Vs: Mihin kennoteknologia on menossa En oikein ymmärrä mitä tavoittelet, olenko tehnyt jotain mikä ei sovi sinun pirtaan? Minusta ei löydy mitään rivien välistä luettavaa, sinulta ilmeisesti kylläkin;-)) - vai olenko TAAS väärässä
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa En muista näissä KL-keskusteluissa nähneeni ilmaisua, jossa pikseli sanan perässä olisi "x mikrometriä leveä". Sekin olisi vähän sama kuin tontin myynti-ilmoituksessa kerrottaisiin että 50 m leveä tontti. Sisältyykö "teollisuudessa" -käsitteeseesi myös viestintä- ja mainontaväki? Vai ainosastaan insinöörit?
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Kyllä siellä optiikkakeskustelussa puhuttiin näistä leveyksistä paljonkin, ei nyt varmaan täysin noilla sanoilla, mutta sama asia siellä on. Viestinnästä ja mainonnasta on vähän hankala päätellä sitä, mitä siinä käytetyllä pikseli-sanalla tarkoitetaan. En nyt jaksa alkaa lukemaan jotain mainosmatskuja ihan van pointin todistaakseni, uskon kyllä sen, että siellä käytetään kaikenmoisia termejä sujuvasti sekaisin.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Melkeinpä ennustaisin, että tulevaisuudessa kehitys kulkee yhä pienempien pikselien suuntaan kennolla, mutta näitä tallennetaan kuviin sellaisenaan aiempaa harvemmin. Esim. täyskoko-kinokennolla voisi olla 2 µm pikseleillä 18000x12000 pikseliä (eli 216 Mpix), mutta näistä rakennettaisiin softalla joitain järkevää kuten 12-Mpix-JPEG. Näin päästäisiin lähes täysin eroon pikseliverkon omituisuuksista (kuten Bayer-matriisi) - toisaalta RAW-kuvaajat pääsisivät ihastelemaan premium-linssiensä todellista piirtoa. Mitä tulee kennojen herkkyyden parantamiseen, niin aika lähellä on "hard-limit" fotonistatistiikasta. Pieneen pikseliin ei vain kerta kaikkiaan riitä kovin monta fotonia (N) himmeästä kuvattavasta kohteesta, ja silloin Poisson-kohina (sqrt(N)) tulee suhteellisen suureksi (1/sqrt(N)). Softalla voi toki yrittää tunnistaa, milloin kyse on tasaisen pinnan kohinasta ja milloin todellisesta rakenteesta kuvattavassa kohteessa.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Näitä kuvanvakaus-heilutuskennoja voisi helposti käyttää myös kuvaanlaadun parantamiseen; kuvataan vaikka neljä kuvaa kennon eri asennoilla, yhdistetään kuvat -eikä kuvaaja edes tiedä asiasta...
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Jaa niin joo, määhän (määkin) keksin tämän! JMiehen lause oli kyllä suorastaan johdatteleva: Laina tuolta: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,74750.msg544421.html#msg544421
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Vielä ette ole kommentoineet RAW tiedostojen käsittelyä ja mielipidettä sen laadusta josta iloinen kirjoitti optiikka osiossa: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,74750.460.html
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Luin sen ja ajattelin: Niin. Olen sen nähnyt eri kameroidenkin tuottamien jpegien kautta että muunnoksilla on eroja ja säädöt vaikuttavat. Mikä muukaan? Se on kaikkein ratkaisevinta, sillä ns. raakakuva ei ole kuva jota voisi katsoa. Vertaa filminkehitys.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Tuo on hyvä idea! Sony nex kameroissa on hiukan samalla ajatuksella hämäräkuvaustoiminto jossa yhdellä laukauksella otetaan automaattisesti useampi kuva ja sitten kamera yhdistää ne. Mutta meteli on aikamoinen...
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Hasselbladilla on muutamia vuosia ollut malleja, joissa kennoa siirretään pikkuriikkisen otosten välillä ja näin saadaan aikaiseksi 200-megapikselinen kuva, vaikka senseleitä on vain 50 megaa. Ks. http://www.hasselbladusa.com/products/h-system/h4d-200ms.aspx
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Katos vaan. En ollutkaan ihan ensimmäinen jolle tuli tuo mieleen. No hyvä, jätän idean myymisen johtaville valmistajille siis sikseen ja keskityn seuraavaan.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Ensimmäinen tällainen kennoa liikuttava mikroskannausperä oli muistaakseni Sinarin Sinarback HR vuodelta 2001. Jos siitä vielä jatketaan niin Sinarilla oli myös moottoroitu Macroscan-adapteri kuva-alan kasvattamiseen koko digiperää siirtämällä (kunhan palkkiobjektiivissa riitti piirtoympyrää). Mikro- ja makroskannaukset voitiin lisäksi yhdistää. -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Tällaisia ns. superresoluutiokuvia voi tehdä myös ohjelmallisesti, esim. PhotoAcute-ohjelmalla.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Onko tuo vähän samanlainen juttu kuin 50Hz tv:stä tehdään 100Hz tv olematta silti natiivi 100Hz tv??
