Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kyllä, hyvin laitoit. Ja tuohon Lanidorin juttuun lisäksi: jos laitamme vaikkapa 1200p leveän kuvan nettiin, emme valitettavasti tiedä minkä kokoisena sen eri ihmiset näytöillään näkevät.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Yksi isomman kennon etu lienee, että isompi pikselielementti sieppaa paremmin fotoneita. Ainakin ensimmäisissä kennoissa (ennen CCD/nyk. CMOS) tunnettin pikselien leviämiseen liittyvä ongelma eli kutakuinkin niin, että kun se informaatio, mikä pikseliin ideaalisesti pitäisi kohdistua, osuu useampaan pikseliin, kuva ei suinkaan tarkennu näytteiden määrän lisääntyessä, vaan alkaa menettää terävyyttään. Veikkaan, että toimii samalla tavalla edelleenkin. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Jos ette, selitän sen myöhemmin kunnolla =) Koettakaa nähdä mielessänne esim. gridi, joka pitää saada toistumaan 1:1 kennolla. Muuten voisimme käydä hakemassa joulumyynnistä Nokian 920:t ja hylätä Phase Onet ja täyskennot, koska pikselin ja kennon fyysisellä koolla ei ole merkitystä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Olen kanssasi samaa mieltä, että kennon koko vaikuttaa kuvan "laatuun". Mutta pikselien fyysiseen kokoon ei vaikuta, koska kuvatiedoston pikselillä ei ole fyysistä kokoa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ei enää sen jälkeen, kun olet antanut sille pikselille arvon. mutta siihen asti on merkitystä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Lisäsin tuohon http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,74750.msg546197.html#msg546197 pätkän rautalankaa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Teknologisfilosofinen prinsiippi: Jos väite alkaa "ainakin joskus ennenvanhaan oli niin, että"... sitä ei pidä sanoa ääneen, vaan pitää selvittää, miten asia on nykyään ja miettiä sitten, mitä asiasta ilmoittaa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Höh. Tartuit Lanidorin pilkkuun. Hänhän uskoakseni tarkoitti : pienelle kennolle projisoitua (ja siinä koossa tallennettua) kuvaa on silti suurennettu paljon enemmän kuin suuren kennon kuvaa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Äh, niin munkin mielestäni tarkastella koko prosessia, eikä ainoastaan jotain osaa siitä. Filmipuolella tämäkin asia oli selkeämpi asia. Ensin valotettiin latentti kuva filkalle ja siellä fotonit pommittivat hopea-aihiota, jonka vieressä oli väricoupleri jne. Teidän digikuvissanne kaikki noudattaa luomiskertomusta tyyliin... alussa oli digikuva ja sitten tehtiin lisää digikuvia jne.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Näin juuri, ja tämä on optiikan toistokyvyn ja diffraktion kannalta merkitsevää. Jos objektiivin piirtämä piste on pikseliä suurempi, pienen kennon pikseleistä ei ole hyötyä. edit. Pointti on "...mutta siihen asti on merkitystä.", joten niffe käsitti myös minut oikein. Jos pyritään korkealla laadulla isoon kuvakokoon ainoa mahdollisuus on käyttää riittävän isoa kennoa/filmikokoa. Kuinka isoa, riippuu sitten kuvan koosta. mirrored käsitti aivan oikein mitä tarkoitin.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Älkää nyt sekoittako peruskäsitteitä. Pikseli tarkoittaa kuvatiedostossa olevaa numeerista vektorimuodossa olevaa lukuarvoa. Pikseli ei tarkoita kennolla olevaa anturia, ilmaisinta, tms. Kennolta ei löydy pikseleitä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Ei pidä muuten paikkaansa. Teollisuus käyttää pixel-termiä viittaamaan myös kennon sensoreihin.