Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Ehkä? Mutta mitä eroa, sama juttu kuitenkin? Minäkin käväisin pienenä parissa Kameraseuran kokouksessa. Vaan onko tässä ajatus että Kameralaukku olisi kuin Kameraseuran kokous? Tämä on vain keskustelu ja tuota yhtäläisyyttä voisi miettiä Kuvat ja Galleriat osaston tapahtumista.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Leica on maasta, jossa on kyllä haluttu määrätä jopa katsojan silmien väri ja kallon muoto. Sitä etäisyyttä, jolta minä katson printtiä, he eivät kuitenkaan määrää. Taannoisen CoC määrityksen taustalla oli, 9 x 12 kuva, jota katsottiin 25 cm etäisyydeltä, eikä ihminen lähemmäs tietysti oikein näekään, monet 50 vuotiaat eivät edes noin lähelle. Mutta katseluetäisyys ei kasva lineaarisesti kuvakoon mukana; vai miltä etäisyydeltä katsotte 90 x 120 vedosta? Soo soo, eipä mennä kahta ja puolta metriä lähemmäs, väärin katsottu, sanoo Leican mies
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Ei kait Leican määrityksessä ole kysymys katseluetäisyyden rajaamisesta yleensä. Sitähän on tarkoitus käyttää vain siinä erikoistapauksessa, että kuvien terävyyttä vertaillaan. Eihän mittauksistakaan tule vertailukelpoisia, jollei ole yhteistä asteikkoa. [QUOTE> [/QUOTE] Onko tämä ihmisen mieltymyksiin liittyvä väittämä?
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Jos on, niin ei ollenkaan huonosti ajateltu.... (pienellä kirjoitettuna: kameraseuran kokous.)
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta No minä ajattelin isolla kirjoitettavaa Kameraseuraa ja sen kuukausikokousta, jossa kävin pari kertaa. http://www.kameraseura.fi/ (Mutta ei ollut täysin loogista tai asiayhteydessä fiksuinta vastata sillä lailla isolla.)
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta En tunne tällaista Leican sääntöä vaan vain tuon 9x12/25 määritykseen liittyvän. Pystyt siitä laskemaan hyvin helposti, miten hajontaympyrän pitää pienentyä 90x120/25 tilanteeseen. Laitoin 1800-luvun tapahtumista maininnan edelle. Et tainnut katsoa, mitä Lontoossa julkaistiin silloin, herrojen nimet Dallmeyer ja Abney. https://en.wikipedia.org/wiki/Circle_of_confusion Vaikka usein näkeekin leicahehkutusta ei sitä aina kannata ottaa totena. Milloin kinofilmikamera, milloin terävyysalueen määritykset, milloin mitäkin, ovat muka Leitzin keksintöjä.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Heh, mitä itsellä seuratoiminnasta kokemusta, niissä tihrustellaan onko noudatettu hyvää kokoustapaa, ja onko pöytäkirja varmaan tarkistettu. Toki seuraavana prioriteeteissa on kalujen vertailu, ja vasta seitsemäntenä itse toiminnan kohde, että sikäli kuvien tihrustaminen on jo hyvin!? ;-) ps.s saa etsiä kirotusvirheitäkin, se on olennaista myös!
