Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Näytöt nyt eivät tosiaan taida kuulua tähän ketjuun, mutta nuo supat ja subit lienevät lähinnä ajatusleikkejä. Samaa näyttöähän voidaan ajaa natiivinsa lisäksi millä resoluutiolla hyvänsä näytönohjaimesta riippuen, joten pikkelsi kaiketi hienonnetaan lähinnä siellä näytönohjaimessa.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Noin se ainakin jossain välissä oli. Miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun kameroiden laskentateho on kuitenkin rajallinen. Pikseli saa ensisijaisesti arvonsa lähimmistä pikseleistä siltä osin kuin se ei selviä suoraan suodatettuun senseliin satavien fotonien perusteella. Subpikseliä käytetään sitten varmaan valmistajasta riippuen klusterin pikseleihin viitattaessa.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Taisin jo aiemmin kirjoitella, että yhden pikselin arvoa laskettaessa käytetään kaikkia kahdeksaa ympäröivää pikseliä plus lisäksi kanavan muutoksen kulmakertoimia (3-ulotteisessa "verkossa") tai muita älykkäämpiä muutoksen vauhdin iterointeja. 2x2-matriisilla laskemisessa ei ole tänä päivänä mitään järkeä. Siinä on neljä pikseliä, minkä pikselin arvoa olet laskemassa? Vai annatko kaikille pikseleille saman keskimääräisen arvon? Sehän oli tämän yhden säheltäjän monitorilähtöinen ajatus, jota ei digikameroissa yleensä käytetä. Vain Nokian PureViewin kaltaisessa alaspäin interpoloivissa systeemeissä ja joissain sRAWeissa tehdään jotain vastaavaa. sRAWissakin tosin lasketaan ensiksi "oikeat" arvot. -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa En itse asiassa sitä aikonutkaan väittää. Jäi vähän lyhyeksi tuo essee, mutta viittasin siihen aikaisempaan keskusteluun, jossa kiistettiin pikselin olemassaolo kennolla, pikselin dimensionaalinen olemus ja taidettiin nähdä Bayerin filtteröinti ainoana vaihtoehtona värien laskentaan. Viittasin siihen, että ne kennot toimivat 1x2, 2x2 tai nykyään esim. 4x4 blokeissa, joista juuri 2x2 blokissa esimerkiksi on juuri nuo RGGB -pikselit. Itse asiassa niissä on pikseliparit RG ja BG samassa. Parista saa väritiedon ja fotonien määrään liittyvän tiedon johonkin pisteeseen asti. Sen sijaan esimerkiksi aikaisemmin mainittua fotonin tulokulmaa ei ainakaan aikanaan osattu hyödyntää tai sitten sille ei nähty tarvetta. Linsseilläkin varmaan osittain rajataan kameran ja objektiivin hajavaloa. Muuten ne pikselit saavat aina osoitteen vasemmasta ylänurkasta lähtien (1,1), (1,2), (1,3)...(x,y) ihan suoraviivaisesti, joten näytteistämistä ei tarvitse jättää tähän rggb-blokkiin yhden värin selvittämiseen. Varsinainen interpolointi tehdään aina viereisen/viereisten pikselien avulla siltä osin kuin sitä ei suoraan saada selville, mutta ei niissä mitään kovin isoja matriiseja voi laskea (tyyliin raytracer-algoritmit), koska sitten tarvitaan ruutia enemmän prosessointiin, mikä edellyttää tehokkaampia prosessoreja. Jossain välissä taisit mainita 8x8 pikselin matriisin, jonka arvelin sinun muistavan jpeg:in pakkausmatriisista. Tehokkaammat prosessorit tuovat uusia ongelmia kameroihin, koska ne kehittävät lämpöä, vievät virtaa kameran pienestä akusta lyhentäen käyttöaikaa ja mikä olennaista valmistajan kannalta, luovat kustannuspaineita suorina kuluina ja epäsuorasti työntävät kameroita vääriin hintakategorioihin. Jos sen sijaan toimitaan näillä prosessoreilla, jouduttaisiin myös ottamaan resursseja pois muilta toiminnoilta, kuten pakkaamiselta ja kuvanparannustoiminnoilta. Tämä pätee siis ensisijaisesti kuluttajakameroihin. Ammattikameroissa on toki isommat akut ja enemmän prosessointitehoa ja suuremmat väylänopeudet, mutta käytännössä trendibuumi on siirtää osa hommasta postproduktioon.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kas tässä yleiskeskustelu printtereistä, näytöistä, pikseleistä jne. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,76099.0.html
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa minulle tuli niffen tajunnanvirrasta väistämättä mieleeni James Joyce...