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Siltä näyttää juu, mutta ei se haittaa, unohda koko juttu. En tavoittele yhtikäs mitään. Tuo pikselien miniaturisointi ja heiluttelu lienee vain yksi kehityskulun haaroista, siis jos otetaan harvempi haarukka käyttöön. Muita kehityslinjoja voivat olla esim. nuo eksoottisemmat kaarevat ja syvyyssuunnassa aktiiviset kennorakenteet, sekä tietty valokenttätekniikka. Eli esim. Lytron kehittelemä tekniikka, joka tänä päivänä on lähinnä tylsähkö gimmikki, mutta joskus tulevaisuudessa saattaa hyvinkin olla tulevan 3D-videotekniikan pohja. Olkoonkin että tuo tekniikka ei perustu pelkästään kennotkekniikkaan. Sitten kun vielä vähän pitemmälle mennään, myös analoginen linssi sähköistyy ja ehkä integroituu kennon kanssa, eikä jatkossa ehkä tarvita enää edes perinteisiä lasiputkiloita. Tämmöisiä ovat oraakkelit mualimalla jo väläytelleet, eli kennotekniikka mennee useampaankin eri suuntaan. Joskus. Mutta niitä odotellessa voikin keskittyä kuvailemaan perinteisellä kalustolla. Tallentaa valon heijastumia kuviksi kaikenlaisia klaseja ja diudeja hyödyntäen. Tai vaikka hopeisia rakeita. Se on monesti ihan kivaa hommaa sekin. Siis valokuvaus juuri tällä hetkellä käytössä olevalla kalustolla.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa PhotoAcuten ajatus tässä kohtaa on yhdistää pinoamalla kaksi tai useampia kuvia. Se pystyy jalustalta kuvattuna käytännössä poistamaan vain satunnaiskohinan. Kohinan tämänkaltainen poistaminen toki lisää sekä terävyyttä että dynamiikkaa korkeammilla herkkyyksillä. Vaikutus paranee pinottavien valotusten lisääntyessä niin, että 2 potenssiin haluttu parannus aukkoväleinä = tarvittavien valotusten lukumäärä. Noin nyrkkisääntönä. Saman asian tosin voi tehdä varsin helposti millä tahansa layereihin kykenevällä softalla. Käsivarakuvauksessa voisi periaatteessa ajatella varsinaisen resoluutionkin (valmistajan termi: super resolution) kasvattamista, koska joka kuvassa kohteen detalji osuu eri kohtaan kennolla ja Bayer-matriisin merkitys häviää merkittävässä määrin. Softa vain ei selviä kovin hyvin käsivarakuvaukselle tyypillisistä tilanteista, joissa esim. kohde ja tausta liikkuvat toistensa suhteen. Yhdistelmäkuviin jää sinne sun tänne käsityönä korjattavia kohtia. Tässä kohtaa Photoshopin layer-maskauksella ja Auto-Align-toiminnolla voi tehdä selkeästi parempaa jälkeä ja nopeammin. Itseäni ainakin ärsyttää yhden kuvan onnistuminen aika hyvin ja sitten seuraavan taas flopatessa. Mieluummin tekee sitten kokonaan toisin tavalla, jonka tietää toimivan. -p-
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Canonin 650D:ssä on myös tuo hämäräkuvausmoodi, jossa se raksuttaa yhdellä painalluksella 4 kuvaa pinoon ja laskee niistä yllättävän hyvän kuvan. Koska kyseessä on halpa kuluttajakamera, voi ennustaa kyseisen featuren löytyvän joka sirvilästä vuoden puoliväliin mennessä.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Eiköhän se megapippeleiden lisääntyminen ole tiensä päässä. Pienemmillä saavutetaan parempi herkkyys käytännössä ja panohommat on nykyään niin helppoja että sitäkautta kuka tahansa pääsee tarvittaessa todella hurjiin pippelimääriin.
Vs: Mihin kennoteknologia on menossa Eipä ole vaikea ennustaa, että edellinen ennustus on yhtä arvokas kuin Juhana Vartiaisen kaapistatulot. Sinänsä olisi kiva jos kennoja alettasiin kehittää muuta mielessä.