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tämä on tietysti ihan OT, mutta on täällä pirun paljon hienoja kuvaajia, kun jatkuvasti on niin monilla kanttia ja halua mollata sellaista asiaa kuin kameraseuratoiminta. Onhan se nyt vallan tavatonta, että sekä uudet että vanhemmat harrastaja- ja ammattikuvaajat kokoontuvat harrastuksensa puitteissa. Jotain epäilyttävää siinä täytyy olla ja "hienojen" kuvaajien mielestä halveksuttavaa. Itse olen mielelläni ollut mukana kameraseuratoiminnassa, jäsenenä, johtokunnassakin ja nyt erään sellaisen puheenjohtajana. Mukana on useita, jotka mielellään auttavat kokemattomampia hyvään harrastukseen ja toisaalta sellaisia jotka haluavat harrastuksessaan kehittyä. Sehän on tietysti erityisen naurettavaa, kunnon kuvaaja ei selaiseen sorru, vaan pilkkaa mieluummin moiseen erehtyneitä kotisohvaltaan. Se, että seurat ylipäänsä pyrkivät edistämään valokuvaustoimintaa kotiseudullaan on tietenkin lapsellista intoilua ja erityisen irvailun hyvä kohde. Minusta kameraseuratoiminta on hieno harrastuksen muoto ja ylpeänä olen siinä hienossa joukossa mukana ja sen hienon historian jatkumoa tekemässä.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta En tiedä mihin sääntöön viittaat, mutta sanoit aiemmin: Olennaista on, ettei lisää terävyyttä voi edes olla taulukon määrityksien puitteissa, sillä siinä on katseluetäisyyskin määrätty. Ymmärsin varmasti sanomasi väärin, tulkitsin asiaa ilmeisen ahtaasti tuon "katseluetäisyyskin on määrätty" perusteella. Anarkisti sisälläni heräsi; katson miltä etäisyydeltä huvittaa Tuon wiki-linkin kanssa olen kyllä samaa mieltä, erityisesti siinä, että lopulliselta kuvalta vaaditaan jokin tarkkuus (esim CoC 0,2mm), jotta se näyttää hyvältä normaalin näkökyvyn omaavalle henkilölle, kaikilta käytännön katseluetäisyyksiltä. Ja mielestäni siitä on lähdettävä. Mutta tämäkään ei ole absoluutista, kiiltävä vedos vaatii enemmän kuin matta. Ja sillä mitä kuvataan on merkitystä, sumuinen maisema on samanlainen oikein tai sinnepäin tarkennettuna, tiasen siipisulka ei. Epäterävyys on myös suhteellista, jos mikään ei ole kovin terävää, ei epäterävyyttä huomata/ymmärretä samoin.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Mittaukset pitää olla vertailukelpoiset. Minä puhun vain siitä, miltä asiat näyttävät. Se, miltä etäisyydeltä kukakin katsoo, on mieltymyksiin liittyvä asia. Minä katson kaikkia kiinnostavia kuvia myös läheltä, jos siihen on mahdollisuus.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Niin on, mutta..... Gentlemen, this reminds me... Olipa kerran Fotofinlandiakilpailu, johon sai osallistua vain jäsenjärjestön jäsen. Olipa kerran myös valokuvataiteilija, joka palavasti halusi osallistua kilpailuun, mutta kun ei ollut jäsen; taiteilijathan eivät yleensä alennu rahvaan porukoihin. No, kameraseurat ovat jäseniä, joten seuran kauttahan voi osallistua, minkä hyvänsä kameraseuran. Pitää toki menestyä jäsentenvälisissä, mutta ainahan se on mahdollista - tutut tuomarit ja silleen. Mutta mutta... Kun on taiteilija..... Mites se OK1 sanoikaan: "Jotain epäilyttävää siinä täytyy olla ja "hienojen" kuvaajien mielestä halveksuttavaa. " Eihän kukaan taiteilija voi julkisesti olla kameraseuran jäsen (seuran mandaatilla tosin voisi osallistua kilpailuun....). Niinpä taitelija keksi: jospa keksisi taiteilijanimen, ja osallistuisi taiteilijanimellä! Mutta voiko Aku Ankka (tms) olla yhdistyksen jäsen Suomessa? Ei voi. Voi voi. Aika pitkään piti vääntää, ennen kuin Suuri Valkoinen Taiteilija suostui uskomaan, että semmoinen nöyryytys on kärsittävä, että omalla nimellä on alennuttava yhteisen rahvaan joukkoon, tai sitten ei kilpailuun osallistuta. Koville se otti. "Mitäs ne taiteilijatoverit sanovat ja ajattelevat, jso tulee tietoon, että minä olen kamerareuran jäsen?" Kuten usein olen todennut; siitä sakista ei tarvitse pilkkaa tehdä, he tekevät sen itse paremmin.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Unohdit paspisten leveyden, onko liian leveä ja ennen kaikkea pohjustuspahvin paksuus on hyväksynnän kannalta ratkaiseva. Järjestäjäseuran paspiksia ei kuitenkaan mitata, tai vaikka ne eivät sääntöjä noudatakaan, silti ne hyväksytään kilpailuun mukaan.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Pitääks sun aina... Kameraseurat ovat viimeisiä ilmentymiä muinaissuomalaisesta pyyteettömään talkoohenkeen, vilpittömään yhteistyöhön ja ilman ruudun välitystä tapahtuvaan vuorovaikutusperustaiseen yhteisöllisyyteen tukeutuvista instituutioista - useimmiten - tai ainakin haluamme muistaa ne sellaisina...
