Vs: Malli Mietin pitkään häiritseekö vai herättääkö tuo reunaan asti menevä lähimmän kuvaajan varjo kuvassa ja päädyin, että herättää sopivasti Eli pitkään katseltuani, jopa rajausvaihtoehtoja mielessä pyörittäneenä palaudun kuvaan ja totean, että pidänkin siitä ihan sellaisenaan, tuo taivaan kaareutuminen perustelee formaatin ja rajauksen, sekä omana juttunaan kuvaajien yhteyksien ulkopuolella tuo kuvaan uutta ulottuvuutta, laajemman syvyyden ja äärettömyyden. Hyvä kuva!
Vs: Malli Tätä kuvaa minun on vaikea ymmärtää. Jos kuvassa on jotain suurta symboliikkaa, niin minä en sitä löydä. En myöskään löydä kuvasta mitään, mikä voisi kiinnostaa. Ei lemmikkiä, autoa, maisemaa... Jos kuvaajaa ei tietäisi, tätä luulisi harjoitusräpsyksi, mutta kun kuvaaja nyt kuitenkin on ilmeisen tunnettu, jää tota varjoa ihmettelemään. Miksi sekin on kuvattu väärin? Miksi horisontti vääntyy noin typerästi? Miksi mallit on sijoitettu noin? Onko tämän kuvan siis tarkoitus olla ironiaa aloittelijoiden kuville tai jotain?
Vs: Malli Heti alkuun on sanottava ettei kyseessä ole missään tapauksessa ironia aloittelijoiden tai kenenkään muun kuvia kohtaan. Kyseessä on kuvan muotoon puettu tunne juuri tuosta tilanteesta. Korostan sanaa "tunne". Laajaa näkymää, jota korostaa vielä hyvin matala kaikista yksityiskohdista, rakennuksista ja kasveista tyhjä ranta liioittelee horisontin kaarevuus. Varjon katkeamisen voi kokea hyvinkin virheeksi samoin kuin etummaisen henkilön päälaen suhteen horisonttiin. Mutta minulle ne ovat ärsyke. Joidenkin oppien mukaan kuvassa kaikki on väärin. Minulle asia ei ole niin. Erityisesti pidän leikkaavista linjoista ja niiden suhteesta sekä tilasta. Minulla ei ole aavistustakaan onko kuva "hyvä" tai "huono".
Vs: Malli Luulen että kuvan viehätys piilee juuri epätäydellisyydessä. Epätäydellisyys ja keskeneräisyys on monesti esteettisesti mielenkiintoisempaa kuin viimeiseen asti mietitty. Kuva jota pysähtyy katsomaan, tykkään. papa
Vs: Malli Pelkistetty tila ja voimakkaat linjat, jotka ihmishahmot varjoineen rikkovat. Rinnastus ajattoman luonnon ja ikääntyvän ihmisen suhteesta tulee ensimmäiseksi mieleeni, ja tuntuu istuvan kuvaan hyvin. Minulle tämä synnyttää ajatuksia, mutta toki tuntemus voi olla täysin subjektiivinen. Kuten Papa sanoi, tähän kuvaan pysähtyy. Pidän kovasti.
Vs: Malli Kaarevat linjat kannustavat pohdiskelemaan kuvan henkilöiden välisiä suhteita toisiinsa sekä ympäröivään maailmankaikkeuteen. Viivasuora varjo rikkoo harmonista tilaa ja viestittää jostain pinnan alla kytevästä, tummemmasta.