Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Se on niin ja näin. Kummassakin tavassa on puutteensa vertailuun ja eikä absoluuttinen tasavertaisuus voi toteutua. Jos kennon kuvaa pienennetään siitä täydestä koosta, sadasta prosentista, tulee se aina paremmaksi kaikin tavoin. Toisaalta kohina ja terävyys eivät tiiviisti liity toisiinsa.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Sehän on juuri lisääntyneen resoluution tuomaa etua. Saman edun saat normaali kuvissakin.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kyllä. Myös D3:lla, joka näyttää kumman (vertailussa epätasa-arvoisen) pehmeältä 100% kroppeina, kuten kaikki näyttävät siinä esitysmuodossaan! 4,256 × 2,832 pixels vs 7,360 × 4,912 - tässä mennään. 7360/4256=0,578 Joten kuvan mitta lähes tuplaantuu! Jos teemme D800:lla metrin vedoksen, samalla tarkkuudella D700/D3 on vain 58cm. Miten vertailla kohinaa sitten näitten kennojen välillä... se näyttää olevan hankalaa.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Älä yleistä ja kirjoita passiivissa. Omasta hankaluudesta kannattaa kirjoittaa suoraan ensimmäisessä persoonassa ("se näyttää olevan minulle hankalaa") -- olihan sinussa journalistin vikaa.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Ei minusta tuossa ole mitään hankaluutta, tai no ehkä silloin jos halutaan saada d3/700 näyttämään hyvältä. Sehän tämänkin testin ideana taisi ollakkin, koska kirjoittajalla oli itsellään d-kolmonen. Edit: Tai sitten d800:lla voi tehdä paremmalla laadulla samankokoista vedosta kuin d3:lla.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Minusta vaikuttaa että sinulla on D800. Kuinka suurta kuvaa kukin tarvitsee. Tätä itsekin ajattelin tarkkaan kun D3:n äskettäin ostin. Päätin että se riittää - muuten en olisi ostanut. Voi kuulostaa seliselitykseltä, mutta oikeasti minusta on mukavaa että filmiaikain hyvät objektiivit ovat edelleen sillä riittäviä. Kun mennään aivan huippuobjektiiveihin, saa oikein tihrustaa tuliko tarkempaa kuvaa vai ei. Sen sijaan keskimääräiset objektiivit kyllä erottuvat selvästi sillä. Että kennoteknologia meni tähän, jo muutamia vuosia sitten, eikä se siihen jäänyt. Eihän tässä sentään todellisuutta yritetä toiseksi vääntää. ------------------------ Lisäänpä tähän vielä että virrankulutus on kuulemma D800:ssa ihan toisella tasolla. Prosessori vaatii polttoaineensa.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Ei, mutta pikseleitä (eri mielessä kuin näytöissä) kyllä. Samanlaisia joita löytää kun katselee mainoksia bussipysäkillä. Printterit eivät yleensä käytä RGB väriskaalaa (red, green, blue) vaan CMYK skaalaa eli cyan, magenta, yellow, key (eli musta). Toisin sanoen suurin osa printatuista kuvista koostuu syaanin, magentan, keltaisen ja mustan värisistä pisteistä. (Sanon yleensä, koska JOKU JOSSAIN on aina tehnyt kaikki mahdolliset tekniset ratkaisut)
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Sen kohinan saa helposti selville, kun laittaa gainia tarpeeksi. Ottaa molemmilla kameroilla samaa kuvaa ja kasvattaa ISO-arvoa pykälä pykälältä. Edelleenkin on epäselvää, onko sillä pikselien määrällä niin suurta merkitystä, koska muut rajoitteet vesittävät niiden määrällä saatua etua. Kuten jo aikaisemminkin tuli lausuttua pikseleistä, että jos ne ratkaisivat kaiken, mainoskuvaajat painelisivat keikoille Nokian kännyköillä.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa d700:lla kuvaan. Mutta en hetkeäkään usko, etteikö d800n tekisi parempaa jälkeä. Itse ajattelen resoluution edun 0-10 tasolla, eli d800n ei ole missään tilanteessa vanhaa huonompi, mutta optimi oloissa se voi olla selvästi parempikin. Esimerkiksi tuo "huono" piirtoinen lasi. Jos katsot samankokoista suurennosta, niin d800n kuva ei ole yhtään sen huonompi. Samoin tuo höpötys suljinaikojen lyhentämisestä kasisatsella kuvatessa, eroa ei näy, jos katsotaan d3:n kokoista kroppia, kasisatasen kuva näyttää epätarkalta vasta kun sitä suurennetaan lisää. Mutta tässä tuleekin se seikka, miksi d800n kuva ei olekkaan aina vanhaa parempi. Jos kuvataan korkeilla iso arvoilla käsivaralla, niin ei siitä tärähtäneestä (lisä) resoluutiosta ole paljoakaan etua. Eli minä kyllä arvostaisin resoluution tuomaa etua, mutta on vähän eriasia arvostaisinko sitä d3:n tasoista runkoa enemmän. Tuskin.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Löytyyköhän mistään muuten sellaista testiä, joissa valaistusta laskettaisiin vaikkapa aukko kerrallaan alaspäin samalla kun iso nostetaan? Minusta tämä kertoisi paljon paremmin erot kameroiden hämärä ominaisuuksissa. Vanhoillakin kameroilla saa oikein nättiä jälkeä, jos kuvataan vaikkapa ISO3200 arvolla kirkkaalla päivällä.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Häh? No tee se sama sarja 2 aukkoa alivalottaen. Kohinaahan tässä tutkittiin.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Ihanko totta? Kun yhden pikselin koko on 1 px, niin kuinka suuri on sub pikseli?
