Vs: Mihin kennoteknologia on menossa No johan nyt on aikoihin eletty! Kohtahan se on parempaa kuin Ektar 100. ;D
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Neulanreikähommissa on kinarin about 50 mm runkopaksuudelle tuo noin f:190 laskennallisesti (ja käytännössä) optimoitu reiän koko; reiän pienentämisellä saadaan lisää terävyyttä, mutta diffraktio kasvaa samalla. En nyt osaa arvioida, miten tilanne muuttuu objektiivin himmentimessä, mutta mutuna sanoisin (kunnes toisin toteen näytetään), että suurta syväterävyyttä tavoiteltaessa johonkin niille lukemille voitaisiin himmentää, ennen kuin diffraktion vaikutus oikeasti alkaa olla mahdottoman suuri. - Tietysti edellyttäen, että himmennin olisi täydellisen pyöreä, ja sitähän lehtihimmennin ei koskaan ole. Muistelen joskus takavuosina lukeneeni kuvaajasta, joka asennutti Micro-Nikkoriin kiinteän f:90 himmentimen. Tarkensi toisella samanlaisella (paljelaite) ja vaihtoi sitten kuvausta varten objektiivin. - Ai miten tämä liittyy kennoteknologiaan? No vaikkapa niin, että vielä voidaan kennon ilmaisinmäärää lisätä surutta diffraktion haittaamatta. Pari vuotta kun odotellaan, niin saadaan ihmetellä kinareissakin 60 MP kennouutuuksia, ja pohtia, miten ja millä objektiivilla niillä kuvataan.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Silloin asia selitetään niin, että sutusta objektiivista ja jatkuvasti päällä olevasta diffraktiosta huolimatta 60mp kennolla saa terävämpää jälkeä kuin 36mp kennolla. Ainakin silloin kun usko tekniikkkaan on kova ja kuva pienennetään 1204 pistettä leveäksi nettikuvaksi.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kun kuvaparissa on väriero, epäilee tietenkin myös muita eroja. Kameran jpegitkö otit? Silloin voi olla monet asetukset eri lailla, terävöitys kontrasti värikylläisyys, vaikka ne olisivat kuinka samalla lailla laitettu mutta kun softa on eri eri kameroissa. Vaikka kilpailussa voittaja olisi selväkin, täytyy kuitenkin olla tasapuoliset olosuhteet, jotta näkisi kuinka kauaksi hopeamitalisti jää. Tässä kai oman hankaluutensa tuo kuitenkin pikselikokoero jonka tasoitusskaalauksella on omat vaikutuksensa... vaan millaiset? Vaikuttaako esim. kontrastiin? edit. Toisaalta taitaa olla niin, ettei täydellistä vertailua voi tässä asiassa tehdä. Kamerat ovat niin erilaisia ja lähtökohta on että toisen käyttöalue rajoittuu pienempään valmiiseen valokuvaan kuin toisen. Diffraktiolaskurissakin on vaikuttavana asiana vedoksen koko. Siis milloin tulee diffraktio rajoittamaan riippuu myös siitä. Nyt sitten kuvaparissa on sama koko ja saman verran diffraktion rajoitusta kuvanlaatuun. Vielä edelläkin ollut linkki jossa laskuri ja raporttini sen kokeilusta: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,71774.msg534253.html#msg534253
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Niin tuo perinteinen reproduktion resoluution kaava 1/a*1/b...*1/n, jossa symboli a,b,n kuvaa linjapareja, on sikäli erikoinen, että mitä oikeasti tapahtuu heikoimman lenkin ollessa todella määrittävä tekijä. Esimerkiksi objektiivimme toistaa 10 lp/mm, niin miten hyvä kenno tarvitaan, että toisto on 150 lp/mm? Eikö tässä tule mitään "pullonkaulateoriaa" vastaan, jos jokin kaavan komponentti on selvästi heikompi lenkki? Eihän tuo voi päteä ääripäissä?
