Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Taitaapi nyt kennoteknologia olla menossa jo kameralaukun pohjalla. -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Olisko tuo Sinar ollut Imaconin 3020 vain eri vaatteissa. Kyseinen Imacon puolestaan periytyi suoraan perän tarraa vaihtamalla Carnival 3020:sta, joka esiteltiin vuoden 2000 Photokinassa ja siinä oli jo 1/4/16-shot mahdollisuudet. Sitä ennen Carnivalilla oli samoissa kuorissa malli 2020, jota puolestaan edelsi primitiivisemmän näköinen malli 2000 (Colorcrisp Carnival 2000), mutta äkkiseltään en löytänyt infoa, oliko jo siinä resoluution tuplaava micro-step moodi (16-shot). Ainakin todelliset 3x8bit/pix värit kennoa liikuttamalla tekevä multishot (4-shot) löytyi jo tuosta aikaisemmastakin mallista. 2020 esiteltiin vuonna 1998, joten tuo ensimmäinen malli on ollut markkinoilla jo noin 1997. Yksi 3020 happanee edelleen tuolla varastossa, seuraavan muuton yhteydessä kiikutan sen museoon...
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Jaa, en tiedä, muista eikä ole motivaatiota alkaa tutkimaan. Mutta eipä Sinar digiperiään tehnyt, joten ostotavaraa ne olivat jokainen ensimmäisestä Leafin perästä alkaen. -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa ColorFoto käyttää termiä pixelgrösse (sorry näppäimistöltä puuttuu saksalainen s) puhuttaessa kennon 'photo site':sta. Ei kennon pikseli voi pienentyä paljonkaan johtuen johtuen diffraktiosta. Ja jos pienenee paljon (esim. 6um => 600nm), tulee vallon aallonpituus vastaan. Ehkä kannattaisi vilkaista Color Foto-julkaisua, jossa aina ilmoitetaan yksittäisen "senselin"? koko eli pixelgrösse. Siis kysymys ei ole pelkästään vavistinteknologiasta ja desibeleistä.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Color Foton Pixelgröße on kahden vierekkäisen senselin keskipisteiden välinen etäisyys. Se ei kerro mitään senselin todellisesta koosta, joka on aina pienempi. Kaksi kysymystä: - miksi diffraktio estäisi senselin koon pienentymisen? - millä tavalla valon aallonpituus tulee haitaksi senselin pienetyessä? -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Moi Löysin tällasen keskustelun ja sekaannun siihen. Parantamisen varaa on paljonkin. Esim: 1)signaalinkulun parantaminen, uusissa monipikseleisissä kennoissa on johdotus siirrytty tekemään kuparilla alumiinin sijasta (Toshiba) 2)Yksilölliset erikoispiirit. Tehtäessä massoille elektroniikkaa , jonka vanhentumisväli on 2-3v tehdään halpaa komromissia - yksilöllisyys eli kalliit 0-toleranssipiirit eivät ole kameratehtaalle kannattavaa. Jostain muistan lukeneeni "kuvansieppauskennojen" valmistustoleranssin olleen 20% lisättynä tähän kaikkien kuvanmuodostukseen tarvittavien eri komponenttien +- vaihtelut on salaatti valmis . Tämä tarvitsee korjata laajoilla säätötoimenpiteillä, jotta saataisiin KESKIVERTOKAMERA kuluttajalle .Laitteissa on yksilöeroja ja tulee olemaan. 3)Yksikään tiedossani oleva, tavallisen kuvaajan ostettavissa oleva runko ei lue dataa 16bittisenä eikä omaa 16bittistä ana/digi muunninta.Tulevaisuudessa ehkä näin tapahtuu kun muistit edelleen halpenevat, tulinopeus ei ole tärkein kriteeri ja saamme lukumurskaajaerikoispiirejä. 4)Nasan laitteissa siellä avaruudessa ei ole niin hirveästi pikseleitä mutta kun dataa kasitellään 4 x 16 bittisenä ja käyttämällä tarpeen mukaan kapean valoalueen suotimia saadaan hyvin näyttäviä tuloksia.Vierailkaapa Hubblen sivuilla. 5)Nanotekniikka tuo uusia mahdollisuuksia hyödyntää minimaalisen valon määrää =pieni pikselikoko, lähiaikoina näemme ja koemme mielenkiintoisia ratkaisuja. Uudet materiaalit abnormine ominaisuuksine tulevat mullistamaan monia asioita. 6)Tähtikuvaukseen (hämärästä - pimeään) tehtyjen kennojen pikselikoko on parhaimmillaan 14 x 14 ; sellainen kerää valoa suurempaan pinta-alaansa aivan eri tavalla kuin 1,9 x 1,9 jonkakokoisia pikseleitä on kännyköissä webkameroissa esim. Tällaisin terveisin.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa 1.) Ei se estäkkäkkään, mutta pienestä pikselikoosta ei ole mitää hyötyä kuvan resoluutiolle koska kuvan laatu alkaa heiketä jo suurilla aukoilla (esim f 2.8) eikä esim f 11 2.) En pysty täysin perustelemaan, mutta asia tuntuu itsestään selvältä