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jos ajatellaan että pienin piste minkä optiikka kykenee kennolle tuottamaan, on suurempi mitä kenno pystyy kuvatiedostoon tuottamaan, on silloin kennon kyvyt paremmat kuin objektiivin (ainakin jos tuo piste ei ole kennon kahdella tai useammalla alueella, tullessaan näiden reuna-aluelle -voihan kärpänenkin osua kahden laudan väliin, jalat kummallakin laudalla... ;-) No, joka tapauksessa, on filosofisesti ajatellen hyvä tilanne, että kenno on parempi kuin optiikka -päinvastainen tilanne on vain digissä ollut niin arkipäiväistä, että normaalimpi vaikuttaa erikoiselta ja herättää huolta "optiikka ei enää riitä!" -tyyppistä ajattelua. Vähän kuin huolestuisimme liian hyvästä bensasta, autoni ei enää riitä näin hyvälle liemelle. Luonnollisesti. Tässä laveassa lausunossa, kuten omassanikin, ollaan vain siinä tarkkuudessa. Kuvatiedostossa on toki muitakin laatuarvoja kuin pelkkä terävyys, ei niillekää pahaa tee, jos median koko kasvaa... Ja niistä laatuarvoista toki kesksustelu lisääntyy, kun vastaavasti terävyydestä vähenee. En silti sano että joku kohina olisi kovin pienessä osassa nykykeskustelua, mutta sekin kovin yksioikoisena. Kohinan laatu käsitetään likaa määrällisenä, kun olennaisempaa olisi kohinan terävyys ;-) ja habitus muuten. Vaikka analogiat analogiseen ovat kovasti inhottuja, niin riittää että sanon että filmillä raetta käytettiin tyylikeinona, välineenä. Se ei siis alkuunkaan aina ja vain esiintynyt laadullisena mittarina, määrällisenä suureena, vaan kuvan tyylin rakennusaineena. Digillä se ei toimi luonnollisena rakenteena, tai no, se on semantiikaa, mutta digillä se tehdään irrallisesti: ensin toivotaan raaka-aineksi "puhdas" kuva, johon sitten rakennetaan "pinnan struktuuri". Tosin se saa nykyiseltä harrastajayleisöltä huonon vasteen, koska pinnassa ei digillä saisi olla mitään -pinnan kuuluisi ola tasainen, mielummin mukavan muovinen, kuin ikävän rosoinen, koska se on tekninen puute. Vähän kuin pisamat tytöllä: kaunita, mutta ah, niin vihattuja. Kehitys on ollut kyllä luonolline, siis ei pisamainhon, vaan kohinainhon, koska se on fakta: digin kohina on kamalan näköistä. Vielä. Tämä siis pienenä raapaisuna nistä muista.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Teollisuus nyt käyttää mitä käyttää, sitä samaa pikseliä ne toitottaa printtereissäkin.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tuskin lanidorkaan takoitti katsovansa sensoreita näytöltä?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Quiquern: Ideaalitilanteessa se sama pikseli kuvautuu pikselin kokoisena.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tähän säikeeseen tässä vaiheessa tulleena ihmettelen tuota otsakkeen nimeä: "Mihin optiikka . . ."
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy riippuen tulostimen tyypista se on vahintaankin helposti perusteltua.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Pitäisi olla tässä vaiheessa mihin järjestelmä pystyy: kohde ja sen heijastaman valon määrä +runko + objektiivi + difraktio + interpolointi-algoritmi; Runko + difraktio: kennon pikselimäärä (valoilmaisimien määrä ), yksittäisen valoilmaisimen koko, valontaipuminen viereiselle ilmaisimelle tietyllä aukolla (difraktio), CMOS-photodiodin vahvistuksen tarve (ISO-arvo), styrkkarin laatu ja muun elektroniikan vaikutus (kameran elektroniikka). Objektiivi: ? (testitulokset + oma kenttätesti) Interpolointi-algoritmi: RAW-editointiohjelman ( Lightroom, CNX2, jne.) tuottama tulos, jos muut tekijät ovat samoja ja tarkastellaan tulosta samalta kalibroidulta näytöltä huoneen valaistuksen ollessa sama.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Jep. Nämä aiheet pullahtavat aina ohi otsikon, mutta se on perusteltua silloin, kun aiheen kokonaisvaltainen tarkastelu sitä edellyttää. Ei anneta otsikon kahlita ajatusten Tonavaa