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta "Leicahehkutusta"? Huoh... Kysehän oli käytännön työkalusta ja sen kehittämisestä myös asiakkaiden hyödyksi ja tiedoksi. Kuvia tuotettiin kaupallisesti kuitenkin pääasiassa 3-5 -kertaisina suurennoksina. Isompia harvemmin.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Kyllähän tuo noin pätee, mutta käytännössä kun katsoo valokuvanäyttelyissä käyttäytymistä niin useimmat katsovat kuvaa ensin kokonaisuutena, sitten astuvat lähemmäs ja katsovat yksityiskohtia. Varsinkin kuvissa, jotka edustavat tyyliltä sellaisia, että niistä kuvittelee näkevänsä yksityiskohtia, esimerkkinä maisemakuvat. Siksi isompi printtikoko tarkoittaa käytännössä aina tiukempaa kriteeriä hajontaympyrälle. Tässäkin on omat mutkansa. Isolta filmiltä tehty kuva voi olla liian pehmeä, mutta läheltä se pehmenee hienosti. Digillä pahimmillaan lähemmäs mennessä näkyviin tulee vain terävöityksen halo-efektit - varsinkin jos kuva on ensin terävöitetty ja sitten tulostusvaiheessa interpoloitu suuremmaksi.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Kyllä Leicaa saa hehkuttaa syystäkin. Oli edelläkävijä kuitenkin monella tapaa aikoinaan, vaikkei aina ainoa eikä ensimmäinen, mutta tuli merkittäväksi. Vilho Setälä tämän idean taisi Leicalle tarjoilla: Hän onnistui määrittelemään objektiivin aukon täsmällisen vaikutuksen kuvan terävyysalueeseen ja kaiversi terävyysalueasteikon Leica-kameransa objektiiviin. Kun hän lähetti Leicansa Saksaan korjattavaksi, tehdas kopioi hänen keksimänsä asteikon, joka hieman myöhemmin oli kaikissa kehittyneissä objektiiveissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Set%C3%A4l%C3%A4 Jaa että noin? Mainitsin 90x120/25, mikä on kymmenkertainen suurennos referenssiin nähden ja 25cm etäisyys silti pysyy! Siinä ollaan jo käytännössä äärimmäisyyksissä samoin kuin 12-20MP digikameran kanssa 100% suurennoksena näytöllä tai nenä kiinni isossa näyttelyvedoksessa. Sellaisissa terävyystarpeissa terävyysaluetaulukot saa heittää roskikseen, oli niitten laskennallinen pohja sitten 0,03 tai 0,025mm - mikä ei kai kenellekään ollut yllätys? Sen sijaan perinteiset taulukot (objektiivin merkinnät) ovat hiton hyödyllinen väline käytännössä, josta oppii soveltamaan itselleen. Tätä on tätä teknisten rajojen hakemista. Ne on hyvä tuntea että mihin voi päästä. Kuvien kannalta taas useimmin on niin, ettei hyvää kuvaa pieni läheltä bongattu pehmeys edes huononna. Usein se on jopa päinvastoin, kun ruvetaan oikein analysoimaan ja näkemään, miten ja miksi sävyt ja kaikki siinä huippuotoksessa muodostuu.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Liittyiskö tämä tähän. Jos ei muuten, niin ehkä siten, että keskustelu alkaa luiskahtaa optiikasta okkultismiin. Olen kova Zeiss-fani, mutta luulenpa, että paljon puhuttu 3D tulee enimmältää siitä kun Zeissit vinjetoivat niin perhanasti http://yannickkhong.com/blog/2016/3/1/sigma-art-or-the-price-of-monocular-vision-part-1
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tuossa blogipostauksessa haisi vaan pahasti se, ettei siinä (eikä edellisissä) oikeastaan haluttu mitään tiedettä ottaa mukaan. Oli keksitty kolmio, mutta missään ei oltu perusteltu miksi optiikan virheet tekevät maailmasta yhtäkkiä "realistisen". Mun mielestä esim. hänen kehuma Nikkor 50mm/1.8D oli ainoastaan realistinen jos vertasi maailmaan jossa olen hukannut silmälasit. Ei sillä etteikö mielipiteitä saisi asiasta olla, mutta kun tuo kirjoittaja sekoittaa välillä fysiikkaa mielipiteisiinsä ja tekee niistä "yhden ainoan teorian" ja hienoja kolmioita, niin monelle lukijalle voi jäädä käsitys että näissä olisi jotain todelistakin taustalla. Mutta kaiken takana onkin vain hänen mielipiteensä ja kehumansa "Angry photographer" (jonka naseva ääni on muuten kauheampaa kuin mikään Leave Britney Alone video). "Lens intention diagram", über puppua.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Samaan mietin itsekin. Sitten seuraavaksi aletaan varmaan ihmetellä, että mikä on realistinen bokeh tms yhtä hauskaa