Ihan teoreettisena, spekulatiivisena ajatusleikkinä: Mitä mahtaisi tapahtua, jos yhdistäisi optisen vakauttajan ja runkoon sijoitetun tärähdyksenvaimennuksen? Tietääkö kukaan onko jotakin vastaavaa jo olemassa esimerkiksi rakettitieteessä, avaruustutkimuksessa, leffoissa tai vakoilussa?
Vs: Tärähdyksen teoriaa Tuliskohan siitä kamera joka ottaa kuvan aina samaan suuntaan vaikka miten yrittäisi käännellä
Vs: Tärähdyksen teoriaa Vai voiskohan siinä käydä niin, että kun putki yrittää stabiloida, niin kenno reagoi siihen ja yrittää stabiloida, ja kohta koko helahoita tärisee niin vimmatusti ettei siitä kuvaamisesta tule edes sen vertaa.
Vs: Tärähdyksen teoriaa Tälleen pikaisesti järkeiltynä lopputuloksena olis tärähtänyt kuva. Sillä erotuksella, että ilman kahta vakaajaa tärähdykset olisivat vastakkaiseen suuntaan. Tähän perusteluna se, että optiikka kompensoisi tärinän jolloin filmitasolle valo tulisi samaan kohtaan, mutta filmitason tärähdyksen korjailu liikuttaa filmitasoa tärinän vastaiseksi.
Vs: Tärähdyksen teoriaa Tuolle ilmiölle on kai nimikin: "intentiovapina" - luin jostain Norbert Wienerin kirjasta muistaakseni. En tiedä onko tuo oikea termi vai n.k. "käännöskukkanen"
Vs: Tärähdyksen teoriaa Vaikeaksi menee... Värähtelyjen vaimennustavat riippuvat melko paljon siitä minkä taajuusalueen herätteitä halutaan vaimentaa. Rakenteellinen vaimennus yleensä toimii tietyllä taajuusalueella melko hyvin, mutta saattaa olla taas epästabiili jollain toisella taajuusalueella. Aktiiviset toimilaitteet taas vaimentavat myöskin tietyllä, mutta suuremmalla taajuusalueella kun passiiviset. Jotta tässä tapauksessa homma voisi toimia, kenno / filmi pitäisi olla joustavasti kiinnitettyinä runkoon. Joustavan kiinnityksen pitää sisältää jonkin verran vaimennusta, jotta homma toimii. Joustavan kiinnityksen taas on oltava melko jäykkä, ettei kenno / filmi pääse värähtelemään ihan pienestä voimasta, tai liikahduksesta. Toisaalta kiinnityksen on oltava sen verran löysä, että siitä on jotain hyötyä. Sitten kun lisätään vielä toinen vaimennus, eli optinen vakaaja, niin voipi mennä vielä vaikeammaksi. Jos järjestelmien vaiheet menevät pahasti pieleen, voidaan vaimentimesta saada vahvistin... Leffat tuskin auttavat tässä hommassa. Fysiikan lait ja Hollywoodin lait kun ovat melkein eri planeetalta edit: korjatty typot
Vs: Tärähdyksen teoriaa Intentiovapina on sitä, että esim. käsi rupeaa vapisemaan kun yrittää tehdä sillä jotakin (tarkkaa) ja se johtuu yleensä pikkuaivojen viasta. Erotukseksi lepovapinasta. Tiedä sitten, jos insinööritkin sitä termiä käyttävät.
Vs: Tärähdyksen teoriaa Miten minulla on mielikuva että olisin nähnyt Olyn runko ja optisen vakaajan yhteistoiminnalla otettuja kuvia jossain... ja niistä ei tärähdystä puuttunut
Vs: Tärähdyksen teoriaa Alkuperäiseen kysymykseen oletukseni, että vaimentaisi tehokkaamin. Mutta on selainen näppituntuma että vaimenettujen putkien omistajat ei aina ota huomioon että ei ne vaimenna kohteen liikettä? OT Itse muuten kuvaan vähässä valossa usein sarjana pari ruutua niin ei tule seuraaviin ainakaan laukaisun nykäisyä.
