Niinpä! Siinä tulee säästöä kun jättää arkkia tyhjäksi, ja mitä isommalle arkille, niin aina enemmän säästää ;-) Samahan se on kaikessa tekemisessä, ei tarvita kuin se yksi hyvä. Tämän vuoksi digi on kallis, koska filmille vain ne hyvät kuvat otettuna tulee paljon halvemmaksi. Itse olen ottanut ehkä n. 8 hyvää kuvaa eli yksi rulla kinoa (ja siinäkin niitä tyhjiä säästöruutuja) riittää koko elämäksi.
Ehkä nirppanokkaisimmille olisi kannattanut toki tarkentaa että "Itse olen ottanut ehkä n. 8 omasta mielestäni hyvää kuvaa", tai jopa niin että luku olisi 8,2.
Tarkalle ja laatutietoiselle riittäisi siis yksi 120-rullafilmi 6x8-kameraan koko elinkaaren ajaksi. Hunnuttumisen ehkäisemiseksi olisi tietenkin hyvä olla selvillä oman luomisvimman hehkeimmistä hetkistä. Viidenkymmenen vuoden väliä ensimmäisten ja viimeisten valotusten välillä on syytä välttää.
Vielä tarkempi kuvaaja vois käyttää 6x9 kameraa, tulis paremmin käytettyä koko filmin potentiaali hyväksi
Laaka olisi varmasti paras ratkaisu. Silloin voisi valita värin tai mv:n kuvausaiheen niin vaatiessa. Ja jos nämä parhaat kuvat haluaa ottaa esimerkiksi 30 vuoden aikana harrastuksen mielenkiinnon ylläpitämiseksi niin ei tarvitse vanhenevien filmien kanssa ihmetellä, joten haaskoa ei synny sitenkään.