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa No joo ja sä kuulostat Massey Fergusonilta. Onneksi nää viisastelijat ei suunnittele kameroita, ettei tarvitse roudata aggregaattia tai jatkojohtoa mukana. Nopealla guuglaamisella löytyi tarinoiden tueksi pari esimerkkiäkin. Tuossa on linkki yhteen prosessoriin, joka varmaan soveltuun kameroihin ja skannereihin http://downloads.celestron.com/Archives ... ngSpec.pdf"]http://downloads.celestron.com/Archives/Accessories/Astro-Imaging-Cameras/95555_Nightscape_camera/Nightscape-KAI-10100LongSpec.pdf. Näyttäisivät ainakin 2x2 moodissa käyttävän neljän pikselin summalukua. Sitten tossa toinen linkki esimerkkiin kameran matriisista, jossa myönnän olleeni väärässä. Jos se neljä pikseliä ei heilahda väridominantti-kytkimelle asti, niin käytetään lähimmän kahden lähimmän pikselin arvoja interpolointiin. Diagonaalin suuntaiset pikselit me saadaan kyllä seuraavasta pikseliparistakin selville tarkkuuden paljoa kärsimättä RGB ja tässä toinen http://www.licha.de/astro_article_ccd_camera_bayer_matrix.php eli näyttäisi siltä, että prosessointitehot ovat kasvaneet tai sitten näitä käytetään skannereissa. Muutama vuosi sitten näilläkin rätingeillä sai Pentiumin kyykkyyn skannattaessa 2kx3k filmiruutuja putkeen.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Edelleen ongelmia asian hahmottamisessa. Ongelma yksi: Linkkisi ovat antiikkisia. Sitten vuosien 1998 ja 2007 on tapahtunut yhtä sun toista, aivan erityisesti prosessoritehossa ja algoritmeissa Linkkaamasi Kodakin kenno on tosiaan 12MP CCD-kenno vuodelta 2007. Ongelma kaksi: Asia, johon viittaat Kodakin PDF:ssä ei koske yhden pikselin arvon laskemista vaan pixel binningiä, jossa tietoisesti hukataan resoluutiota kohinan pienentämiseksi. Lukutaitoisena hoksaat varmaan itsekin miten siellä sanotaan, että se on vain yksi tapa laskea kennon informaatiota. Vai yritätkö johtaa kameralaukkulaisia harhaan ihan tietoisesti??? Myös jälkimmäisessä linkissä on kyse samasta asiasta. Taidat siis johtaa harhaan? Keskimmäinen, esihistoriallinen linkki käsittelee esimerkinomaisesti erilaisia mahdollisuuksia miten juttuja voisi laskea, ei mitään tämän päivän kamerassa käytettyä tapaa. -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Palataan vielä tähän prosessoritehoon, että pääset lähemmäs todellisuutta. Sinulla on ilmeisesti Canon 650D. Kokeilepa kuvata sillä sarja RAW+jpegejä. Ota aika. Kopioi sitten samat RAWit Pentiumillesi, avaa Canonin DPP-ohjelmisto ja konvertoi samat RAWit batchina jpegeiksi. Ota aika. Huomaat, että 650D kyykyttää Pentiumiasi mennen tullen. Kamerasi laskee raudassa, tietokoneesi emuloi (juuri tätä DPP tekee) sitä ohjelmallisesti. Ei niitä voi verrata. -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Luitko sen toisen dokkarin, jonka edellisessä viestissä linkitin. Siinä oli esimerkkejä pikselin arvojen konvertoinnista RGB-pikseleiksi. Voisin kuvitella, että siinä kuvattu prosessi olevan ihan validi värinmääritysalgoritmi tyypillisessä Bayerin suodatusta käyttävässä kennossa. Vihreät suotimet, joita on n. puolet populaatiosta saavat arvonsa pysty- ja vaakasuunnassa olevasta pikselistä tai kahden vieressä olevan interpoloidun pikseli summasta. Punaisen ja sinisen suodatetun pikselin arvoissa käytetään vaihtoehdoissa C ja D diagonaalin suuntaisia pikseleitä, ellei siellä sitten ole jotain dominantteja, jolloin siinä softassa on kytkin, joka pysäyttää luupin hyppää seuraavaan pikseliin. Ei tuo konvertointi nyt miltään rakettitieteeltä vaikuta, jos arvot ynnätään summalukuina viereisestä pikselistä tai kahden viereisen keskilukuina pysty- ja vaakasuunnssa. Ihan samoja interpolointialgoritmejä näissä käytetään kuin Photoshopissakin ja laskennassa uskoakseni joudutaan ottamaan edelleenkin huomioon taloudellisuus. Vaikka prosessorit eivät mitään rannekellon prosessoreja enää olekaan eli myönnetään, että onhan nuo prosessorit kehittyneet ja valmistustarkkuudella on saatu virrankulutusta suitsittua. Eikä tuo pöytäkoneessa hehkuva Nvidian GTX660Ti:ään mikään huono laskennassa ole, vaikka joutuisikin pyörittämään emuloituja prosesseja. Virtaa se ottaa sniidusti "vaan" 275 wattia. EDIT: Jäi vielä mainitsematta, että siinä on perässä vielä luminanssirätinki ja valkotasapainon lisäys, joten aika paljon siinä tapahtuu kuvatessa 5 kuvaa sekunnissa...
