Vs: Markettifilmeistä Jooh Rollei on Fujihunttia ja ne ohjeet kannattaa lukea suoraan fujihuntilta, Rollein ohjeet on ihan mitä sattuu. Markettifilmeistä Superia Xtra 400 oli pitkään suosikkini, käytin jopa vaivaa löytääkseni sitä keskarissakin koska tykkäsin siitä ihan sen itsensä vuoksi, mutta nykyään markettikamoista Fujicolor 200 on vielä kovempaa kamaa mielestäni Sitä muuten liikkuu välillä ebayssä 90 senttiä per rulla-kasoja, ei paha. Kodakin Gold 200 eri nimillään on myös ollut mainiota, tosin keskimäärin värejä on saanut säätää enemmän että ne ovat omaa silmää miellyttäneet. Plussapuolena filmimateriaali on vankempaa ja luottamusta herättävämpää... näitäkin on muuten halpoja kasoja liikkeellä.
Vs: Markettifilmeistä Näin yksityishenkilönä sanoisin, että Tetenal onkin vanha paperipuolen leukosyaanikunkku, jotka käytti erilaisia kepulikonsteja, kuten optisia kirkasteita prosessointivirheiden kätkemiseen. Melkein voisi sanoa, että saksalainen ammattivalokuvauskemikaalien toimittaja täyttä ymmärrystä vailla. Sinuna laittaisin yhden fiksin vielä ennen huuhtelua ja noudattaisin muuten valmistajan ohjetta. Noita vesihuuhteluita on käytetty eri väleissä, mutta sinun on hyvä huomata, että valkaisuaineita on erilaisia eri pituisin kylvyin. Sitäpaitsi joissain koneissa käytettiin pyyhkijöitä ennen valkaisua. Värikehitteen pH on 11,5-12 ja bleachin pitäisi stopata kehittyminen, joten pH pitää saada alas. Siksi se hapon lisäys valkaisuun. Muuten se valkaisu tuorestetaan hapettamalla. Jotkut väritekijät hyötyvät siitä laimeasta fixista, mutta hopea olisi kuitenkin hyvä saada pois negasta - ennen kuin se negatiivi tuhoutuu. Toivottavasti tämä jeesaa...
Vs: Markettifilmeistä Joo, luin tuon kameralaukun version kokonaisuudessaan. Niffe on harvinaisen oikeassa. Kuitenkin minun "Prolab" ohjemonisteessa kaikki oli alunperinkin oikein. Onko se sinulla vielä jäljellä? Muutin ohjeita, lisäten siihen huuhtelun valkaisun ja fiksin välissä ainoastaan Alhosen aloittaman metelöinnin jälkeen. Siinä on mm. Niffen sanoma valkaisun aktivointi ravistamalla.. myös se että kristallisoitunut hopea laskeutuu valkaisuaineen purkin pohjalle joka saadaan pois kun kirkas valkaisuaine kaadetaan toiseen astiaan ja siirretään tummunut mömmö kierätysastiaan. sitten puutuva korvataan tuoreella varastoliuoksella. Nämä ohjeeni perustuvat OMAAN KOKEMUKSEENI sekä Kodakin alkuperäisohjeisiin, tuo oma kokemus on se ratkaiseva,sitä kannattais noudattaa sen sijaan että kierrättää aina vaan netissä pyöriviä toisen ja kolmannen käden "mutuja" Puhuin laukussa tuosta "leucocyan" ongelmasta jo ajat sitten kun selvästi porukalla näkyi olevan aivan latteita ja sumeita C-41 negoja. Kyllä compard kitillä juuri noita "menneen ajan" kirkkaita negoja saa aikaiseksi... Muuten tetenalista: Triviaa, hartmunt schröder, jo nyt eläkkkeellä oleva Macon pomo oli tetenalilla mutta kyrpiintyi niitten tapaan kusettaa ja pani oman puljun pystyyn.( huvittavaa että nyt jotkut syyttävät macoa kusetuksesta).. kaikkea hyvää, katsotaan koska postaukset sensuroidaan pois... JW Kimmo Manner <EMAIL email="kimmo.manner@gmail.com"]kimmo.manner@gmail.com</EMAIL> 11:52 AM (24 minutes ago) to leicaman Niffen juttu tuntuu parodialta tuhanteen ja yhteen variaatioon c-41 kehityksissä joita esitetään. Varsinkin kun sekavuutta itse prosessin kulkutavan selostuksissa on, etkä ole tässä lainkaan poikkeus (monisteessasi kuitenkin selkeästi). Näen ettei tuo tämänkertainen aiheen käsittely tuonut ainakaan vielä mitään muuta kuin sekavuutta järkevien ja tarpeellisten toimintapojen valitsijalle. Ei aloittelija tiedä, minkälaista merkitystä variaatioilla on. Ja jos kitin