... väärillä optiikka/runko -yhdistelmävalinnoilla. Saako erittäin hyvästä laajakulmasta irti kaiken jos käyttää eri järjestelmää, vaikka piirtoympyrä riittäisi ja sovitteet olisivat riittävän tarkat? Hmmm.. (Huomattavaa on, että näissäkin mittauksissa mittaustarkkuus saattaa olla huonompi kuin se taso, mitä vaadittiin filmille kuvattaessa, jotta terävä kuva muodostuisi emulsion kohdalle.) Kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoisen kirjoitussarjan lopputulema: Sensor Stack Thickness Part III: The Summary
Vs: Meneekö valoivoima hukkaan... Kysymyksen asettelu on outo. Vähän kuin kysyisi että meneekö polkupyörä hukkaan väärillä runko-rengasvalinnoilla. Oleellisempi kysymys alkuperäisen sijaan olisi ehkä, että riittääkö lasi/runkoyhdistelmä (+ kuvaajan näkemys & taidot) halutun kaltaisen kuvan saamiseen.
Vs: Meneekö valoivoima hukkaan... Mm. äällä on sangen perusteellinen selvitys: Exit pupil - Wikipedia
Vs: Meneekö valoivoima hukkaan... Siellä on objektiivien osalta hyvin heikko selitys ja sitä etäisyyttä ei selitetä lainkaan.
Vs: Meneekö valoivoima hukkaan... En vastaa lukemisasiaan photonin puolesta, mutta vaikka olisikin lukenut, se ei juuri muuttaisi asiaa. Ketjusi otsikossa puhutaan optiikan valovoimasta ja sen hukkaan menosta, mutta tuossa jutussa ei. Lähtökohtaisesti kunkin systeemin omat natiivit klasit ovat niitä ihanteellisimpia vaihtoehtoja, ja muille systeemeille suunnitellut klasit ovat aina jonkinmoinen kompromissi, valovoimista riippumatta. Meneekö joku yksittäinen klasi "hukkaan" jonkun tietyn rungon ja sovitteen kanssa, se lienee sitten makuasia. Yksi tunnettu ongelma on esim. semmoinen, että joillakin laajakanteilla ja sopivan 'vieraan' rungon kanssa kuviin tulee värillinen vinjetti. Etenkin jos pikseleitä on paljon. Optiikan valovoiman kanssa asialla on äärimmäisen vähän tekemistä, korkeintaan sen sovitteen tuoman loitonnuksen verran. Olennaista tässäkin on se, miltä se lopputulos eli kuva näyttää, ja kuinka mielekästä kyseisellä runko-linssiyhdistelmällä kuvaaminen on. Siitä vaan itse kokeilemaan.