Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Kyllä ihminen on nykyään etevä. Asian, jonka matemaattisesta mallintamisesta sai 1900-luvulla vielä patentin, 2000-luvun besserwisserit handlaa tuosta vaan.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Terävyysalue on kuvan ominaisuus, jonka objektiivi tuottaa. Kuvassa näkyvä terävyysalue muuttuu, kasvaa tai pienenee riippuen siitä, miten tarkennustaso sijoitetaan suhteessa kuvaan.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tähänkin kuvan ominaisuuden syntyyn tarvitaan paljon muutakin kuin objektiivi. Jos taas sanotaan terävyysalueen olevan objektiiviin ominaisuus eli objektiivin tuottama, ei muuta tarvita, ei edes kohdetta.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Hyvä ihminen. Valokuvaus tapahtuu aina kontekstissa ja sen tietyssä tilanteessa. Ei ole tuottamista ilman kohdetta. On aina intentio ja mahdollisuus, jonka tuottaa väline. Kun on tilanne, jossa kohteen piirteet tuottavat intention ja väline antaa siihen mahdollisuuden, voidaan sanoa välineen "tuottavan" lopputuloksen. Niinpä siinä lopputuloksessa on syväterävyys _ihan_silmällä_katsoen_ lisääntynyt ja sen on väline ominaisuutensa kautta _tuottanut_.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Jos tuottaminen katsotaan noin rajatusti, voin vaihtaa siihen piirtämisen/kuvantamisen. Voi tarkastella objektiivia käsissään - tai mielessään. Kohdehan toki on tai ei ole, samantekevää, aivan kuten pohdinta onko maailmaa ilman kokijaa/havaitsijaa vai riittääkö ajattelija/kuvittelija.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Objektiivin (linssin) tuottamasta äärettömän lyhyestä teräsvyysalueesta ei vaan ole kovin hedelmällistä keskustella. Tai miksi ei tietysti, jos otetaan huomioon käytännön sovellukset ja niiden tuottama aberraatio.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta No, tätä lienee turha jatkaa, jos sinulle on täysin mahdotonta ymmärtää, että terävyysalueen kallistaminen ei sitä muuta mitenkään. Saman (suunnilleen) vaikutuksen saa aikaan nostamalla koko kameraa ylemmäs ja kallistamalla sitä. Kun puhutaan objekltiivin terävyysalueesta ja epäterävästä alueesta, ei se keksintö, että sitä terävyysaluetta voi kääntää maaston mukaiseksi, liity asiaan mitenkään. - Mutta, jos se nyt on liian vaikeaa, niin jatketaanpa elämistä ja kuvaamista. (Olen aikanaan kuvannut kuudella tai seitsemällä laakakameralla, sekä 4x5 että 8x10 tuumaisilla. Noita 35 vuotta sitten tutkiskelemiani kuvioita on turha enää linkitellä, on ne opiskeltu aikanaan - ja toisin kuin eräät, luulen jotain oppineenikin.... Samaa kokemusta kuin Kapalla ei minulla tietenkään ole, eikä monella muullakaan. - Riittävästi kumminkin.)
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Jokainen, joka pohtii asiaa, voi tehdä kotona yksinkertaisen kokeen: Vaihe A: Ota objektiivi käteen (himmennettynä aukolle 8, vaikkapa, ja tarkennettuna 3 m etäisyydelle). Pidä sitä vaakasuorassa. Vaihe B: Kallista objektiivia kädessäsi 30 astetta alaspäin (siis etulinssi alas). Vaihe C: Mieti, miten objektiivin optiset ominaisuudet muuttuvat kallistuksen aikana.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tässä on nyt koko ajan se väärinymmärrys, että terävyysalue olisi objektiivin ominaisuus, kun se todellisuudessa on kuvan ominaisuus. Kun tämän oivallat saatat ymmärtää asiankin.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Minä taas olen sitä mieltä, että objektiivilla on terävyysalue (tarkennuksesta, polttovälistä ja himmennyksestä + epäterävyysympyrän määrittelystä riippuen) vaikka kukaan ei kuvaisikaan just sillä hetkellä. (Alkaa mennä nähin "Onko Kuu taivaalla, jos kukaan ei katso" ja "Kun puu kaatuu metsässä, syntyykö siinä ääni, jos kukaan ei ole kuulemassa" juttuihin, mutta menköön.)
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Vertailin kahden objektiivin projisoimaa kuvaa paperiarkilla. Objektiiveja pidin käsissäni ja huoneessa oli muutaman metrin päässä kattolamppu ilman varjostinta. Ensin piti tietenkin tarkentaa etäisyyttä paperiin muuttamalla (vetämää muuttamalla) ja sitten kallistelin eri kulmiin ja tarkastelin lampun kuvan muuttumista paperilla. Jaa että mitä sitten? No ei yhtään mitään. On aika triviaaliksi mennyt, jos pitäisi vielä kysyä tuottaako nuo objektiivit kuvan ja terävyysalueen vasta kun ne ovat kamerassa ja kun valotetaan valokuvaa. Tai siis jos puhutaankin kuvasta, onhan tuossa minullakin kuva paperilla livenä, samaan tapaan kuin tähyslasilla on.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Katsoitko linkin kuvaa? Siinähän terävyysalue muuttuu Etkö ymmärtänyt näkemääsi, vai oletko sitä mieltä, että kuva oli virheellinen?