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Tämähän koskee vai JPEG:ä, tämä kameran sisäinen interpolointi. RAW-tiedoston interpoloinnista kukaan ei tiedä mitään (2x2, tai jotain muuta), koska se riippuu RAW-editorista. eli softan kehittäjästä. Laskentatehokkuus taas johtuu pääsääntöisesti kolmesta tekijästä: 1.) Algoritmin tehokkuudesta, kuinka hyvin laskenta on optimoitu 2.) Platformista (kehitysalusta/kääntäjä): Windows/C[++], Windows/NET/VisualBasic, Windows/JAVA, Mac/...,Linux/...) 3.) Raudasta: processorista
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Ihan asiallisia pointteja. Noista prosessorien spekseistä olin päättelevinäni, että 2x2 pikseliparista muodostetaan keskiluvuilla ns. superpikseli, jonka jälkeen tehdään konversio, mutta tämä tosiaan on rautalankamalli, joka tuskin vastaa todellisuutta. Siinä tehdään erinäisiä kuvanparannusfiltteröintejä yms. jo ennen RAW:in exporttausta. Lisäksi lopussa tehdään jpeg-pakkaus 8x8-matriisilla, jonka keskiluvuista matriisin ylävasemmassa kulmassa oleva pikseli saa arvonsa. Kai tämmöiset elektroniikka-kilkkeet tehdään C:llä tai Assemblyllä olettaen, että laskenta tosiaan pidetään simppelinä ja kyllähän se on pakko pitää. Muuten se "rannekello-suoritin" ei suoriutuisi ikinä tästä... EDIT: muutin tuota jpeg-tallennusta vähän selkokielisempään muotoon =)
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa ;-) Oliko se Mark Twain, joka sanoi, että God made the Idiot for practice, and then He made Camera Bag? Nyt taitaa olla syytä poistua takavasemmalle ja jättää tämä keskustelu... -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kuten aikaisemminkin on käynyt objektiivien repostelussa, toivottavasti aikanaan tähänkin threadiin eksyy kaveri, joka kertoo miten nämä hommelit oikeasti tehdään. Siitä binningistä vielä, että tässä aikaisemmin pyöri lista, jossa oli listattu kennoja ja muistaakseni silmäilin niiden toimivan lähes poikkeuksetta 2x2 moodissa. Eikä näiden kennojen perussuodatukset, kameroiden käytössä olevat värijärjestelmät ja peruskuvankäsittelyalgoritmit ole mitään sellaista, mitä pistetään uusiksi joka Fotokinaan. Valmistajat tekevät näitä sirvilöitä tienatakseen, eivät kukkoillakseen toisilleen.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Uskallan jopa toivoa ettei eksy; saattaisi merkitä työsuhteessa tehdyn vaitiolositoumuksen rikkomista...
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa En olisi uskonut, että sinulta loppuu sanat jo tässä vaiheessa, nyt vähän ahistaa
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Mielestäni tuo Mart Twain "sitaatti" osoittaa, etteivät sanat ole edes vähissä, pikemminkin luovissa käsissä.