Minä olen niin vanhanaikainen, että ei tulisi mieleen käyttää auto-isoa vähänkään tavoitteellisemmassa valokuvauksessa. Käytän kiinteitä herkkyys- ja värilämpötila-asetuksia. Siis aivan kuin muinaisessa filmikuvauksessa.
Å Jos sanoisit että niin vanhanaikainen ettei automaattisia valotusmoodeja lainkaan, niin siihen ei mulla olisi mitään sanomista. Auto-ISO on tuonut erinomaisen lisäyksen automaattivalotuksen käyttäjälle, kun siihen liittyy pisimmän suljinajan automaattinen valinta objektiivikohtaisesti ja vieläpä tuo on käyttäjän säädettävissä nopeudeltaan. Toisinaan voi arvostaa myös niin herkkyyden ala- kuin ylärajankin asettamisen mahdollisuutta samoin. Valotusautomatiikan käyttökelpoisuuteen sisältyy aina aktiivinen valotuksen seuraaminen ja säätäminen erilaisin manuaalisin keinoin kuten valotuksenkorjailu tai valotuksen lukitus, mikä on paradoksaalista. Auto-ISO tässä lisänä on kuitenkin varsin huoleton ja parantaa automaattia kokonsusuutena. Siihen tulee lisää ohjailtavuutta jotta kamera ei vie kuvaajaa vaan kontrolli lähestyy täydellistä. Ympyrä on lähes valmis ja automaatti kohtaa käsisäädön. Sulautuu täyteen säätöön.
Käsittääkseni ISO ei vaikuta valotukseen mitenkään. Siihen vaikuttavat ainoastaan aukko ja suljinaika. Alivalotusta voi sitten korjailla kamerassa lisäämällä vahvistusta (ISO) tai tietokoneella jälkeenpäin. Tulokset lienevät identtiset loppupeleissä.
Valotusarvot ovat mitä ovat mutta kyllä niin filmi kuin kennokin valotetaan toisessakin mielessä kuin paljonko valoa sinne tulee. Herkkyys tulee siis mukaan ja voimme puhua ali- ja ylivalotuksista edelleen. Siitä takatöllöstä voi olla myös tarve tarkistaa asioita jo heti tilanteessa.
Sekoitetaan pakkaa. Eiköhän valotukseen vaikuta oikeastaan herkkyys ja valotusaika. Aukko ei voi olla koskaan vakio. Edes neulanreikäkamerassa (vai voiko?).
Niin ja varsinkaan kun sen kuvakennon herkkyyttä ei voida mitenkään säätää, vaan se herkkyys on aina se yksi ja sama. Sen sijaan kuvakennolta saatavan signaalin vahvistusta voidaan säätää sillä ISO-asetuksella.
Täytyipä ihan testata. Liitteenä äkkiseltään omalla kameralla ISO 200 ja 3200. Iso 200 on valotus jälkikäteen ohjelmassa nostettu 4 pykälää. Molemmissa RAW-kuvissa sama NR ohjelmassa (Capture one). Alempi on perus-ISOlla 200.
Sarkasmi on vahvaa. Tai sananviilaus. Filminvalotuksen ei tarvitse tarkoittaa valotusarvoa. Eikä edes kertyvää valomäärää filmin pinnan pisteestä mitattuna. Ei kennollakaan. On kennoillakin herkkyytensä ja niitäkin voi valottaa kuvat pilalle. Oletko muuten vielä sitä mieltä ettei ASA herkkyyksiäkään ole olemassa koska on DIN nykyään? (Ed. Eiku ISO joka sisältää ASA ja DIN luvun mikäli se oikein merkitään.)
Mielenkiintoinen kysymys. Aukkohan toki on mikä on missäkin eli siis myös vakio. Mitä vakiolla tarkoitatkaan tässä. Erikokoinen kuitenkin jo polttovälin vaihtuessa. Neulanreikä ei tee poikkeusta joten siinäkin kun tehdään zoomi, saadaan myös aukkosuhteeltaan vaihtuva-arvoinen kamera aikaan.