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Entä kun katsomme objektiivin projisoimaa kuvaa jossa on valaistu huone. Valot sammuu ja tulee pilkkopimeää, mutta häviääkö kuva? Tavallaan tästä on nyt peistä väännelty. Mielestäni kuva on siinä edelleen, toki hieman toisenlainen kuva, koska emme sitä näe. Kaipa sen objektiivin läpi taittuu erilaista säteilyä edelleen. Voiko sokea nähdä? Katoaako kohde kun tulee pimeää?
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Terävyysalue on helppo määrittää onhan se taso tai kaari, jonka optiikka piirtää terävästi. Luokkaan millin-kaksi tai muutaman sentin hieman pitemmältä matkalta. Kaikki muu on epäterävyysalueita, joilla sitten on optiikasta ja himmentämisestä johtuva määränsä ja sitä kautta visuaalinen ominaisuutensa. Siki ketju alkoi "".... epäterävyysalueesta".
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Insinöörimäisesti ottaen epäterävyysalue on se alue jolla CoC on valittua raja-arvoa suurempi. Alue jolla optiikka piirtää terävästi (eli niin terävästi kuin se optisesilta omintaisuuksiltaan pystyy) on infinitesimaalisen lyhyt kohta siinä mihin näkyvä valo tarkentuu. Se ei koskaan reaalisella optiikalla ole täydellinen taso vaan enemmän tai vähemmän kaareva tai usein jopa aaltoileva pinta. CoC:n raja-arvot taasen periytyvät tunnetusti siitä miten kaukaa katsottuna tiettyyn kokoon vedostettu kuva näyttää terävältä. Tätä ei pidä sotkea ollenkaan siihen näyttääkö 100 % koossa näytöllä katsottu kuva terävältä vai ei koska "standardi" CoC on nykykameroiden pikselikokoon verrattuna paljon suurempi. Toinen asia (jota ehkä joskus väärinkin aina kutsutaan bukeeksi) on epäterävyysalueen esteettinen (laatu)vaikutelma. Se ei ole yksittäisellä optiikallakaan yksiselitteinen eli epäterävyysalueen "laatu" vaihtelee sen mukaan kuinka kaukana terävyysalueesta tausta tai edusta on ja millainen sen rakenne on. Bukeen "laatu" viittaa erityisesti optiikan kykyyn käsitellä yksityiskohtien suuria valaistuseroja taustassa tai edustassa (mm. miten himmenninaukko kuvautuu valopisteiden kohdalla).
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tulipa mieleen, että jos tuo näkemys olisi oikea, ovat kaikki terävyysaluetaulukot, laskurit ja asteikot väärässä. Ne kun perustuvat objektiivin ominaisuuksiin. Noita laskureitahan netti pullollaan, ennen käytettiin taulukoita. Minusta terävyysalue on objektiivin edessä oleva etäisyysalue; vaikkapa 3-5 metriä objektiivin keskikohdasta lukien. Sillä alueella olevat kohteet kuvautuvat riittävän tarkasti, "riittävän" määrittelee valittu tai haluttu coc, epäterävyysympyrän koko. Etäisyys kamerasta ei ole "kuvan ominaisuus" oikein millään konstilla; ilmeisesti puhumme kokonaan eri asioista samoilla nimityksillä.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta CoC:n riittävän pieni referenssikoko perustuu Leican (Berek & Barnack) havaitsemaan tietoon siitä kuinka pieni on pienimmän pisteen tulisi olla, jonka silmä voi nähdä 25 cm:n katseluetäisyydeltä, kun tarkastellaan 9x12 cm (tod. 7,2 x 10,8 cm) printtiä. Tuolloin testeissä päästiin ko. merkin terävyysaluetaulukoiden laskemisessakin käytettyyn arvoon, eli 0,0333mm, joka käytännössä muuttui 0,03 arvoon. Siinä se sitten on ollutkin (paitsi Zeissillä joskus 0,25mm samoin kuin Nikonilla). Loputon keskutelu saadan helposti siitä, pitäisikö eri formaatteja verrattaessa käyttää jokaisessa samaa krireeriä ns. terävyysalueen ilmoittamisessa vai ei. Nythän se vaihtelee esim. 1" kennolla varustetun kameran 0,011mm:stä vaikkapa Digi645sen 0,05mm ja tietysti isoilla filmikoolla paljon isommaksikin, kuten 8"x10" 0,2mm.