Siitä olen kiinnostunut, eli ötökät, kukat jne.. Kamerana uutukainen Canon 400 D Eli objektiivi+loitot tai suht edullinen makro-objektiivi, ja jos hiukan hintavakin, valovoima. Ota suosituksia vastaan ja jos vielä hintoja niin nekin olisivat tervetulleita. kiitos vastauksista
Vs: Makrokuvaus Kaikki tietty riippuu mikä on edullinen, mutta tässä muutama vaihtoehto... Sigma 50/2.8 makro http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=10901 Mielenkiintoinen uutuus Sigman 70 / 2.8 makro http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1448 Hyväksi moni havainnut, Tamron 90mm makro http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=12148 Edullinen Tokina 100 / 2.8 makro http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=12511 Ja tietty Canonin oma 105mm on hyvä, mutta pikkasen kalliimpi. Ja loittorenkaat sarjana, mutta kun et kertonut mitä objektiiveja on nyt käytössä, niin ei voi suoraan suositella niiden käyttämistä. Eli canon 50/1.8 objektiivi + loittosarja toimii hyvin ja on suht edullinen vaihtoehto.
Vs: Makrokuvaus Ja sitten on vielä Sigman 150/2,8 makro, jonka itseni lisäksi myös Simo on muistaakseni tainnut todeta toimivaksi ratkaisuksi jos kaipaa vähän pitkäpolttovälisempää makroa: http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=9897. Jos jotain huonoa haluaa keksiä, niin kyseinen klasi ei ole sieltä edullisimmasta päästä.
Vs: Makrokuvaus Tähän threadiin hieman liittyen, mutta aiheesta poiketen olisi kysymys. Mitenkäs yleensä noi loittorenkaat vaikuttaa valotusaikaan? Itsellä kun on keskariin loitot, mutta kun muistelisin, että niiden käyttö vaikuttaa valovoimaan merkittävästi, niin en ole käyttänyt niitä vielä lainkaan. Varsinkin kun on erillinen mittari, niin en ole lähtenyt arpomaan korjauskertoimia. Onkos tähän jotain yksinkertaista nyrkkikyllikkisääntöä?
Vs: Makrokuvaus Perinteinen nyrkkikyllikkisääntö valotuskertoimelle on (m+1)², missä m on kuvan suurennussuhde. Eli vaikka 1:2 suurennussuhteella (0,5+1)² = 2,25, eli reilu aukko pitää laittaa yli. 1:1 tuleekin sitten jo 2²=4, eli kaksi aukkoa korjausta.
Vs: Makrokuvaus Eli on aivan sama kuvaako makro-opiskalla vai ei-makrolla+loitoilla. Tosin jotkut sisäisellä tarkennuksella toimivat makrot saattavat käyttäytyä erilailla, mm. niin että efektiivinen polttoväli muuttuu? Vai olenko väärässä?