käyttö tuntuu toimivalta sellaisenaan vaikkapa välihuuhtelulla ennen yhtä kiinnitettä, ei myöskään siitä nyt saa mitään tolkkua siihen, miksi olisi syytä muuttaa toimintatapoja. Niffen juttu tuntuu parodialta jo senkin takia, että hän puhuu Tetenalista ja jatkaa samassa kappaleessa puhutellen jotakin "sinua". Ei todellakaan tiedä kenelle hän vastaa. Tokihan minulla on monisteesi tallella. Siinä ei ole huuhtelua kehitteen jälkeen eikä valkaisun jälkeen. Suosittelet myös kaksoiskiinnitystä. Kimmo En minä ainakaan tiedä missä lauseissa ja asioissa Niffe on oikeassa ja mitkä ovat johtopäätökset siitä. Samoin mulle ei nyt avaudu ollenkaan tämä, en tiedä mistä puhut: "Puhuin laukussa tuosta "leucocyan" ongelmasta jo ajat sitten kun selvästi porukalla näkyi olevan aivan latteita ja sumeita C-41 negoja. Kyllä compard kitillä juuri noita "menneen ajan" kirkkaita negoja saa aikaiseksi.." Eihän filmin kehittämiseksi tarvitse olla kemisti, mutta kun aletaan puhua filmin kehittäjille yleisesti pitäisi aina muistaa unohdetaan sitten puhua ymmärrettävästi perustellen miksi voisi tai pitäisi toimia niin ja näin. Alhonen muuten osaa tämän puolen ja se on mitä tärkeintä jotta tulee kuulluksi ja jotta jutuista on todellista apua. Onhan toki harrastajissa aina niitäkin, jotka luulevat että kun tulee käsittämätöntä puhetta, sen täytyy olla perusteltua. Uskoisin että suurempi osa kuitenkin haluaisi tietää mistä puhutaan ja tehdä sen jälkeen omat johtopäätöksensä siitä, olisiko kehitystavoissaan petrattavaa. Kimmo edit. Se minulle C-41 aloittelijana alkaa hieman hahmottua, että kenties erillisten kiinnite- ja valkaisutiivisteiden hankinnassa saattaisi olla järkeä kittiä "vahvistamaan". Tosin en ole lainkaan varma tästä, jos pysyttelee kohtuudessa kitin kapasiteetin suhteen. Stabia kyllä saattaisin tilata heti varalle lisää erillisenä. Fujihunt X-press 5L kit sisältää muuten vain 50ml stabitiivistettä - sama määrä kuin 1L Compard kitissä. Vaan kun X-press ohjeita en meinaa netistä löytää, en tiedä onko tiiviste yhtä vahvaa. Eroa näkyy olevan ainakin muitten tiivisteiden vahvuuksissa. http://www.fujihunt.com/apps/fuji/esclusivo.nsf/print/FH%20PRODUCT%20INFO%20C41%20DIS,%20KITS,%20ADM%20+%20ADDITIVES Pullon päällä kyllä lukee 5L. Compard 1L kitin stabista tehdään vain 500ml. ----------------------- edit. Vielä viimeinen saamani vastaus. Näyttää loppukaneetilta. leucocyan ongelma eli negatiivin hopean vain osittainen poistuminen on perusasioita. olen samaa mieltä, että ellei paneudu asiaan, on parasta että seuraa ohjeita, mutta ennenkaikkea ei yritä "säästäväisyys syistä" venyttää kemioiden kestoa Jollei hallitse sitä mitä prosessissa tapahtuu, on turha yrittää sovittaa sitä muuhun kun tarkoitettuun. Muunmuassa tuo Cross Process in käsitelty minun ohjeissa, mutta en sitä enää suosittele En jaksa vastata yksityisesti kaikkiin kysymyksiin. ne olivat aikanaan kameralaukun sivuilla en ota enempää kantaa siihen , miksi eivät enää ole. totean vain: Jokainen tulee uskollaan autuaaksi... terv JW
Vs: Markettifilmeistä Sorry, jos meni vähän sekavaksi. Olen huono lukemaan edellisiä vastauksia ja tässäkin tapauksessa vastasin Mirrored-nickille liioin edellisiin viesteihin tutustumatta. Puolustaudun sillä, että yritin osua hänen viestiensä perään. Tetenalille en ole mielestäni vastannut (onko täällä sellainenkin nicki?), enkä halua olla kyseisen firman kanssa missään tekemisissä. Se on totta, että saattaa kuulostaa monimutkaiselta, koska em. prosessista on tuhat ja yksi varianttia liikkeellä ja negatiivin voi kehittää eri varianttien kombinaatioilla (vaihtelevalla menestyksellä), mutta parodiointia en tunnusta .