Vs: Tärähdyksen teoriaa Kuvittelisin, että jos objektiivin ja kennon vakautusjärjestelmät toimivat toisistaan riippumatta, ne tavallaan kumoavat toisensa. Nykyäänhän noi systeemit käsittääkseni perustuvat kameran asennon "aistimiseen" jollain gyroskoopeilla tai alohopekytkimillä tai millä lie eikä esimerkiksi kennon tuottaman signaalin tutkimiseen ja liikahdusten havaitsemiseen kuvadatan muutoksista tms. Tällöin, jos kenno liikahtaa reaktiona kameran liikkeeseen, ja samalla optinen vakautusjärjestelmä pyrkii pitämään valon suunnattuna tarkasti samaan kohtaan kuvatasolla, kennon liikahdus tuottaa kuvaan ihan samanlaisen efektin kuin itse kameran liikahdus vaimentamattomassa systeemissä. Parempia vaimennustuloksia _ehkä_ voitaisiin saada yhdistämällä molemmat systeemit niin että ne toimivat yhteistyössä. Maalaisjärjellä ajatellen tällöin esimerkiksi sekä kennoa että linssejä tarvitsisi liikauttaa vähemmän saman nettovaikutuksen saamiseksi, jolloin systeemin voisi mahdollisesti saada reagoimaan nopeammin. TAi sitten yhdistämällä saataisiin aikaan suurempi korjausvaikutus ja voitaisiin korjata suurempia heilahduksia kuin nyt. Näin siis mun maalaisjärjellä ajateltuna, en ole mikään kuvanvakainten asiantuntija, itselläni ei edes ole yhtään kuvanvakainta missään vehkeessä.
Vs: Tärähdyksen teoriaa Pentaxissa taitaa kenno ainakin "kellua", tai jotenkin magneettien avulla se pääsee sielä liikkumaan liikkeen mukaan. Uskoisin, että olis liian hidasta laskea kennon datasta korjausliikkeitä, mutta en mäkään näiden asiantuntija ole . Ihan järkevältä kuulostaa, ei se varmasti ainakaan tuplasti auta.
Vs: Tärähdyksen teoriaa Leicallahan on se 14-50 d-malli jossa on vakain, mahtaakohan toimia olyn kanssa vakaajat yhdessä?
Vs: Tärähdyksen teoriaa Tuo se yhdistelmä oli. Eli ilmeisesti toimii yhtäaikaa koska sillä yhdistelmällä voi kuvata, mutta vakaamisen kanssa oli kuvista päätellen vähän niin ja näin käsitin että sillä ei saanut tärähtämätöntä kuvaa edes jalustalta.
Vs: Tärähdyksen teoriaa Säätötekniikkaa jonkin verran joskus opiskelleena arvaaan, että yhdistelmä alkaa värähdellä, koska (tai JOS) tärinänvaimennusjärjestelmien välillä ei ole takaisinkytkentää. Sama ilmiö kuin jos mikrofoni viedään ämyrin eteen ja systeemi alkaa vinkua eli "kiertää".
Vs: Tärähdyksen teoriaa Taitaa olla niin, että tuo on kyllä mahdollista, mutta ei välttämätöntä. Riippuu näiden järjestelmien ominaisuuksista (navoista?). Tosin voihan olla että tämänkaltaiset avoimet järjestelmät ovat aina epästabiileja (tai marginaalisesti stabiileja)...
Vs: Tärähdyksen teoriaa Joo varmaankin riippuu esim. vasteajoista, jos opiskan vaimennus toimii niin nopeasti ettei runko edes huomaa värinää niin "siirtofunktion navat eivät siirry imaginääriseen puolitasoon" -- meniköhän tuo oikein, siitä on niiin kauan.
Vs: Tärähdyksen teoriaa Pitäis itsekin perusasioita taas kertailla . Navat eivät saa mennä imaginääriakselin oikealle puolelle, tai useampi napa ei saa olla imaginääriakselilla. Jos vain yksi napa on tällä akselilla, on järjestelmä marginaalisesti stabiili (tasainen värähtely). Jos systeemi on epästabiili, niin värähtely voimistuu ajan myötä.