Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tokihan silläkin on merkitystä, että etualalle kovin harvoin sijoitetaan epäterävyysaluetta, jossa olisi merkittävästi tavaraa. Se lienee suurin syy siihen, ettei sille kovin paljon painoa anneta. Edit: siis etualalle lähelle kohdetta. Kun edessä oleva epäterävyysalue on kaukana kohteesta, se mielestäni useimmiten käyttäytyy enemmän kaukana takana olevan tavoin...
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tosin: se "tilt" ei lisää terävyysaluetta mitenkään, eikä vaikuta puheena olleisiin epäterävyysalueen ominaisuuksiin mitenkään. Se, että sitä terävystasoa voi käännellä kameran paikan suhteen, on tietysti kiva juttu. Niin on mm. kissan turkin kipinöinti sitä pakkasella silitellessä yhtälailla kiva juttu, ja liittyy ketjun aiheeseen suunnilleen saman verran.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Jos keskustelua käydään otsikolla "Mietteitä epäterävyysalueesta", niin harva asia liittyy siihen yhtä paljon kuin "tilt". Tilt, eli suomeksi kai kääntö, kyllä lisää kuvassa näkyvää terävyysaluetta, tai vähentää sitä, käännön suunnasta riippuen.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Sulla on nyt ihan perusasiat hakusessa. Joku sopiva alkeisoppikirja voisi olla paikallaan.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Onpa mielenkiintoinen havainto! Itse huomasin saman Nikonin uudella 50-millisellä (AFS 50/1,4G) linssillä. Luulin jopa aluksi, että se vain tarkentaa väärin. Tutkin tuota hyvinkin paljon, mutta vakuutuin, että oikein se tarkentaa. Käytin linssin ja silloisen D700-rungon JAS-tekniikassakin tarkastettavana. Tulos oli kuitenkin, että kunnossa ovat. Ilmiö näyttää kuitenkin samalta kuin tuossa yllä on kerrottu. Tarkennus menee oikein, mutta terävyysaluetta on enemmän edessä kuin takana. Itseäni tämä häiritsi aluksi hyvinkin paljon tilanteissa, joissa haluaisin melko kaukana olevan kohteen lisäksi myös taustan piirtyvän tarkkana. Olen aikaisemmin kuvannut Nikonin käsitarkenteisilla linsseillä yli 40 vuotta. Näihin verrattuna taustan terävyydessä on kyllä eroa. Osittain tämä saattoi johtua myös tottumattomuudesta automaattitarkennukseen. Tuo kun oli ensimmäinen af-linssini. Nyt, kun olen päässyt paremmin sisälle af-maailmaan ja yrittänyt valita tarkennuspisteen huolellisimmin ja yleensä vähän taaemmaksi, ei tuota ongelma enää ole ollut. Ilmiö jäi kuitenkin vaivaamaan, koska olin käsityksessä, että terävyysaluetta on yleensä enemmän tarkennuspisteen takana kuin edessä. Siksi kiinnostaisi tietää, onko kellään vastaavia kokemuksia tuosta Nikonin AFS 50/1,4-linssistä?