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kuvan laatuun vaikuttaa muukin kuin resoluutio. Kun kuvatiedoston pikseli rakennetaan useista senseleistä, niin... vrt. esim. Nokia 808.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa pixel transfer Moi Pikselinsiirtotekniikassa kuvannetaan ja täydennetään kuvalla sitä kennonosaa, mikä ei tuota kuvaa, eli vähennetään matemaattisen kuvanmuodostuksen, arpomisen tarvetta. "Vierestä lukemista" voidaan käyttää myös pimeiden pikseleiden korjaamisessa, jolloin tapetaan virheellinen pikseli ja tieto kuvan kasaamiseen luetaan vierestä. Joissain kameroissa tälläinen kuolleitten pikseleiden elvytys on toteutettu kennon puhdistuksen yhteydessä tapahtuvana tarkastuksena ja korjauksena. Kennonpuhdistustoimintaa on siis turha säästää jos se sisältää korjaustoiminnan. Aurinkopaneleiden hyötysuhteen paraneminen nanotekniikan hyödyntämisenä on näkyvä seuraus kennojen hämäräkuvausominaisuuksien paranemiselle. CCD kennohan on periaatteessa aurinkopaneli varustettuna värisuotimilla. Kaikki huippukuvaukseen tarkoitetut kennothan ovat juuri CCD kennoja, pinta-alan Cmos kennoa paremman hyödyntämisen takia.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Piti oikein tarkistaa mikä kenno omassani on. Ei näytä tarkoittavan ainakaan Nikonin ammattimalleja. Olisiko Leica M8 M9 ? ( )
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa 1) Tässä on kyseessä näköharha. Verrataanpa vaikkapa Nikonin D800:a ja D700:a. Edellisellä kuvan "laatu" alkaa diffraktion vuoksi heikkenemään aukosta f/5,6 alkaen ja jälkimmäisellä aukosta f/11. Tämä siksi, että jälkimmäisessä on isommat pikselit ja heikkeneminen tässä tarkoittaa pääosin terävyyden laskua, osin myös kontrastintoistoa. Voimmeko siis edellisestä päätellä, että D700 tuottaa tarkemman kuvan kuin D800 aukolla f/5,6 tai aukolla f/8 tai aukolla f/11 tai aukolla f/16 tai aukolla f/22...? Vai tuottaako D800 sittenkin tarkemman kuvan kaikilla aukoilla? (Sama objektiivi siis koko ajan kummassakin.) 2) Itsestään selvä asia, jota ei tarvitse perustella, kuten vaikkapa maapallon muoto keskiranskalaisen katolilaispapin kannalta vuonna 812. (Jännä muuten tuo käsitys maapallon litteydestä, kun jo nimikin sanoo, että se on pyöreä.)
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Valokuvaustarkoituksissa CCD-kennot ovat poistumassa. CCD-teknologian suuri heikkous on, että siinä ei voida lukea yksittäistä elementtiä toisin kuin CMOS:ssa. Yksittäisten elementtien lukeminen ja niiden datan prosessointi suhteessa viereisiin antaa merkittävän edun CCD:hen nähden. Hassua muuten ilmaisu: CCD-kenno on periaatteessa aurinkopaneli varustettuna värisuotimella. Mänty on periaatteessa puupöytä varustettuna kuorella. -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Joissakin ketjuissa on tuosta ollut suurtakin epäselvyyttä. Muistaakseni osa näkemyksistä oli jo siihen suuntaan, että D800:lla ei voi kuvata ollenkaan enää aukolla 11 tai pienemmillä... Taitaa kuitenkin mennä niin, että D800 tekee sen tarkemman kuvan kaikilla aukoilla - vaikka laatu onkin heikentynyt pienemmillä.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Heh, onhan tuota saanut keskusteluja sivusta seuranneille huolestuneille aina välillä itse kunkin selvittää, ettei syytä huoleen ihan sillä lailla. Itse kelailin tuota uutta pikselihirmua alunperin kuten seuraavassa linkissä, enkä vielä ole huomannut siinä kauhean hölmöjä: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,71774.msg534253.html#msg534253 Vai taitaa? Jospa kuitenkin olisi todennäköisempää että aukkoa pienennettäessä löytyy se aukko missä D700 ja D800 eivät eroa toisistaan? edit. Mutta onhan siinä jotain muutakin, kuten dynamiikan ero noilla kennoilla..
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Hm. Koskapa minulla on molemmat kennot käytössä, niin saatanpa kokeilla, kun/jos sattuu niin pitkästyttävä hetki, ettei muuta tekoa ole.... (ei ehkä ihan pian).