Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Eli siis nyt havainnollistetaan muistijälkien sekoittumisteoriaakäytännössä?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No, jos luit tuon ylimmäisen lauseen.... Yhtenevän valmistuslinjan vuoksi. Noissa samoissa suotimissa on ilmeisesti myös UV/IR-suodatus, eli ne pitäisi sitten korvata toisenlaisilla.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Exiftool kertoo: [tt]Camera Model Name : NIKON D7000 Photometric Interpretation : Color Filter Array CFA Repeat Pattern Dim : 2 2 CFA Pattern 2 : 0 1 1 2 Make : OLYMPUS IMAGING CORP. Camera Model Name : E-PL1 CFA Pattern : [Red,Green][Green,Blue][/tt] Kumpikin on minulle mitä suurimmassa määrin "nykyinen" kamera. Eikö kummankin CFA-kuviota kutsuta Bayer-kuvioksi? Mikä CFA-kuvio nykyisissä Canoneissa on?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Niffen kannattaisi tosiaan varmaankin tarkistaa, sen verran olet ollut ulkona tässä ketjussa. En myöskään tiedä, että SakkeM:n mainitsemaa "bicubicia" käytettäisiin yhdessäkään digikamerassa. Se nimittäin ei riitä toimimaan bayer-filtterin kanssa. Kennolta lasketaan erikseen terävyys- ja väri-informaatio. Kaikki senselit antavat monokromaattista terävyysinformaatiota, joka tosin vaatii sekin fiksaamista. Värikuvassa se ei riitä, koska osa erotuskyvystä on "väreissä". Ero esim. R-senselistä seuraavaan kertoo muutosnopeuden, kulmakertoimen, joiden ja ainakin joissakin kameroissa 8x8 kokoisen matriisin (kaikki värit) avulla rakennetaan "3-ulotteinen punaisen värin verkko" samaan aikaan muiden kanavien "verkkojen" kanssa. Nomad mainitsi Lightroomin, jonka kehitys versiosta toiseen kertoo hiukan tehtävän monimutkaisuudesta ja vaativuudesta iollekin firmalle, muutos LR3->LR4 oli edelleen merkittävä. Palaan vielä tuohon kennokokojen "suurennettavuuteen": Uskokaa nyt jo Anselia, koska hän on oikeassa. Kennoja ei suurenneta, vain resoluutio ratkaisee. RGB-tiedosto ei todellakaan tiedä minkä kokoisesta (fyysiset mitat) kennosta se on tullut, se tietää vain montako pikseliä sillä on ja niiden värit. Informaation määrä ja resoluutio ovat sen sijaan eri asioita. Samalla kennolla otettu terävä kuva sisältää enemmän informaatiota kuin epäterävä. Silti niillä on sama määrä pikseleitä, sama resoluutio, sama suurennettavuus - ja tietyissä tapauksissa se epäterävä kuva voi jopa olla enemmistön mielestä parempi. Pienemmällä kennolla ei välttämättä esiinny enempää diffraktiota kuin isommalla, riippuu aukosta. Pienemmälle kennolle voidaan periaatteessa tehdä parempi objektiivi kuin isommalle, koska linssivirheet kasvavat linssin kasvaessa. Entä käytännössä? Asiat eivät ole suinkaan kumpaankaan suuntaan niin itsestäänselviä kuin täällä nyt monet väittävät. (Ja huom, tässä en tarkoita pienellä surkean pientä enkä suurella järkyttävän suurta, rajansa kaikella.) -p-
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kun nyt esimerkkinä on juurikin E-PL1, niin alkoi kiinnostamaan, eli miten tällainen tieto voitaisiin kertoa meikäläiselle ymmärrettävässä muodossa???
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Pekan teksti oli jotenkin "vapauttava", kiitos siitä. Selvää kai lienee, että valosensorin koolla ei ole merkitystä pikselin kannalta muuten kuin siksi, että informaatio joka valosta kennolle tulee on sitä huonompaa/vähäisempää, mitä pienempi kennon koko on, eli jos olen ymmärtänyt oikein, niin kennon "kaivo" on suhteellisesti syvempi mitä pienempi kennon fyysinen koko on. Tällä lienee merkitystä ISO herkkyyksille, mutta onko muulle. Pekan sanoman mukaan uudemmat pienikokoiset kennot, joiden kohinaongelmat on jotenkin selvitetty, pystyvät siis samaan toteutuvaan resoluutioon kuin isommat (ehkä vanhemmat) kennot jos nimellisresoluutio on sama. Ymmärsinköhän oikein (objektiivien osuutta ei tässä ole tavallaan mukana)?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No älä luule että muutkaan osaa tota ruupikin kuutiota ratkasta. Mä voin kertoa että kun pyörittää niin aina tulee sama vastaus.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No, tämä taas vaatii englannin ymmärtämistä: http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CDkQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwwwimages.adobe.com%2Fwww.adobe.com%2Fcontent%2Fdam%2FAdobe%2Fen%2Fproducts%2Fphotoshop%2Fpdfs%2Funderstanding_digitalrawcapture.pdf&ei=S7vQUOuuHKeM4gSIwYHICA&usg=AFQjCNHDfVJgA48h1ZKwlILdyvlhC5qb4Q&bvm=bv.1355534169,d.bGE EDIT: Google näyttää kierrättävän hakutuloksenkin oman palvelunsa kautta. Kerännevätkö rahhaa?