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Niinhän sitä yleensä sanotaan että takana on enemmän. Asiaan vaikuttaa moni seikka kuitenkin ja esimerkiksi lähikuvissa se on toisenlainen eikä makroissa vaikuta edes polttoväli terävyysalueen syvyyteen. Kun katsoo objektiivien tarkennusrenkaista terävyysaluemerkintöjä, huomataan että ne ulottuvat tasan saman matkan tarkennusrenkaalla eteen ja taakse. Jos taas metrejä kohteessa tarkastellaan, takanahan on ihan huimasti enemmän jopa äärettömään asti! Tuossa on jonkinverran lisätietoja aiheesta: http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/depth-of-field.htm Siinä ilmenee ekasta taulukosta, että samalla kohteen suurennossuhteella muodostuu samansuuruinen terävyysalueen kokonaissyvyys riippumatta polttovälistä. Toisessa taulukossa etu- ja takajakaumia eri polttoväleillä, mutta sitä en ihan heti ymmärtänyt. Pitäisi tavata tekstiä ja koittaa tajuta. Prosentteja mutta mistä? Eikö tarkennusrenkaan näyttö pidä paikkaansa, jossa on aina 50/50 ja metreissä takana enemmän.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Arvioi SakkeM terävyysalueen pituutta kuvassa, a) jos objektiivia käännetään maisemakuvassa alas ja b) ylös, kennon pysyessä pystysuorassa. Jotta emme puhuisi toistemme ohi, ajatellaan vaikka konkreettista tilannetta, jossa peltomaisemaa kuvataan yläviistosta käsin, jalustalta miehen silmän korkeudelta, suurehkolla aukolla, jotta käännön vaikutus on selvästi havaittavissa
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta ^ Näin. Sananvaihtonne käy esimerkistä teorian ja käytännöllisyyden näkökulmien eroihin. Kuvitellaanko terävyysalueen kasvaminen tai väheneminen pilvettömälle linnuttomalle taivaalle ja maan alle vaiko siihen minkä näemme vaikuttavan kuvaan? Toisaalta sitten maisemakuvia on myös sellaisia, missä kasvaa pystysuoria pitkiä puita tai taloja lähelläkin kameraa ja silti näkymää riittää etualasta taivaanrantaan.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tuoltahan se mm. etulaudan kallistuksen ideologia ja matikka tarkennustason kallistamiseksi ja terävyysalueen kasvattamiseksi. Jokainen sitten laskeskelee itsekseen, jos siltä tuntuu... https://en.wikipedia.org/wiki/Scheimpflug_principle
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Tuli mieleen näkökulma, joka laukussa on useinkin esitetty, jossa jokin tekninen ominaisuus menee hukkaan. On esimerkiksi liian hyvä kamera taitoihin nähden tai kennossa on niin paljon erottelukykyä että täydellä tiedostokoolla näkee missä objektiivin rajat ovat. Samalla periaatteella iso terävyysalue menee hukkaan jos sitä sijoitetaan esimerkiksi maan alle normaalissa maisemassa. Tätä on pokkarikuvaajien mielestäni syytä vakavasti miettiä, sillä mikään ei ole niin rumaa maailmassa, kuin hukkaan heitetyt resurssit. (Taisi olla pakinaa.)
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Itse välillä koetan ainakin hyödyntää etualan sumentamista tehokeinona. Idea on vain nostaa se kohde paremmin esille, kun eteen tehdään sumea alue joka peittää osan kuvasta. Mielestäni FF kennolla saavutettava pieni syväterävyys on se juttu, joka saa monesti hyvinkin arkiset kuvat erottumaan edukseen.