... nämä ovat mielestäni värikylläistä tuubaa siitä pahimmasta päästä: 40 Exceptionally Beautiful HDR Photos Of Airports In Asia
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Meni viimeisetkin halut opetella tuo tekniikka.
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Jep. Paljon mieluummin noita katsois sävykkäinä MV-kuvina.
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Toiset tykkää, toiset ei. Vaan totta on, mitä Douglas Adams kirjoitti "Ei voi olla sattumaa, että mikään kieli maailmassa ei ole koskaan tuottanut fraasia 'kaunis kuin lentoasema'".
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... "HDR", tuo muodikas keino tehdä mitäänsanomattomasta kuvasta cool.
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... No kyllä mä tykkäsin.....ainakin yksi kivan näköinen neito oli siellä.
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Älkää syyttäkö tekniikkaa, jos ihmiset eivät sitä osaa säällisesti käyttää. Tämä muoti menee pian ohi. Luulisin. Tähänkin sopii täällä aikaisemmin lausumani vertaus elokuvamusiikkiin. Hyvää sellaista ei välttämättä huomaa, ennenkuin se jätetään pois. kapa
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Tuolla on pari kuvaa jotka olisivat todella hienoja vähän erilailla toteutettuna. Ikävä että tekniikka on vienyt mukanaan. Esimerkkinä vaikka: http://media02.hongkiat.com/asia-airports-hdr-photos/changiairport3.jpg Myös HDR = Tonemapping -yleistys saisi unohtua. Hyvin käytetty HDR ei näy mitenkään lopputuloksesta. Tonemap tietenkin näkyy aina - oli HDR tai ilman. Nimim. itsekin digikuvien määrään suhteutettuna HDR:ää usein käyttävä...
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Enemmistökommenttien tapaan minäkin pidän näitä "upeita" esimerkkejä lähinnä surullisina ilmiöinä muotitekniikan taitamattomasta soveltamisesta. Ei riitä edes se, että rankalla mulkkaamisella on onnistuttu tappamaan rakennusten ja tilojen luonnollisen valaistusilme. Lopputulos on useimmissa tapauksissa luonnoton ja lähes painajaisenomainen. Kannattaa pitää mielessä vanha hyvä ohje: "Jos kuva juoruaa muokkauksesta, on muokkaus liiallista". Taiten muokatussa kuvassa ei pitäisi havaittaman mitään erityistä, paitsi jos sitä pääsee suoraan vertaamaan täysin muokkaamattomaan. Kuten keskustelun käynnistänyt lausahdus toteaa, "Makuasioista ei voi kiistellä". Silti välistä tuntuu että joillakuilla on maku sormessa ja sormi nimeltämainitsemattomassa ruumiinaukossa. Tikkis
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Tämä on kuin nykyään tuotettu musiikki, kompressoitu tasapaksuksi. Ei saa olla hiljaista kohtaa (musta) välissä vaan on pidettävä saturaatio ja kirkkaus tapissa koko ajan.
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Olisiko kyseessä peräti törkeä kuvanmuokkauksen väärinkäyttö taas... Itse olen samoilla linjoilla kuin moni muukin; kuvanmuokkaus/parantelu/miksisitänytsittenkutsuu on onnistunut silloin, kun sitä ei ainakaan aivan heti hoksaa. Hauskahan noita HDRriä on ihan leikin varjolla väsäillä, mutta eipä niitä useinkaan viitsi paljoa jälkeenpäin katsella. Saati että niistä alkaisi printtejä teettämään...
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Eikö makuasiat ole juuri niitä ainoita asioita, mistä VOI kiistellä. En ole vielä nähnyt yhtään vakuuttavaa HDR kuvaa. Tai ehkä pikemminkin niin, että jos kuvasta heti näkee että se on HDR kuva niin tekniikkaa on käytetty liikaa. Tässä toinen esimerkki. HDR-video, jossa "tavalliset" otokset on selkeästi paremman näköisiä kuin suurella vaivalla tehdyt HDR-pätkät, jotka näyttävät menneen ajan videopeligrafiikalta:
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Samaa mieltä. Olihan tuossa näytesetissä myös ihan hyviä kuvia joukossa. Siis hyviä jos niitä käytetään oikeassa käyttötarkoituksessa. Vaikkapa mainokseen jne. missä olemme tottuneet nkemään erittäin voimakkaasti käsiteltyjä kuvia. Se tässä on tullut myös selväksi, että hdr-kuvan tekeminen vaatii paitsi runsaasti taitoa, niin myös tyylitajua. Lopputulos ei ole hyvä jos jompi kumpi noista jää vajaaksi.
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Mulle kun en ole koskaan nähnyt Aasian lentokenttiä kuvat olivat upea kokemus. En ole siis nähnyt arkkitehtilehtienkään 'lentoasemanumeroita'. Kyllähän sitä vois lähteä noille isoille kentille vaikka viikoksi luuhailemaan. Mielikuvamaailmat ovat sinänsä niin epätodellisia, että olisiko nuo synkassa nykymatkailijoiden ja bisnesmaailman illuusioiden ja bluffin kanssa. Eikö tuo sama epätodellinen ollut osana kaatamassa Nokiaakin, joka ei ajoissa ottanut vakavasti puhelimien käyttöfunktion muutosta nettilaitteeksi, jossa on kyllä puhelinkin, ainakin operaattorivapaa Skype. Mutta Arkkitehtien luomukset ovat kiinnostavia ja upeita. Osa kuin oltaisiin jossain pilvissä liikkuvissa 'Skateporteissa' Paljon tuntuvat valtiot sponsaavan noihin vastaanottotiloihin. Valaistuksen suhteen olen ymmärtänyt, että asiaan kuuluu muuttaa tunnelmia värilämpötilojen avulla. Milloin shoppailua, viinihetkeä, loputonta jonoilua helpottamaan. Isoja screenejä, valoshouw'ta. Voihan nuo kuvata tyylikkäästi henkeen 'funkkis' mustavalkoisesti. Mutta kyllä epätodelliset värit sinne kuuluvat, pidin siitä itse tai en. Kyllähän nuo värit usein tukevat, jäsentäen tilojen toiminnallisuutta. mukaan lisää linkkejä 'ekomatkailuun' t. Manual
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Kirjoitit sen mikä minulta jäi sanomatta, noissa paikoissa on jotain joka tavallaan oikeuttaa hdr kuvaamisen. Siis tiettyyn rajaan saakka ;-)
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Mielestäni Antonio Díaz on onnistunut sangen hyvin HDR-kuvauksessa, varsinkin Still Life sarjassa ,kissa-kuvissa ja MV-sarjassa Forgotten places, forgotten things sitävastoin Urban sarjan kuvat ovat melkein pääsääntöisesti karanneet käsistä. AntonioDiaz | photo.net
Vs: Makuasioista ei voi kiistellä (?), mutta silti... Tällaisia kuvia tuskin koskaan nähdään "arkkitehtilehdissä", koska kuvat eivät vastaa millään tavalla kokemusta rakennusten sisätiloista. (Eivätkä nämä kentät taida olla arkkitehtoonisesti erityisiä, vaikkakin suureellisia.) Minulle tulee näistä HDR-kuvista lähinnä mieleen hätäiset 3D-renderoinnit, joissa valaistuksia on korvattu jollain ambient luminosity:lla tms. 3D-renderoinnin assosiaatio on tietysti koominen, koska 3D-tekniikalla saadaan hyvissä käsissä aikaiseksi paljon "uskottavampia" valokuvia kuin kameralla, ks video: