Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Valokuvaamisen tarkoitus on tuottaa kuva, noin yleensä. Siitä lähtökohdasta käsin, tulisi olla itsestään selvää, että oikea terävyysalue voidaan määrittää vain valmiista kuvasta. Kuten siis Leicalla joskus tehtiinkin, vaikka tuossa saatiin selville vain sen ajan vaatimus 9x12 kuvalle. 9x12 on pieni, enkä ole vakuuttunut, että se olisi oikea referenssi enää, etenkin kun nykyisin teräväkin on keskimäärin selvästi terävämpää. Odotukset laadun suhteen ovat kasvaneet. Ja eri formaateille ilman muuta tarvitaan erilaiset CoC arvot, vaikka eivät ne ehkä tarkalleen formaatin suhteessa skaalaudu, isommalla kun haetaan parempaa, noin ylipäätään.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Ei ole periaatteessa merkitystä onko referenssi 9x12 kokoinen kuva vai joku muu - ellei vedostusmateriaali itsessään rajoita terävyyttä. Kyse on joka tapauksessa jostain sovitusta CoC:n arvosta jonka keskimääräinen katselija havaitsee standardilta katseluetäisyydeltä, joka siis suhteutetaan aina katsellun kuvan kokoon. CoC on tietysti eri formaateille erisuuruinen koska vedostuksessa toteutuva suurennus on erilainen ja me yleensä katselemme sitä vedosta emmekä negatiivia - paitsi tietysti juuri silloin kun räjäytämme digikuvan ruudulle 100 % koossa jolloin CoC on 2 x pikselin koko.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Voin muistaa väärinkin mutta kyse on siis siitä että diffraktion raja Airyn diskille on noin 2 x pikelikoko eli havaittu epäterävyys alkaa siitä.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Eihän "diffraktiopeikko" voi tietää mitään pikselien koosta? Diffraktio vaikuttaa myöskin filmikameroissa...
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Ei toki. Kyse lieneekin siitä, missä tilanteessa kuvan katsoja havaitsee sen vaikutuksen kuvaan.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Komppaan edellistä Mizosen vastausta tähän, sillä ihmisen näkökyky ei ole terävöitynyt ja näköön perustuu terävyysaluetaulukotkin. Olennaista on, ettei lisää terävyyttä voi edes olla taulukon määrityksien puitteissa, sillä siinä on katseluetäisyyskin määrätty. Että 9x12cm vedos on pieni, en toki lähde olemaan eri mieltä. Siksi juuri objektiiviin tai taulukkoon merkityt terävyysalueen rajat eivät olekaan kiveen hakattu totuus erilaisille suurennoksille ja käyttötarkoituksille. Esimerkiksi jos sitä vedosta katsotaankin luupilla, on tilanne heti toinen. Mikä näyttää terävältä, on terävää. Jos siitä laitetaan terävämmäksi, emme sitä huomaa. Vai kehittäisimmekö uuden termin syväterävyyden rinnalle: piiloterävyys.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Sille pisteen epäterävöitymiselle oli kai joskus jokin käännöskin - olisikohan ollut hyväksyttävä epäterävyys tsjp
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Jaa mille sille? Tässä on mainittu ainakin CoC, joka tulee englannista. Circle of Confusion, hajontaympyrä. ed. 'Sallittu hajontaympyrä' näkyy olevan ainakin käytetty kun hajontaympyrän googlaa.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Katos nääs, kun...puhe oli juuri tuon käsitteen epämääräisyydestä riippuen kuvakoosta, objektiivista ja siitä, mitä halutaan.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Kysehän on riittävän pienestä hajontaympyrästä eri tarkoituksiin. Katson, mutten näe sellaista epämääräisyyttä, vaan oikein harvinaisen selkeää määrittämistä. Jopa ihmishavainto on tässä määritelty, mutta toki keskimääräisen kautta. Vai meinaatko, että kaivattaisiin erilaisiin printin kokoihin omat laskelmansa ja taulukkonsa? Tutkittaisiin uudelleen ihmisryhmällä, missä kulkee eri tapauksissa hajontaympyrän pienentämisen raja ettei enää havaita terävöitymistä? Minun mielestäni on aika hienoa ja hyvä referenssi, että meillä on jo käytössä esim. tuo Leican tutkimus ja johtopäätös aiheesta. Siitäkin voidaan johtaa laskemalla variaatioita. ed. Onhan noita määritelty ja tutkittu 1800-luvullakin: https://en.wikipedia.org/wiki/Circle_of_confusion Summa Summarum. Mielestäni terävyyden käsite on erittäin selkeä kunhan se liitetään tietynlaiseen ihmishavaintoon tietynlaisesta kuvasta. Siinä ei ole mitään abstraktia tai piilevää eikä kuvitteellista.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Ei vaan digi tai filmi, pihvi on sama: Meillä on originaalin mitat johon objektiivi projisoi kuvan, esimerkiksi 24x36mm, josta sitten suurennetaan erilaisia suurennoksia.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Miten pikselikoko voi vaikuttaa filmikameralla kuvatun kuvan terävyyteen/epäterävyyteen?
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tavallaan vaikuttaa ja tavallaan siinä puhutaan hiukan eri asiasta. Samoin tapahtuu erilaisilla filmeillä, joitten rakeisuus ja resoluutio rajoittaa myös terävyyttä. Kinareissa: Tri-x vai Panatomic-X / 12MP vai 50MP? Toisin sanoen kennon/filmin resoluutiokyky vaikuttaa siihen rajaan, minkä jälkeen hajontaympyrän pienentäminen ei voi enää nostaa resoluutiota. ed. Vastahan huomasin että olit muotoillut kysymyksesi järjettömäksi. Mutta asia varmaan selveni. Itse olen järkevien kysymysten kannattaja.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta No onhan tämä aika hauska kysymys. Ihan samoin kuin kennon resoluutio vaikuttaa siihen kuinka suurta kuvaa voidaan suurentaa tietyllä terävyysvaatimuksella. Lähinnä mielessäni on filmin digitoiminen kameralla.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Helppoa sitä on kommentoida, se ei vaadi osaamista -todistat sen itse ;-) Terävyys on aina rajallinen, vaikka kuvaisi aukolla 128, ja vaikka käytössä olisi kuinka surkean pieni kenno.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Teinipoikana muinoin olin kameraseurassa, ja "kuukauden kuva" -pöytäkilpailussa vanhat äijät aina tihrustelivat kuvan reunoja, onko terävä? Nyt kai tihrustellaan, on epäterävää? Kapa