Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mukava kuulla, että täällä on vielä joku jäljellä, joka edes osittain jakaa näkemyksiäni. Tuo suurennossuhde jäikin mainitsematta tuossa pitkässä tilityksessäni yläpuolella. Kasvaneesta suurennossuhteesta maksetaan tosiaankin aina hinta, oli kyseessä sitten piste tai pikseli.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Huvittavaa, joskus jopa naurattavaa, on se ettei ymmärretä filmiprosessin ja digiprosessin eroja. Filmillä säilyy tieto tallennetun kuvan fyysisistä mitoista. Digillä ei.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Canonin White Paperin sijasta; RAW-tiedoston EXIF-tiedoistahan tuo selviää. RAW-konvertterin täytyy tietää mikä havainto on minkäkin värinen.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ja taas sekoitetaan peruskäsitteitä: data ja informaatio...
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Päätän nukkumaanmenoajoistani jo ihan itse. Onhan tuota tullut opiskeltua. Dippatyökin tuli tehtyä analogiasignaalin digitaalisesta käsittelystä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mitähän se diplomityön vastaanottaja olisi sanonut tästä casesta, kun digitalisoit signaalin ennen kuin se on saavuttanut kennoa?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kysyit ihmisen, et hänen opettajansa, näkemystä. Näkemyksiäni lienee jo ihan tarpeeksi tässäkin ketjussa?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tuota noin, tuon kaivon merkityksen olen ymmärtänyt siten, että mitä"kapeampi" kaivo on, sitä enemmän se rajaa muuta kuin aivan kohtisuoraan tulevaa valoa. Kennon reunoilla valoa rajautuu enemmän tai vähemmän aina koska valo ei reunoilla oleviin valosensoreihin tule kohtisuoraan. Tämä taas johtaa siihen, että herkkyyttä on nostettava jotta informaatio on riittävää ja se taas lisää kohinaa. Tuo sanomani "merkitystä ISO herkkyyksille" oli puutteellinen, tarkoitin että valosensorin koolla on merkitystä millä ISO herkkyyksillä kohina kasvaa ja sillä on merkitystä käyttökelpoisille ISO herkkyyksille, eli lause uudestaan korjattuna: Tällä lienee merkitystä käyttökelpoisille ISO herkkyyksille, mutta onko muulle? Minusta tuo ajatus kennon merkityksestä kuvan suurentamiselle suhteessa objektiivin merkityksestä suurentamiselle avasi silmiäni, eli objektiivin muodostamaa kuvaa joudutaan suurentamaan sitä enemmän, mitä pienempi kenno on. Kennon antaman informaation kannalta on sitten taas ihan sama mikä kennon fyysinen koko on suhteessa muodostettavan kuvan kokoon, siinä ratkaisee pikselien määrä - vai menikö tulkinta sittenkin pieleen?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No kerro nyt kuitenkin, miten kuljetat valonsäteet digitoituina objektiivin läpi kennolle. Tätä teidän perusolettamaanne ei suoranaisesti kerrottu missään viestissä, mutta ideaan on viitattu viimeistään joka kolmannessa viestissä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Osallistunhan minä keskusteluun kaiken aikaa. En vain pysy näin hienojen pilkun viilauksien mukana. Mä olen varustettu maalaisjärjellä. CFA-kuvio on mulle kuvaamatta vielä. Tämä minuakin kiinostaa. Kuka on näin väittänyt ja missä kohdin? Edelleen mulle on epäselvää kumpi on heikompi lenkki tänä päivänä, opiska vai kenno? Kumpi pystyy tarkempaan lopputulokseen.