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Tullee liikaa lisäystä samaan viestiin, joten uusi jatkoksi. 100% kuva kennolla kuin kennolla on aina jo itsessään "perusmössöä" ja pikselit näkyvät. Se mikä tässä nyt alkaa itselleni uutena hahmottumaan, on termin diffraktiorajoitteinen luonne. Se ei tarkoitakaan sellaista rajoitetta, joka on niin vahva että se peittäisi muut rajoitteet, vaan sen sijaan tietynlainen lisä kuvan olemukseen, kuin yksi photoshopin taso jossa vähän sumua. (Onkohan tämä ihan hölmö ajatus?) edit. Joo Niffe, käsitän että puhumme samasta. Pullonkaula & ääripäissä
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa No, jos ymmärrät tuon kaavan, niin ymmärrät myös sen, että kertolaskun tulos riippuu pääasiassa pienimmästä luvusta, jos yksi on muita paljon pienempi. Esim. kertolaskun 0,5 x 0,5 x 0,001 tulos ei muutu suuruusluokaltaan, jos luvut 0,5 vaihdetaan luvuiksi 0,6.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa No niinhän se mennee edelleenkin. Tää on vaan tällaista maalaisarkijärjen vatvomista. Sitä vaan pyörittelee ja konkretisoi mielessään edelleenkin, että onko merkitystä, mikä osa on heikoin lenkki. Ajattelin sitä, että voiko hyvä kenno nostaa huonon objektiivin kanssa muodostetun kuvan keskiluokkaan. Ilmeisesti ei voi, koska tämä pienin yhteinen tekijä rampauttaa laskennallisesti lopputuloksen joka tapauksessa. Jotenkin vaan voisi kuvitella sen pullonkaulan sementoivan lopputuloksen täysin sille omalle tasolleen eli 10 linjaparia toistavalla objektiivilla ei voi saada parempaa aikaan kuin 20 linjaparia toistavalla. Varsinkin ongelman ollessa ketjun ensimmäinen lenkki. Illuusio syntyy, koska nämä eri komponentit ovat edelleen suorituskyvyltään suhteellisia toisiinsa nähden ja kaukana optimaalisesta, jolloin lopputulokset harvoin vaihtavat paikkaa, eivätkä milloinkaan muiden tekijöiden pysyessä samana.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Niinhän se menee. Jokainen lenkki *heikentää* lopputulosta, mikään ei ole ideaalinen 100 % toistava. Eli ketjun huonoimman lenkin aikaan saama tulos heikkenee vielä muissa osissa.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kyllä. Monikin heikompivalovoimainen zoomi parantuukin vielä himmennettäessä ("diffraktiota vastaan") siinä missä joku kiinteä on yltänyt huippuunsa jo isommilla aukoilla ja nyt diffraktio syö sen piirtoa. Siltikin kyseinen kiinteä pysyy tätä zoomia parempana koko ajan. Diffraktiorajoitteisuus pitää ymmärtää aina suhteessa kyseisen laitteen parhaaseen tasoon niin rungoissa kuin objektiiveissa. -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Olyn m43 -kameroissa on myös kätevää (käyttöliittymällisesti ei) yhdistää useita RAW-kuvia uudeksi RAW-kuvaksi.Puutteena kuvien kohdistus, joten objektiivi ei saa olla klonksu-zoomi ja jalustan pitää olla tukeva. Etuna (tosin lievänä) se, että lopputulos on RAW. Muutenhan photoshopin kohdistus toimii hyvin ja valmiita pinoamis-skriptejä löytyy...
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Nämä uudet sirvilät ovat aivan huikeita. Ne rätkäyttävät saman tien pinon verran materiaalia joko voimakaskontrastisissa tai ihan pimeissä olosuhteissa kuvattaessa ja sitten rakentavat tosi hyvän näköisiä luomuksia. Ominaisuutta voi käyttää ihan käsivaralta.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Pikselin koko nimenomaan vaihtelee näytöstä ja kennosta riippuen. Onhan se full hd resoluutiokin aika säälittävä kun isolta näytöltä katselee...
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa ja jos oikein tarkkaan katselee, niin huomaa, ettei siinä näytöllä pikseleitä olekaan.....
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Oliko nämäkin kuvattu jpegillä? Silloinhan verrataan myös kameran jpg muunnosta ja kohinan poistoa. Entä miten nämä kohinatestit yleensä tehdään? Minusta valaistusta pitäisi himmentää kun isoa nostetaan, eikä muuttaa pelkkää aikaa. Erot tulisivat oikeasti esille.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa En oikein tiedä mistä tätä väärää tietoa oikein kumpuaa, mutta tässä selitys kummallekin sanalle! Pikseli on ryhmä eri värisiä valoja, joita kutsutaan sub pikseleiksi. Sub pikselit voidaan järjestää eri tavoin, mutta värit ovat käytännössä aina samat: punainen, sininen ja vihreä. Jos katsot suurennuslasilla näyttöäsi näet sub pikseleitä. EDIT sensellin selitys! Pikselin koko vaihtelee, siinä missä subpikselien määräkin. Esim. 50 tuumaisessa FHD (1920 x 1080) taulutelevisiossa on yhtä monta pikseliä kuin 19 tuumaisessa FHD näytössä. Sub pikselien määrä saattaa vaihdella eri tyyppisten pikseliasetelmien mukaan.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Pikselit koostuvat sub pikseleistä (punaiset, siniset ja vihreät valot), joten olet tavallaan oikeassa itse "pikseliä" ei näy. Yksi pikseli on siis tietty määrä sub pikseleitä. On kuitenkin olemassa "yksi pikseli", koska näytön kytkennät on järjestetty erottelemaan sub pikselit ryhmiin, eli pikseleihin.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Löytyykö noita sub pikseleitä myös mustesuihkari- tai lasertulosteesta?
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kameran jpegiä ilmeisesti. "I chose exactly the same image settings in all cameras - (color space: AdobeRGB, color saturation: "Neutral", sharpness one step higher than default, white balance: "Preset")." Paha virheajattelu kyllä. Miten ihmeessä voisi olettaa että ne ovat eri kameroissa "exactly same" vaikka samat arvot valitaankin... Mutta sentään, onhan kuvasarjat otettu sekä kohinanpoisto päällä että ilman. (NR off / on) edit. Jos kuitenkin ajattelisi että vertailu kelpaisi. Katsoin ISO 1600 NR off D3 vs D800, sekä siitä seuraava ISO 3200. Tuossa kohtaa on todella mielipidekysymys kumpi on parempi. Onhan D800 terävämpi. Ikäänkuin D3 kohina ei näkyisi vaan pehmeyden takia. Kun sitä pienentäisi alkaisi olla excellent. Kom sii, kom saa... D3:lla voi tehdä samalla laadulla pienempää vedosta (tai muuta valmista kuvaa) kuin D800:lla. Asia jonka arvasimme testaamattakin.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa En kyllä ymmärtänyt tuon testaajan ideaa kuvata isomman resoluution kameroilla kauempaa? Rehellinen testi olisi ottaa kaikki kuvat samasta kohtaa ja muuntaa rawit vaikkapa lightroomilla saman kokoisiksi jpegeiksi.