Yön tullessa mielessäni pyörii tulevaisuuden ja yksinäisyyden pelko saanko koskaan kokea vierelläni toisen lämpöä. Entä mikä onkaan minun tulevaisuuteni kohtalo. Lämmitääkseni mieleni sytytän kynttilän yö pöydälleni ja rauhotan itseni lepoon ottaakseni vastaan uuden päivän tulevat hetket. Tämmönen kuvallinen itse terapia. Kiitos mielenkiinnostasi katsoa.
Vs: Mieleni pelko Jepulis. Minun mieltäni lämmittää tuollainen rehellinen ja vilpitön ilmaisu, kuin sinulla. Älä unohda kynttilää palamaan - sammuta se ennenkuin nukahdat. Itse olen kerran nuorempana mainannut delata tulen aiheuttamaan häkään. Vieläkään en tiedä minkä minut herätti. Kamina oli rikkoutunut ja häkää pääsi sisälle kämppään, ei ollut silloin edes palovaroittimia katossa vielä. Olin armeijasta lomalla ja ns. kuolemanväsynyt. Juuri laittanut kämpille hieman lämmitystä ja armeijan paltoossa nukahtanut sohvalle. Tuollaisia läheltä piti tilanteita on ollut elämässäni paljon (n. kymmenkunta). Kerran kävin jo lääketieteellisesti nk."toisella puolen". Uskon ja toivon että saat elämääsi rakkautta ! - Eero Edit. Itsekin poltan usein kynttilöitä, tietyssä mielentilassa, se hieman lohduttaa. Ehkäpä siitä tulee mieleen jollain tasolla lapsuuden joulut tai jotain muuta turvallista ja onnellista ?