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mistä päättelet, että pienemmän piirtoympyrän tuottava objektiivi on AINA optisesti huonompi kuin vastaavan kuvakulman objektiivi, jolla on suurempi piirtoympyrä? Tätähän väitteesi tarkoittaa. Väitätkö siis tosissasi, että näin on lineaarisesti (tai edes melkein) piirtoympyrän koon mukaan nollasta äärettömään? Huvittavaa keskustelussa on lähinnä se, että taustalla on asetelma kinokoko vastaan 4/3. Todellisuudessahan kumpikaan näistä ei tarjoa absoluuttista huippua kuvanlaadun kannalta, ei sinne päinkään, eikä kumpikaan ole optiikan kannalta toista parempi kennon resoluution suhteen. Kummassakaan koossa ei ole vielä valmistusteknisiä rajoitteita. Itselläni on ollut myös vanha 5D, ja joku uudempikin. Esimerkiksi yhdistelmä 5D + 24-105mm on kovinkin helppo voitettava informaation määrässä 12MP PENillä, kun jälkimmäiseen kiinnittää hyvän objektiivin, esim 12-60mm Zuikon. Tämän tosiasian löytäminen TESTAAMALLA, ei mutulla, oli itselleni silmiä avaava ja vei itseni m4/3-käyttäjäksi. Tulostin vertailupareja runsaasti, ja näin missä on enemmän kuvainformaatiota. Aina voitti se kamera, jossa oli kiinni parempi objektiivi. Resoluutiopokerissa voi näiden kennokokojen puitteissa nokittaa aina objektiivilla, sen jälkeen pikseleiden määrällä ja sitten taas objektiivilla. Jomman kumman jääminen jälkeen näkyy heti. Kennon fyysisellä koolla ei voi nokittaa. Senseleiden koko tulee merkittäväksi toki sitten muissa ominaisuuksissa. Selvyyden vuoksi: Olen ehdottomasti sitä mieltä, että koolla on väliä resoluution suhteen. Fyysisesti isompaan kennoon saadaan sijoitettua entistä enemmän senseleitä. Mitä isompi, sitä enemmän pikseleitä. Näitä pikseleitä varten tarvitaan sitten entistäkin parempi ja kalliimpi objektiivi. Tämänkin olen käytännössä nähnyt erinäisten keskikoon digiperien käyttäjänä. Objektiivilla alkoi olla kovastikin väliä. Suosittelen Leica S:n hankkimista kaikille resoluutiofanaatikoille. Siinä järjestelmässä asiat ovat isohkoja ja optisesti tasapainossa. Käytännössä vain tilanne tuli itselläni OM-D:n myötä siihen, että vedoskokoon A1 saakka saan aivan riittävän kuvalaadun OM-D:llä ja kiinteäpolttovälisillä Zuikoilla. OM-D:n kennon laatu per pikseli ja AA-filtterin poistuminen nostivat sen kuvalaadun merkittävästi korkeammaksi kuin aiemmilla PENeillä. Kyse ei ollut resoluution kasvusta vaan muista ominaisuuksista. Isommasta kennokoosta ei ollut sen jälkeen enää näkyvää hyötyä, vain lisää vaivaa ja kustannusta. Niinpä olen luopunut FF-Nikonista, FF-Canonista ja nyt viimeksi 39MP PhaseOnesta. Ne eivät tarjonneet enää lisäarvoa minulle, omassa kuvauksessani, käytännössä. Huomaa: en kirjoita, että OM-D olisi parempi resoluution kannalta kuin PhaseOne. Ei tietenkään, koska jälkimmäisessä on enemmän pikseleitä. Jälkimmäisen tarjoaman potentiaalisesti paremman resoluution saaminen esiin oli nyt vain sellainen kuvaamistani rajoittava tekijä, joka teki tuloksena olevat kuvat huonommiksi. Joku toinen haluaa aivan ymmärrettävästi harrastaa toisin, todellisten syiden kanssa vain kannattaa olla rehellinen itselleen. -p-
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ymmärsin Pekan kirjoituksesta että hyvä optiikka on ratkasevampi tekijä kun kenno. Jos näin on asia on loppuun käsitelty (minun kohdaltani).