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Elektronifysiikassa todellakin käytetään kaivo (well) -käsitettä, mutta sillä ei ole yhteyttä ISO-herkkyyksiin. Kennolla on natiivi herkkyytensä, kyky muuntaa valoenergiaa sähköiseen muotoon. ISO-herkkyydet "saavutetaan" signaalia (ja kohinaa) vahvistamalla.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Olisi kiva kuulla signaalin prosessointiin perehtyneen ihmisen näkemys asiasta, koska mielestäni tässä nyt ilmeisesti ainakin osittain lätistään puutaheinää puolin ja toisin. Me aloitimme koko prosessin tarkastelun sieltä valottumisesta asti, jossa esim. vanhassa Bayerin gridissä oli 2x2 pikselin patterneja. Takavuosina 8x8 sämpläys olisi ollut kameran prosessorille aivan älytön ylisämpläys ja vieläkin epäilen sen tarpeellisuutta normaalissa kuvaamisessa. Tosin en ole tutkaillut Olympuksen mallistoa. Kai sieltä löytyy neliytimiset Intelin i7-suorittimet jo melkein joka rungosta, että saadaan se maksimikuvausnopeus alle 30 sekunnin per ruutu. Lisäksi väitteesi bicubicin soveltumattomuudesta kuvaukseen on aivan absurdi. jos se toimii Photoshopissa, niin miksei sillä voisi laskea esimerkiksi soveltuvilta osin rajapintojen tiheyksiä terävöitysalgoritmien yhteydessä. En tiedä käytetäänkö sitä, mutta on sitä ainakin joskus käytetty. Omalla tavallaan bicubic voi olla jopa tehokas Bayerin 2x2 pikselin patternissa. Mikä sitten on Bayerin gridissä pikselin antama terävyysinformaatio? Sellaista ei yksinkertaisesti ole, sillä pikseli ei tiedä fotonin osumakohtaa. Terävyysinformaatiota saamme laskemalla siitä solusta eli 2x2 pikselin näytteestä. Kennon koko taas ratkaisee sen, miten hyvin kenno voidaan valmistaa. Mitä väljemmässä pikselit ovat, sitä vähemmän ne heijastelevat. Voit suhtautua näiden heijasteluihin vähän niinkuin filmillä värien sivuabsorptioihin. Samoin pisteen ollessa "liian suuri" fyysisesti pienille pikseleille, käy vähän niinkuin piste leviäisi filmin emulsiossa. Terävyyttä menetetään. Sitten tuo difraktion vaikutus - aivan totta - f-aukko on määräävä tekijä sen suhteen, mutta fyysisesti suurempi pikseli kykenee vastaanottamaan enemmän fotoneja ja se tekee suuresta pikselistä paremman vaihtoehdon. No niin siinä meni Markun yöunet. Noita sensorigridejä ja niiltä saatavan informaation käsittelyyn liittyviä tapoja on kuvanvalmistusalallakin patentoitu vaikka kuinka ja paljon, että jos se jonkin kamerafirman tuotepäällikkö tarjoilee sulle yhden, niin sitä ei tarvitse sotkea kaikkiin muihin yhtenä totuutena. kuvanvalmistusalgoritmit ovat ihan normaalia kauppatavaraa ja minusta tuntuu, että sekä Adobe että Olympus ovat aika ajoin olleet enimmäkseen shoppailijoita näiden suhteen.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Lyhyesti: optiikan laatua rajoittavat kuvausvirheet ja diffraktio. Pienempää kokoa ne haittaavat enemmän kuin suurempaa, koska pienen kameran (optista) kuvaa joudutaan suurentamaan enemmän. Siis, koolla on väliä. Näytöltä katsottuna 100% koolla vanhan 5D:n kuva on käytännössä taatusti tarkempi kuin vastaavan pikselimäärän 4/3 kameran kuva. Samoin siitä voi tulostaa isomman kuvan hyvällä laadulla, koska se sisältää enemmän kuvainformaatiota.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Eikö keskusteluun osallistu yhtään canonistia? niffe, Juke.K, ???
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy En tiedä vielä. Tarkistetaan. Nykyään käyttävät itse valmistamiaan. Aikoinaan käyttivät K-kaupan CCD-kennoja, joissa oli Bayerin suotimet. EDIT: Tuossa on linkki Canonin White Paperiin, joskaan en ihan parilla vilkaisulla löytänyt muuta kuin markkinointihapatusta http://www.robgalbraith.com/public_file ... _Paper.pdf"]http://www.robgalbraith.com/public_files/Canon_Full-Frame_CMOS_White_Paper.pdf
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Olet niffe varsin oikeilla jäljillä. Tosin tuo värikuvan muodostamisen tekniikka ei ole erityisen oleellinen optiikan kannalta. Toki isommat kuvaelementit ovat lopullisen kuvan laadun kannalta monellakin tapaa pienempiä parempia. Se, että pienelle kennolle objektiivin muodostamaa kuvaa ei suurennettaisi enemmän kuin suuren kennon kuvaa on huvittava väärinkäsitys. Tietenkään bittimuodossa olevilla kuva-alkioilla ei ole enää kokoa, mutta se ei liity optiikkaan millään tavalla.