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Perus ajattelu on, etta mita tama kamera/linssi voi tehda minulle. Ei koskaan se, etta mita mina voin tehda talla kameralla/linssilla. Siksi halutaan taydellista, koska ei osata sopetua valineisiin ja hyodyntaa niita. Tan hetken bokeh villityksessa on juuri paljon kyse siita, etta odotetaan sen linssin tekevan kuvia sulle. Etta millaisia kuvia tama linssi tekee. Tossa pari kuvaa jotka tein testiksi eilen, kun sattuvat aiheesee jotenkin sopimaan: <IMG src="http://aleksikoski.com/temp/apollo19.jpg"]</IMG> <IMG src="http://aleksikoski.com/temp/apollo31.jpg"]</IMG> Niin moni asia muuttuu laseissa, himmentaessa.. riippuen toki lasista, ei se ole vaan sita syvateravyytta. Tossakin kaksi merkittavasti erilaista kuvaa samalla lasilla. Eri himmennyksella. Pistetaan peraan viela tunnelmaan sopiva kuva, jossa on himmennyksen kayttoa eritavalla: <IMG src="http://aleksikoski.com/temp/scapes3.jpg"]</IMG> Toi kuva on esim. kuvattu f45.. mutta tarkennettu hyvin lahelle. Jolloin saavutetaan tollanen kiva efekti jossa kuva hajoaa kaukaisuuteen, mutta ei kuin veitsella leikaten BOKEH palloiksi ja mossoksi. Vaan luonnollisemmin. Jos vertaa syvateravyytta kinarissa ja 4x5, niin se kayttaytyy huomattavasti erilailla. Joten kylla siilla tallentimen koolla on paljonkin merkitysta, mutta toisaalta erot voi olla aika hienovaraisia ja vaatia vahan taitoa etta niita osaa hyodyntaa hyvin. Tossa on myos hyvin paljon kyse siita, kuinka suuri se lopullinen kuva tulee olemaan. Etta miten se syvateravyys lopulta tulee nakymaan. Mita suurempi kuva, sita enemmen se efekti korostuu, uskosin etta tossa on paljon kyse suurennossuhteesta. Joka ois se, millon se kennon/filmin koko tulee eniten nakymaan. Nettikuvissa eroja on paha nahda eri valineiden valilla.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Mietipä sinä, miten paljon puhelinpylväs paksunee, kun se käännetään pystysuorasta vinoon. (Näkemysasia, tietysti. Jos havaitsijan ainoa suunta on vaakasuora, niin aika paljonkin. Itse pylvään kannalta ei ollenkaan.)
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta En ole erityisemmin ihastunut näistä välillä putkahtavista uusista termeistä. T jo aikaisemmassa kijoituksessa käytti termiä "kallistus". Miksi sitä ei voi käyttää? On kelvannut jo vuosikymmenet. Ja se toinen on "siirto". Kapa
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Jos terävyysaluetta käännetään eli objektiivia kallistetaan suhteessa kennon tasoon, kyllähän sitä kameran antamaan kuvaan silloin sopii joko enemmän tai vähemmän, riippuen käännön suunnasta. Kameran kulloinkin tuottama kuva lienee tässä tapauksessa se ainoa oikea mittari.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Mikäli minä olen mitään ymmärtänyt palkilla kuvamisesta, jota olen tehnyt noin 20 vuotta, niin ei se terävyysalue sillä kallistuksella mitenkään lisäänny. Tarkennustaso ainoastaan muuttuu, kaikki sen ulkopuolella käyttäytyy kuten kallistamattakin. Tiedä sitten, jos nykyiset digioptiikat ovat jotenkin ovelampia ;-) Kapa
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Jos tarkennustasoa sijoitetaan toisin, kuvassa näkyvä terävyysalue tietenkin muuttuu. Niin kuin esimerkiksi Canon sanoo markkinoinnissaan: Perspektiivinkorjausobjektiivien avulla terävyysaluetta ja perspektiiviä voidaan säätää erittäin tarkasti. Siirtotoimintojen avulla voidaan kuvata ylös- tai alaspäin kallistamatta kameraa, mikä korjaa arkkitehtuurikuvia usein vaivaavan pystylinjojen kallistumisen. Kallistustoiminnot kääntävät tarkennustasoa ja laajentavat tai kaventavat terävyysaluetta maisema- ja asetelmakuvauksessa.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Terävyysalue tietenkin muuttuu, ei suurene, ei pienene. Ainoastaan muuttuu. Eikös täällä kuitenkin keskustella epäterävyysalueesta. Se ei myöskään muutu. Kun tarpeeksi kallistelee, niin puitten juuret ja latvat ovat mössöä. Sitä epäterävyyttä. Kapa
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta Kun puhe on objektiivin ominaisuuksista, ei kuvattavan kohteen omalaatuisuus ole se mittari.
Vs: Mietteitä epäterävyysalueesta +1 ja: Uskokaa nyt edes asiantuntijaa, jos oma ymmärrys ei yletä tarpeeksi pitkälle.