Vs: Markettifilmeistä Tässä tuodaan hyvin monta uutta aihetta tähän keskusteluun, peräkkäisissä lauseissa, joten ihmekös sitä tipahtaa kärryiltä: [QUOTE> [/QUOTE] Ymmärrän sen nyt, että sinäkin suosittelet kaksoiskiinnitystä - ilmeisesti se ei liittynytkään vain Tetenalin kittiin jossa on blixi. (Tetenal juttusi olisi siis kuulunut omaan kappaleeseen.) Toinen kohta, josta en ole aivan yhtä varma, että bleach pitää laittaa suoraan kehitteestä kostealle filmille, jotta kehitys keskeytyy asiallisesti. Moni muu jää oudoksi. Olisi "hyvä huomata että valkaisuaineita on erilaisia". Mitä tässä merkitsee "koneitten pyyhkijät" - eivätkö kitin valkaisuaineet ole nimenomaan tehty purkkikehitykseen. Mikä ihmeen "se hapon lisäys valkaisuun". Valkaisua tuorestetaan hapettamalla - kyllä tästä olen kuullut ja ravistellut sitä voimakkaasti ennen käyttöä (ja tietenkin tuoretta ilmaa säilytystölkkiin antaen - kauan suljetun purkin ilmatilassa kun ei välttämättä ole sitä happea ihan normaalisti). Viimeksi taidetaan viitata ylikiinnityksen vaaraan. Onko se verrattavissa siihen mitä mustavalkokehityksessä tapahtuu vai tuleeko vikaa negoihin helpommin?
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Katselin JW:n monisteen ohjeita ja kaksoiskiinnitys vaikuttaa ihan samalta kuin MV-kehityksessäkin. Eli ensin vanhempi kiinnite ja sitten tuoreempi. Tuoreempi siirretään ensimmäiseksi kun vanhempi on todettu tehottomaksi ja toiseksi tehdään uusi. "Tälöin voidaan varmistua negojen kirkkaudesta ja hyvästä säilyvyydestä." Vaan miten suorittaa kiinnitetesti värinegalla? Voiko sen tehdä lennossa kehitettävän filmin kanssa kuten mustavalkoisellakin eli siten että kiinnityksen alettua avataan purkki ja nostetaan filmiä ihan hyvään valoon tarkasteltavaksi jotta näkee kuinka kirkastuminen edistyy. (Vertailukohta on syytä olla tuoreeseen kiinnitteeseen. Lisäksi on huomattava että eri mv-filmeillä on erilaiset kirkastumisajat.) Siis kestääkö kiinnityksen alussa oleva värinega valoa? Entäpä valkaisussa oleva? (Pakkohan tällaisetkin on varmistaa. Oletukset eivät ihan aina päde. Eilen löysin kertomuksen kuinka joku oli sekoittanut kehitteen A B ja C osat ensin ja sitten laittanut vasta veden. Syntyi mustaa siirappia pinnalle kellumaan.) edit. Kun ei ole nähnyt miten valkaisu ja kiinnitys vaikuttaa värinegaan, mistä tietää kumpi on epätäydellinen kun kemiat vanhenevat?