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Objektiivi on heikompi lenkki. Paras tapa saada tarkempia kuvia on käyttää tarkempia objektiiveja, mutta senkin voittaa oman kuvaus- ja valotustekniikan laittaminen kuntoon. Meistä kukaan ei hyödynnä kameran kennon todellista resoluutiopotentiaalia yhdessäkään normaalissa kuvaustilanteessa, koska valotus on hiukan pielessä, kamera tärähti hiukan eikä objektiivi piirrä riittävästi käytetyllä aukolla. -p-
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Mutta kuten Juke sanoi, niin se optiikka on ratkaiseva tekijä koska on heikoin lenkki. Toisin sanoen satsatkaa objektiiveihin ei maksimaaliseen pikselimäärään. Vielä jäi avoimeksi mihin se optiikka loppujen lopuksi pystyy ;D
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy En ymmärrä nyt, kuka on ymmärtänyt ja mitä on ymmärtänyt. Mielestäni alunperin oli kyse mm. siitä ylenpalttisesta uskosta resuluutioon sen sijaan, että haettaisiin komponenttien tasapainoisia yhdistelmiä sovitettavaksi toisiinsa. Palataan vaikka tuohon ppotkan esimerkkiin 5D kamerasta 24-105-millisellä objektiivilla. Canon 5D:n kennon resoluutio on pullonkaula tässä yhdistelmässä. Oletetaan, että 24-105L pystyy renderöimään 15-16-megaisen kennon resoluutiolle sopivan kuvan. Kun sitten koittaa se hypoteettinen päivä, jolloin Canon julkaisee 100-megaisen kameran 5D mk 10^2px, ei välttämättä kannata rynnätä kauppaan ostamaan sitä alaleuattomaan hintaan, vaan kannattaa ottaa löytölaarista se poistotarjouksessa oleva 5D mkII. Siksi, että mkII pystyy vastaanottamaan jo reilusti yli sen mitä 24-105L pystyy välittämään kennolle. Sitten puhuttiin vähän optimaalisesta pistekoosta ja kennon resoluutiosta. Edelleen mainitsin hypoteettisena asiana, että olettaessamme objektiivien resoluution olevan pullonkaula, miten ihmeessä esimerkiksi Nikon on saanut käyttämällään kennolla yht'äkkiseltään merkittävästi parempaa jälkeä kuin halvemmissa rungoissaan. Loogisesti nämä samat objektiivit ovat edelleen pullonkaula parhaalle laadulle. Siihen epäilin syyksi isompia pikseleitä ja parempia pikselin avautumiskulmia, joilla dynamiikkaa ja kohinasuhdetta on jälleen parannettu entisestään. EDIT: Sitten kinattiin onko pikseleitä kennoissa vai bittikartoissa, vektoreissa ja tilanne jäi vähän epäselväksi. Meilläpäin kennoissa oli pikseleitä, Kirkkonummella pikseleitä on vektoreissakin ja uutena saatiin senselit, joita en löytänyt edes googlaamalla, joten eivät nekään mikään valtavan yleinen vaihtoehto ole.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kyllä se kuitenkin yleensä kuitenkin on niin, että kenno on se heikoin lenkki. Ja eikös tuota pidetä jopa hyvänä asiana? Useimmat meistä kai haluavat, että objektiivin piirtokyky ylittää kennon resoluution. Semmoisia onjektiiveja jotka eivät tuohon yllä, pidetään suttuina.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tarkoittanet, että Nikon D800:ssa on saatu "merkittävästi" parempaa jälkeä? Samalla Nikonin objektiivilla kennon resoluution kasvaessa yhdistelmän resoluutio kasvaa. Luonnollisesti. Samalla kuitenkin ne pikselisi ovat pienentyneet, eivät kasvaneet! Mitä tarkoittaa pikselin"avautumiskulma"? Sellaista ei taida olla olemassa. Fill factor määräytyy nykyisin käytännössä mikrolinssien mukaan, ja niitä käytetään monenkokoisille kennoille ja pikseleille. Sensel on lyhennys sanaparista SENSor ELement, ja se näyttää ilmestyvän ensimmäiselle riville, kun ihminen googlettaa. -p-
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Nomad, tässä olet nyt väärässä, tai kirjoitat pelkästään D700:sta. Nykyisillä kenno-objektiiviyhdistelmillä vain harvoin kenno on rajoittavampi tekijä resoluution suhteen. Määritelmäsi mukaan siis suurin osa objektiiveista on suttuja. -p-
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Sanon sen verran tähän väliin, että mikrolinssiarrayn allaolevilla pikseleillä itseasiassa on avautumiskulma. Se että mikä se on, siitä on vaikeampi saada tietoa valmistajilta. Luulen tämän menevän pikkasen ristiin valovoimaisempien objektiivien kanssa, mutta kuten sanottu, varmaa tietoa minulla ei ole tästä. Muistelen kuitenkin valmistajien kennon kulmavasteen (Aptina, Sony) olevan tyypillisesti määritelty dokumenteissä välille +/-20 deg, joka vastaa noin aukkoa F/1.4. Näissä graafeissa vaste putoaa noin 50 % 20 asteen kulmalla, joka sekin pitäisi huomioida näihin resoluutiohommiin, mutta ehdottaisin kuitenkin pysymään ideaalissa. Yllä mainitut graafit löytyvät muistaakseni 2/3" kennojen teknisistä dokumenteistä. Mistä avautumiskulmarajoitus syntyy mikrolinssiarrayn kanssa käytännössä? Se tarkoittaa, että mikrolinssiarray taittaa isommassa kulmassa tulevan valonsäteen ulos pikselin aktiiviselta alueelta, eikä se siten koskaan päädy vaikuttamaan kuvaan.