihevokseksi muita valmistajia kohtaan mainitsematta sitä pikkujuttua, että muilla tämä ongelma on jo lähtökohtaisesti huomattavasti pienempi.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Lainaus ppotka: "Mistä päättelet, että pienemmän piirtoympyrän tuottava objektiivi on AINA optisesti huonompi kuin vastaavan kuvakulman objektiivi, jolla on suurempi piirtoympyrä? Tätähän väitteesi tarkoittaa." Näinhän en suinkaan väitä olevan, vaan 4/3 järjestelmän objektiivit ovat piirtokyvyltään parempia kuin useimmat kinokoon objektiivit. Kuitenkaan ne eivät useinkaan ole niin paljon parempia, että lopullinen kuvanlaatu olisi kinokoon veroinen edes 12Mp:n kuvakoolla. Lasketaanpa. Olkoon 12Mp sekä kinokoossa että 4/3 koossa. Kinokoon kuvakorkeus 24mm, jolla maksimissaan voidaan toistaa 1456lp (Canon 5D). Pienemmässä 4/3 koossa kuvakorkeus on 13mm, jolla voidaan toistaa 1500lp, siis vähän 5D:tä enemmän. Saadaan minimipiirtokyvyt 61lp/mm täyskennolle ja 116lp/mm 4/3 koolle. Jos tyydytään 5D:n kanssa samaan pystyerotteluun, 4/3 kameralle riittää 112lp/mm. Heti huomataan, että vaatimukset objektiiville jo 12Mp:n kennolla ovat erittäin kovat 4/3 järjestelmässä. Kinokoon kennolle vastaava kuvainformaatio tallentuu jo varsin monen objektiivin toistokyvyllä. Myös hyvän kontrastin toiston suhteen kinokoolla on paljon enemmän pelivaraa kuin pienemmällä koolla. "Väitätkö siis tosissasi, että näin on lineaarisesti (tai edes melkein) piirtoympyrän koon mukaan nollasta äärettömään?" En väitä. Tilanne ei ole edes lineaarisesti huononeva pienten kokojen suhteen, vaan huonompi. Jos kuvausaukko ja piirtoympyrä kutistetaan kovin pieniksi, diffraktio pilaa kuvan täysin. Nykypokkareilla jo täydet aukot ovat millimetriluokkaa, eikä himmennysvaraa juuri ole. Lähestytään neulanreikäkuvausta. Kuvanlaadun paranemisen kannalta kameran koolla ei ole ylärajaa, käytännön ongelmat tulevat tietysti äkkiä vastaan. Kokeilusi 4/3 järjestelmän ja isompien kuvakokojen välillä ovat mielenkiintoisia. Ei voi muuta kuin nostaa hattua Olympuksen optiselle tasolle. Toki 4/3 järjestelmän kuvamuoto on optisesti edullisempi ja muutenkin koko systeemi suunniteltu puhtaalta pöydältä digijärjestelmäksi. Jos Olympuksen objektiivi piirtää kaksi kertaa tarkemmin kuin 5D:n keskinkertainen objektiivi, sen kuvatulos voi hyvinkin olla 5D:tä terävämpi. Loppupäätelmäsi kanssa 4/3 järjestelmän käyttökelpoisuudesta olen hyvin pitkälti samaa mieltä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Minullakin lienee lukihärö; en miellä tuollaista ajatelleeni, edes epäsuorasti kirjoittaneeni enkä tästä ketjusta "meidän" kirjoittamana lukeneeni.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No, kun te vaikutitte sivuuttavan systemaattisesti difftaktion ja sen pisteen/pikselin kokosuhteen kokonaan ja puhuitte digikuvasta "annettuna tekijänä". Eikä siitä "lukihäiriöstä" tms. tarvitse vinoilla. Huonona päivänä jää puolet tekstistä pois tai tulee aivan outoja ristiinviittauksia, joita ei edes jälkeenpäin kunnolla tunnista itsensä kirjoittamiksi, koska on ajatellut kirjoittavansa jotain aivan muuta. Normaalina päivänä sitten onneksi vähän paremmin. EDIT: Tuo Ianidorin polemisoima suurennossuhteen muutos taisi olla yksi asia, jonka sivuutit täysin mahdottomana ajatuksena eli silloinhan oletettavasti kiistit muutokset kuvanlaadussa ennen A/D-muunnosta. Ei kuitenkaan jaksa kinata tästä, sillä meillä on optiikkaan parmmin perehtyneitä ihmisiä keskustelussa nyt mukana ja saamme havainnollisempia esimerkkejä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Noinhan diffraktio toimii... Tässä, kun muutenkin ollaan linnunmaidon ja lentävien lehmien tasolla, eihän sen kuvausaukon tarvitsisi olla diffraktiorajoitteinen pokkareillakaan. Sellaisen objektiivin teollisen valmistuksen ja sen kameran myynnin kanssa vain tulisi siinäkin näitä käytännön ongelmia. Mutta, varsin yllättäen, erinomaisten valokuvien ottaminen ei nykyisilläkään, diffraktion täysin pilaamilla pokkareilla näytä olevan mahdotonta. Ylipäätään itseäni ei kovinkaan paljon kiinnosta teoria muuten kuin asioiden ymmärtämisen vuoksi. Ratkaisevaa on se miltä fysiikka, optiikka, elektroniikka ja mekaniikka näyttävät valokuvien muodossa. Kesällä tein reality checkin NEX 7:n kanssa ja tänään tuli samaa tarkoitusta varten (ja yhden visaisen ongelman kiertämiseen research engineeringillä) D800E. -p- Edit: research... Piti sanoa reverse. Vaikka researchia siinä joutuukin tekemään ennen kuin voin todistaa asian takaperin. Etuperin tiedettynä asian hyödyntäminen on nimittäin kiellettyä, vähän niinkuin amerikkalaisissa lakimiessarjoissa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Diffraktiosta huolimatta melko skarpin oloisia kuvia tehdään neulanreikäkameroilla aukoilla f:350 - f:400. Jotenkin tuntuu liioittelulta valitus, että f:8 alkaa olla käyttökelvoton..... Eihän diffraktio poista informaatiota, levittää vain huntua päälle. Jossain määrin asiaa voinee auttaa sopivalla terävöityksellä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jos ajattelemme että fotoni on informaatiota ja kun se menee väärään paikkaan (väärä tulkinta), niin eikö se ole disinformaatiota??