Vs: Markettifilmeistä Joo, sekavaksi menee kyllä. Puhetta oli jossain vaiheessa markettifilmeistä ja C-41 kehitysajoista. Nyt ei enää tiedä mistä puhutaan ja kuka puhuu. Linkkejä on joka suuntaan, toisissa puhutaan vähän asian vierestä, toisissa ei edes asian tynkää. Threadin otsikkoakin on jo näpelöity.
Vs: Markettifilmeistä Ai joo, tämä meni ohi aiemmin. Taitaa mennä kyllä käytännössä jatkossakin. Kukapa sitä pH:ta mittailee ja säätää kotikiteillä.
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Oho. Ei minusta, mutta pitäisi. Alunperin kysymyksenasettelu oli jo sellainen. (Keskustelulinkkejä tässä on aika sopivasti. Niistä löytää koetellut, perustellut ja toimivat tavat kehittää. Linkki minkä olisin mielelläni nähnyt mutten mistään löytänyt, on Fujihunt X-Press Kit ohjeet.) Äh, vahingossa lähti omana viestinään tämä. Luulin muokkaavani edellistä. edit. Nyt muuten on muutettu otsikko jo. Kiitos siitä r-e:lle! « Viimeksi muokattu: tänään kello 18:38:38 kirjoittanut r-e »
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Ajattelin vain, että Mirrored olisi ehkä halunnut käyttää eri settejä yhdessä tai erikseen tai mahdollisesti tuorestaa osan kemikaaleista uudelleen käytettävään muotoon. Mielestäni valkaisukiinnite ei kuulu filmien kehittämiseen edes helppokäyttöisyyden varjolla, mutta voihan se nippanappa toimiakin. Ei kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta, kun T-kauppa tuo markkinoille materiaaleille tuhoisan vaihtoehdon. Valokuvausalalla sillä ei näet ole niin väliä, koska vahingot tulevat esiin vasta kymmenen, viidentoista tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Sittenkin voi aina yrittää kääntää huomion materiaalintoimittajaan. No, pitäkää tunkkinne.
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä pH:ta ja hopeapitoisuuksia voi seurata esim. sitä varten tarkoitetuilla indikaattoripapereilla. Ei siihen tarvitse mitään mittaria hommata.
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä On minullakin huonoja kokemuksia Tetenalista - meinaan Tetenalin mv-paperista, joka ei ole säilynyt kauaa. Kuitenkaan en osaa tarkkaan syyttää paperia koska voi olla että syy onkin ollut huonossa huuhtelussa. Täytyy joskus laittaa esille niitä tuhoutumaan alkaneita printtejä ja kysyä mahdollista syytä. Niihin nousee sellaista kullanhohtoista pintaan. Itse en kritisoinut aiheita itsessään, mutta toivoin että kansanomaistetaan tarpeeksi. Täällä kun taitaa olla muitakin joille C-41 kehitys on ihan uutta. Itse käytin Macon Compard 1L kitin vasta ja siinä kaikki. Tetenalia en halunnut hankkia koska se blix on ilmeisen kyseenalainen - vaikkakin sitä paljon käytetään. [QUOTE> [/QUOTE] Joo kyllä tällaista mietin, mutta miten arvioida ja tarkkailla prosessiaan jotta tietäisi onko siihen syytä? 5L kitillä kun menee jo alle euron rulla hintakin, joten hintakysymys se ei ole. Jos prosessin parempi seuranta paljastaisi puutteita, toki pitää parantaa. Yksi kriteeri on säilyvyys, toinen kuvanlaatu.
