On melkein pakko avata aihe jossa punnitaan nykytilannetta objektiivien piirron ja kennojen reson suhteen. Missä kulkee objektiivien maksimi piirron rajat ja mihin ne rajat perustuu? Onko optisen laadun parantaminen ikuisesti mahdollista, vai onko opitisilla laeilla joku rajoittava tekijä? Kuinka pitkälle voidaan hiontojen laatua parantaa, mikä merkitys on uusilla lasilaaduilla, miten tehdään parhaat kompromissit hurjan linssimäärän ja niiden liikuttelujen välillä jne. En lainkaan oleta, että meistä kukaan pystyisi neuvomaan noita objektiivien valmistajia, mutta kysyn kuitenkin, koska joku käsitys objektiivien piirron ja pikselimäärien suhteen olisi kiva muodostaa. Nyt en sitten osaa enempää kysyä, kuin kertokaa mielipiteenne.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Diffraktio rajaa piirtoa. Resoluutiota voi kasvattaa suurentamalla aukkoa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Käynti kirjastossa lukion fysiikan hyllyn luona auttaa asiaa. Sieltä kun kaivaa esille alkeiskirjojen luvut valon luonteesta, kysymys kuihtuu kokoon. Edelleen kuvan tarkkuutta rajoittaa ilmakehän aiheuttama sironta ja ilman liike, jos valo kulkee kuvattavasta kohteesta pitkän matkan ilmakehän läpi. jk
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy (Nykyisen) fysiikan mallien mukaan rajat ovat: Optical resolution - Wikipedia
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy ...ja sitten se Markun odottama rautalankavastaus. Nykyisillä pienipikselisillä kennoilla saadaan diffraktio esille. Eli niiltä osilta ollaan jo maalissa. jk
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Diffraktion saa esille millä tahansa kunhan pienentää aukkoa tarpeeksi. Nykykennot ovat kyllä jo ihan riittäviä järjellisissä mittasuhteissa, onpa tuossa kyllä jonkin verran varaa kasvaa.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Olen ymmärtänyt, että kuva siis alkaa järkkärisssä sumentua (lasista riippumatta) aukosta 5-11 alkaen, riippuen kennon pikselin pinta-alasta.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Olette te vaan fiksuja, kertokaapa nyt sitten (ilman noita wikilinkkejä), miten objektiivit pystyvät vastaamaan kennojen rosoluutioiden kasvuun? Kysehän on pikselin koosta ja siitä miten se korreloi objetiivin piirtokykyyn, tuollaista vertailua en ole wikistä löytänyt. Jotenkin minusta tuntuu, että monet haluaa olla päteviä myöntämättä omaa tietämättömyyttään, vastataan siten kuin helposti googlesta löytyy, mutta ei siihen mitä kysytään. Eikö teitä ihan oikeasti kiinnosta se, mikä on objektiivien kyky toistaa pikseleitä - voiko näin edes sanoa, en tiedä, mutta näin minä se pukisin sanoiksi. Jos te sen tiedätte, niin pistäkää ihmeessä selkeää tietoa tänne, ei mitään wikiä joka ei tähän anna vastausta, ei ainakaan näin esitettyyn kysymykseen.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Difraktio tulee vastaan täydellä kennolla suunnilleen aukolla 10f - 11f. Eli se ei ole ongelma, jos sen tietää, mutta joillakin pokkareilla se tulee vastaan jo ennen kuin valovoima alkaa. Se ei ole riippuvainen suhtellisesta aukosta , vaan aukon halkaisijasta. Piirtokyky ei ole yleensä nykyisten objektiivien ongelma ainakaan piirtoympyrän keskellä ja muutaman aukon himmennyksellä (zoomit voi olla poikkeus etenkin super- ja laajakantti-zoomit), jollei se tipahda radikaalisti piirtoympärän reunoja kohden. Ongelmia ovat objektiivien tuottamat virheet: CA, vinjentointi ja tynnyri- ja tyynynyvääristymä.