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mun mielestä jo toisella sivulla alkoi sietämätön pikselinviilaus, sama juttu jalustakeskustelussa ja lukemattomissa kamerakeskusteluissa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy En nyt aio jaksaa ryhtyä rupeamaan Airyn integraalien kanssa, mutta heitän vain... Tuo käsite "diffraktiorajoittuvuus" perustuu laskelmaan, jossa Airyn aikoinaan (1835) tarkastelemaa pisteen leviämistä laskeskellaan olettaen, että kaksi pistettä on erotettavissa toisistaan, jos ekan keskikohta sattuu toisen diffraktiokuvion ekan minimin kohdalle (ja päinvastoin). Näin saattaa ollakin, jos liotellaan Tri-X:äää Rodinalissa.... Digivermeillä sen sijaan jo 10 % erot ovat kepeästi havaittavissa, ja laskeskelematta, kokeilematta, ihan puhtaana selkäydinmutuna sanoisin, että k.o. laskelmista saatavat pikselikoot voi huoletta jakaa kahdella, ja vieläkin pärjäillään esim. turpakarvojen kuvaamisen (tai mitä nyt kukakin kuvaa) kanssa vallan hyvin. Alla olevissa kuvissa on ekassa ihan ilman mittakaavaa Airyn diffraktioleviämisen muoto käyränä. Tokassa se toisen maksimi siinä ekan minimin kohdalla. Kolmannessa se toinen on puolivälissä siitä. Sanoisin, että intensiteettieroa on edelleen vallan hyvin riittävästi, jotta viivaparit erottuvat. .
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jospa menisitten mamman avuksi siivoamaan, telkasta voi tulla piirrettyjä.... tai sitten hankkimaan jotain omaa elämää - vaikea kuvitella turhanaikaisempaa marinaa kuin se, että jonkin ketjun keskustelu ei itsestä ole kivaa. Ja, jos ei nyt mitenkään malta pysyä poissa, niin ainahan sitä tasoa voi pyrkiä nostamaan.... Niillä omilla kommenteilla
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Minusta on hienoa, että näitä kuvanlaatuun kohdistuvia asioita voi kertoa vapaasti. Yllättävää oli tieto siitä, että diffraktio ei olekaan rajoittava tekijä. Miten diffraktion vaikutus (kevyt huntu) voidaan korjata ja millä softalla? Tämä oikeasti kiinnostaa juurikin pienikennoisten kameroiden käyttökelpoisuuden takia. Samaa mieltä Sakken kanssa, eli jos ei kiinnosta, niin miksi yleensä notkua sellaisilla sivustoilla joista ei saa mitään saatikka kerto omia mielipiteitään, voisin sanoa, että hieman simppeliä tulla tänne kertomaan, että puhutte vääristä asioista väärällä tavalla. Erilaiset mielipiteet ovat aivan eri asia, niitä kaivataan, jotta "totuus" löytyisi.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Diffraktio ON rajoittava tekijä. Se vain ei tuhoa kuvaa heti jostain alkaen. Jos kenno on diffraktiorajoitteinen vaikkapa aukosta f/8 alkaen, se tarkoittaa vain, että diffraktion pehmentävä vaikutus alkaa vähitellen näkymään siitä aukosta ja lisääntyy edelleen himmennettäessä. Diffraktio ei tule ja tapa heti. Objektiivin kanssa kuvioon tulee lisää muuttujia. Ensinnäkin joillakin heikkovalovoimaisilla zoomeilla objektiivin suorituskyky saattaa parantua jonkin verran pidemmälle pienille aukoille paremmin kuin diffraktio häiritsee. Toinen mainittava juttu on syväterävyys. Sen kasvusta saatava terävöitymisen hyöty saattaa olla suurempi kuin diffraktion aiheuttama pehmentymimen.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Toki, ilman muuta diffraktio määrittelee sen, kuinka pienillä aukoilla voidaan edes teoriassa saada niin ja niin pieniä yksityiskohtia näkyville. Useissa kohdin vain on sekoitettu se, että diffraktion vaikutus *alkaa näkyä* siihen, että enää eivät mustat ja valkoiset viivat erotu testitaulusta.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Neulanreikäkameran f350:sta tai pikkudigipokkarin f8:ia ei voi verrata mitenkään keskenään diffraktion osalta, hyödyllisempi olisi tietää se reiän fyysinen koko... se on se pieni reikä mikä diffraktoi eikä suinkaan se pieni aukkonumero.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Joo, pienempi reikä aiheuttaa enemmän diffraktiota, mutta kun se pistekoko sitten menee sinne kuvatasolle tietyssä kulmassa. Varsinaisen pistekoon sitten ratkaisee se reiän koko ja reiästä kuvatasolle kuljettu matka, eli siis juurikin se suhteellinen aukko. Neulanreikäkameran f/350 ei kyllä varmasti piirrä kinofilmille mitään huippukuvaa.