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Se että c-41 kotona onnistuu hyvin ja on yksinkertainen prosessi, on ihan perusasia. Kun ruvetaan setvimään sitten hienosäätöä ja variaatioita ja prosessin seurantaa sekä kehitystulosta tarkasti, on se tietenkin loputon ja laaja aihe. "APugissa on jaariteltu asiasta 42 sivua, eikä hommaan ole tullut tolkkua sielläkään vaikka ihan Kodakin kemistit sun muut ovat vääntäneet kättä." + "Luulen että tämä juonne enemmän sekavuudessaan sekoittaa ensi yrittäjää ja karkoittaa pois. kannattaa korostaa että C-41 on selkeä prosessi ja 90% ensiyrittäjistä onnistuu tyydyttävästi. Sitten on eri asia, miten eri kitit pysyvät "ruodussa" ja miten paljon niillä voi kehittää. Suurin ero on filmeissä, prosessi on suhteellisen vakio !" Haamukirjoittaja. Halvimpien filmien hintaero uusiin filmityyppeihin on suuri. Sen maksamalla saa vanhastaan ennennäkemätöntä valotusvaraa ylivalotuksen lisäksi myös alivalotuksen puolelle. Näin ainakin Kodakin uutuuksilla. Raekokokin lie erikoisen hyvin kurissa. Väreissä ja saturaatiossa on eroja, mutta aina värikuvan värien säätö lopulliseen valokuvaan on ratkaisevaa ja tarkkaakin puuhaa. Digitoidun negan säätömahdollisuudet ovat jälleen jotakin uutta perinteeseen verraten, joten vanhanaikaisemmillakin filmeillä on uusia mahdollisuuksia.
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Olen ostanut näittä markettifilmejä. Kehittänyt niitä Tetenal Colortec C-41 1l liemissä. Tetenal-paketissa on hyvin selkeät ohjeet. Ainakin minulle kuvien laatu riittää.
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Tetenalilla olen toistaiseksi värifilkat kehittänyt. Ainakin rullafilmi Kodan Portra 160 kanssa tulee täysin tyydyttävää jälkeä. Kuvasin kokeeksi kinokoossa muutaman rullan Fuji Superia 200 värifilmiä (onko tämä sitten markettifilkaa) ja kehittelin Tetenalilla. Tulokset olivat osin hyviä ja välillä ei. Tyypillistä Superialle on kai voimakkaahkot vihreät sävyt? Tässä kuitenkin yksi testiräpsy (Fuji Superia 200, Nikon F, Tokina M100 ja Tetenal C-41): <IMG src="http://go.pic.fi/kuvat/testit/Superia200.jpg/_medium.jpg"]</IMG>
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Niinpä, niinpä juuri...voimakkaahkot vihreät sävyt? No ei varmasti. Joskus herkistyksissä on ollut jotain minimaalisia pieniä tuunauksia tyyliin japseille typistettyä keltaista ihonsävyjen osalta ja eurooppalaisille hillitysti punerrusta pois ihonsävyjen aallonpituuksilla, mutta nekin ovat aika harvinaisia. Näitä tuunauksia on tehty pääosin kuluttajapuolen tuotteisiin.
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Joo, kirjoitin huolimattomasti. Superian negoissa ei siis ole mielestäni mitään vihertävää perussävyä, vaan tarkoitin, että luonnossa oleva vihreä näyttäisi toistuvan voimallisesti. En tarkoittanut, että mitenkään häiritsevästi. Tuossa testikuvassakaan ei ole mielestäni mitenkään poikkeava tuo lehden vihreä väri, vaan muistini mukaan aika lailla kohdallaan. Vertauskohtana minulla on ainoastaan Portra, jossa vihreä näyttäisi toistuvan hieman latteammin. Tässä vuoden 1952 Agfa Record 6x9 kameralla kuvattu Kodak Portra 160, kehitys Tetenal. Portraa ei liene kuitenkaan voi luokitella markettifilmiksi. <IMG src="http://go.pic.fi/kuvat/testit/Werla.jpg/_medium.jpg"]</IMG>
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Cyaaniako siinä on liikaa, vai magentaa? Muuttujia on toki rutkasti enemmän kuin mainitut filmi-kehite-objektiivi. Portrakin näyttää jotenkin likaiselta. Mablo laittoi ekan kuvan tähän ketjuun ja siinä on verraten raikas värimaailma.
Vs: Markettifilmeistä ja C-41 kotikehityksistä Paha noista on lausua paljoa mitään, kun ne ovat menneet skanneristakin läpi ja siihen sitten mun colorspyderin sekavat näyttöprofiilit. Ylempi on jyrkkä ja punertaa, alemmassa on keltavihreää+epäpuhtautta HD alueella noin yht'äkkiseltään sanoen. Värihajonta on nähtävissä esim. tuossa taivaan ja katon saumassa.