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy ...joihin kaikkiin voidaan softalla vaikuttaa paljon halvemmalla kuin lasia hiomalla.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy No, just joo, näinhän tämä taas menee, totaaliseen haluttomuuteen ymmärtää kysymystä. Ajatellaan vaikkapa objektiivin kykyä toistaa viivoja/mm ja kun sen avulla tehdään verkko pystysuorista ja vaakasuorista toistokyvyistä, syntyy verkko jossa on määrätty määrä "verkon silmiä", nämä ovat niitä objektiivin pikseleitä -eikös, ja jos niiden määrä on pienempi kuin kennon pikselimäärä, niin objektiivi ei pysty "tyydyttämään" kennon pikseleitä ja jos taas objektiivin "pikselimäärä" on selkeästi suurempi kuin kennon, niin objektiivi ei liene se kuvan laadun rajoittava tekijä. Asia on oikeasti melkoisen pulmallinen, koska jos "pikselimäärät" ei mene tasajaollisesti, niin mikä on sitten kuvatulos jne. Aikoinaan puhuttiin siitä, miten voidaan verrata filmin raetta ja pikselin kokoa, siinä ongelma on ehkäpä vielä pulmallisempi, eli pitääkö hyvän teräväreunaisen rakeen muodostamiseen varata vain yksi vai peräti 4 tai 16 pikseliä, jotta filmin rae tulee toistettua hengen mukaisesti. Tässä siis kyseessä filmin digitointi. Voitaisiin mennä vielä syvemmälle digitoinnin ja analogian sovittamisiin kuten vaikkapa LP-levyjen ja CD:n äänentoistoon, mutta eipäs mennä ihan niin pitkälle. Antoiko tämä vuodatus mitään ajateltavaa?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Miksi pitäsi tehdä turhaa työtä, jos asia voidaan ratkaista alkulähteillä. Ymmärrän kyllä, että laajakanteissa on lähes väkisin vääristymiä ja vinjetointiakin.
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Etkö IT-ammattilaisena hoksaa mitä kustannussäästöjä softalla voidaan saada aikaan?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Markku, et siis ymmärtänyt rautalankavastausta? Pistemäinen valolähde, jota kuvataan tuottaa laajemman kuvan kuin yksi pikseli. Eli kameran pikselit ovat pienempiä kuin objektiivin tuottama kuva pistemäisestä valon lähteestä. Esimerkki: Äärettömän kaukana oleva tähti tuottaa pistemäisen valon. Se kuvautuu kennolla usean pikselin alueelle. Silloin kenno on tarkempi kuin mihin objektiivi kykenee. Näin tapahtuu tosielämässä. Objektiivi on heikoin lenkki. Miten tässä tapauksessa toimitaan? Voidaan siis huoletta suurentaa pikseleitä, koska niiden pienentäminen ei tuo enää lisähyötyä kasvavana erotteluna. Suuremmat pikselit ovat myös herkempiä keräämään fotoneita jo pelkän isomman pinta-alansa takia. jk
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Tuossa softaratkaisussa CA:n ja muiden kuvautumisvirheiden osalta on myös olennaista huomata, että softan tekee joku muu, koska loppukäyttäjät hätäpäissään ostavat näitä ohjelmistoja ja kulunkipuoli siirtyy mahdollisimman kauas omasta pesästä...
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy f64 ei kerro yksinään mitään aukon todellisesta halkaisijasta. Aukon todellinen halkaisija ja valon aallonpituus on se, millä on merkitystä diffraktiossa. jk
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Kummasta nyt lienee kysymys, kysymyksen ymmärtämisestä vai vastausten ymmärtämisestä? Kun kerran www-idean mukaisesti voi linkittää olermassa olevaan tietoon, niin miksi samaa asiaa pitäisi copy/pasteta keskusteluun? Vai, käännöspalvelujako kaipaat?
Vs: Mihin optiikka loppujen lopuksi pystyy Minä olen ostanut photarin ihan muista syistä kuin objektiivin kuvausvirheiden takia. Se että niidenkin korjaus onnistuu on minulle ns. "ilmaista" extraa.