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Fyysisen pikselin koko vaihtelee. Verrataan vaikka 50 tuuman televisiota ja 20 tuuman näyttöä. Molemmat ovat full HD näyttöjä, jolloin näytön resoluutio on kummassakin 1920 x 1080. Luvut kertovat kuinka monta pikseliä näytön lyhyttä ja pitkää sivua kohden on. Toisin sanoen niin 50 tuuman näytössä kuin 20 tuuman näytössä pitkällä sivulla on 1920 pikseliä ja lyhyellä sivulla 1080. Jos pikseli olisi aina saman kokoinen myös nämä näytöt olisivat saman kokoisia. 50 tuuman taulutelevision pikseli voi siis esim. olla 1mm x 1mm kun taas 20 tuuman näytön pikselit voisivat vaikka olla 0.1mm x 0.1mm. Digitaalikameran kenno laskee esim. kolmesta sensellistä yhden pikselin. Tämä digitaali pikseli voidaan näyttää oikeassa koossaan jolloin kuvan ja näytön resoluutiot ovat samat (esim. nikon d800:lla otettu kuva jonka resoluutio on 7360 x 4912 tarvitsisi 3.8 kertaa enemmän pikseleitä kuin full hd näytössä, näkyäkseen täydessä laadussaan. Jos haluaa nähdä kuvan oikean laadun, pitää kuvaa zoomata esim. windowsin esikatselussa 3.8 kertaiseksi, jolloin yksi kuvan pikseli vastaa yhtä näytön fyysistä pikseliä) Toisin sanoen kun katselee d800:sen ottamaa kuvaa full hd näytöltä, katselee tietokoneen parasta arvausta siitä miltä kuva näyttäisi jos siitä puuttuisi suuri osa kuvan digitaalisista pikseleistä. Toivottavasti tämä selvensi! Jos jäi vielä jokin mietityttämään niin kysykää toki! Edit: 1px on lyhenne yhdestä pikselistä
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Mikä rooli mainitsemillasi sub pikseleillä on tuossa laskennassa? Yleisimmän kennotyypin (Bayer) (vähintään) neljän senselin arvoista lasketaan yksi digitiedostoon päätyvä pikseli. Onko markkinoilla kameroita, joissa selvitään kolmella senselillä? Miten windows:n esikatselussa muutetaan polttoväliä? No niinpäs onkin.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa AnselA, meillähän on jo aiemminkin ollut pitkä keskustelu tuosta aiheesta silloin pikselien nimittelyn myötä, että ne pikselit Bayerin matriisissa käyttävät useimmiten sitä 2x2 klusteria, jossa on 2 vihreää, punainen ja sininen pikseli. Sen klusterin puitteissa ensisijaisesti päätellään väri eli siinä sämpläyksessä ei mennä mihinkään säteenheittolaskentaan asti, vaan ihan viereisten pikselien puitteissa 2x2 blokissa. Sehän oli kai yleisin näissä kuluttajakameroiden cmos-kennoissa, joskin niitä on muitakin tapoja riippuen siitä kuinka kriittisiä ollaan tulosten suhteen.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Mikä rooli mainitsemillasi sub pikseleillä on tuossa laskennassa? Yleisimmän kennotyypin (Bayer) (vähintään) neljän senselin arvoista lasketaan yksi digitiedostoon päätyvä pikseli. Onko markkinoilla kameroita, joissa selvitään kolmella senselillä? Sub pikselit ovat näytön fyysisen pixelin osasia. Niillä ei ole osaa eikä arpaa kameran pikselinlaskennassa. Saattoi olla ennen kuin Bayer kenno yleistyi. Mainitsin kolme senselliä vain selittääkseni mitä ne ovat. Lukumäärä ei ollut oleellinen selityksen tarkoitusta katsottaessa. Miten windows:n esikatselussa muutetaan polttoväliä? Kun nyt tietokoneista puhutaan niin zoomi tarkoittaa digitaalista zoomausta eli skaalaamista (interpolointia). Jos nyt halutaan olla tarkkoja (jota en ollut koska se olisi sekavoittanut selitystä) niin eihän sitä kuvaa zoomata 3.8 kertaiseksi vaan näytetään "oikeassa koossa". Esikatselussa taitaa olla jopa oma painike tälle.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Yksinkertainen selvennys/selitys: kameran kennon sensellit muodostavat digitaalisen pikselin, joka näytetään näytöltä fyysisten pikselien avulla. Fyysiset pikselit koostuvat kolmen värisistä sub pikseleistä (RGB)
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kyselin "sub pikseli" -käsitteestä ja ilmeisesti niitä ei kennolta löydy. Näyttötekniikan kehittymisen suoraa yhteyttä kennotekniikkaan en ymmärrä? Esim. miten CCD-kennoista siirtyminen CMOS:iin vaikutti LED-näyttöjen tai mustesuihkareiden kehitykseen? niin ja... ja sitten Markkinoilla on ainakin 5-7 eri väriä käyttäviä tulostimia sekä yksiväri (monochrome) tulostimia. Liekö niissä sub pikseleitä tai pikseleitä ollenkaan? Näyttö- ja tulostinteknologia ansaisivat kumpikin oman keskusteluketjunsa.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kun asiasta aiemmin keskusteltiin, niin todettiin, että noin se just EI ole.