Vs: Makrokuvaus Ja milleissähän tuo tarkoittaa (karkeasti* ja suunnilleen* ), että 50-millisellä 25-millinen loitto vie 1 aukon ja 50-millinen loitto 2 aukkoa. * Karkeasti ja suunnilleen siitä syystä, että tuossa pitäisi ottaa huomioon objektiivin symmetrisyys, tosin itse olen aika usein touhuillut käsimittarin ja palkeen kanssa enemmän hyvällä tuurilla kuin tarkkuudella. Pikahaulla googlettamani laskukaava: Lähikuvaus - valotus
Vs: Makrokuvaus Tässä hieman aiheesta loitot Lähikuvaus - loittorengas. Loitot syövät valovoimaa aina ja kasvattavat siis valotusaikaa. Merkitys pienillä loitoilla on vähäinen mutta esim. 1:1 suurennoksiin mentäessä tulee eroa jo kohtalaisesti, lyhyillä taas ei merkittävästi (vrt. tarkennus metriin ilman loittoa). Makrossa kannattaa miettiä haluttu kuvauskohde. Kukkaan voi painaa 50mm objektiivin vaikka kiinni, arka ötökkä taas säikkyy ehkä 100mm makron etäisyyttäkin helposti. Oma sopiva yhdistelmä voi löytyä myös yhdistelmistä, vaikka loitot+teleobjektiivi aroille kohteille ja joku makro vähemmän säikkyville. Valovoima on yleiskäyttöisessä putkessa merkityksellinen kuten myös nopea autofokus, mutta ei makroilussa kumpikaan. Hyvin harvoin tarvitaan käytännössä valovoimaa makropuolella, kun syväterävyys on muutenkin lyhyt. Autofokus ei kuitenkaan ole kätevin. Jos hakee samalla yleisputkea on joku USM F2.8 putki kova sana. Eiköhän tyypillinen kukkamakro ole F16 tavaraa kuitenkin. Esimerkiksi 50mm F1.8 asti suljettuna ja 50 tai 76mm loitot antoi kroppiurungossa syväterävyyden, missä muurahaisen selkä oli terävä mutta jalkojen päät jo reilusti epäterävyysalueella. Esimerkkikuva ei nyt löytynyt tähän hätään mistään julkaistuna, mutta itse sijoitin em. kuvassa terävyysalueen kuvaajan puoleiselle kyljelle. Käsivaralta tuo vaatii toki vähän harjottelua ja vakaata kättä. Hyvällä syväterävyyden sijoittelullakin tuntuu mulla yleensä makrot olevan F5.6-F16 alueella. Pidemmillä makroputkilla käsin kuvaaminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Pitää siis miettiä myös kuvaako liikkuvia kohteita käsivaralta vai jalustalta kiinteitä kappaleita, ainakin ennen pidempien putkien hankintaa. (perskele että tuli monta kirjoitusta tätä naputelessa..) Juu, makroissa efektiivinen polttoväli monesti muuttuu. Tämä auttaa siinä että loittotarve ei ole yhtä pitkä. Tietyllä suurennoksella vaikutus valotuksen kasvuun on silti iso.
Vs: Makrokuvaus Eihän harri129 yritä väittää, että loittorenkaat söisivät valoa sen enempää tai vähempää kuin vastaava loitonnus makro-objektiivilla, eihän? Hyvä!
Vs: Makrokuvaus Objektiivi on tulossa 70-300 joten siihen ei taida loittoja saada. Koekäytössä on kitti joka tosin jää liikkeeseen kunhan saan tilaamani. Kiitos tähän astisista vastauksista. Katsellaan ja tutkailaan
Vs: Makrokuvaus Miksi ei saisi? Sama bajonetti siinä on. Pidempi polttoväli tarvitsee vain enemmän loitonnusta.
Vs: Makrokuvaus Niin mullakin... Laitanpa silti tämänkin vielä. Juu suunnilleen noin olen käsittänyt. Minoltan palkeeni ohjekirjaa selailin joskus - siellä on merkitty objektiivikohtaisesti noita valotuskertoimia eri objektiiveille. Makro-objektiivit näytti olevan niin tehty että tuo kyllikkisääntö päti tarkasti. Muilla linsseillä oli sitten heittoja sinne sun tänne. Nykymakrothan taitaa monet olla noita polttoväliään muuttavia sisäisen tarkennuksen malleja. Niillä valotuskerroin jäänee pienemmäksi. Ja toisaalta työskentelyetäisyys jää myös lyhyemmäksi.
Vs: Makrokuvaus Ja kun tämä nyt on aloittelijoiden alue niin tähdennän vielä rivien välissä ollutta asiaa: 400D:n omistajan ei tarvitse välittää tästä meidän valotuskerroinväännöstä jos käyttää vain kameran valotusmittaria. Nykyaikaiset läpimittaavat järjestelmäkamerat (eli käytännössä kaikki viimeisen 30 vuoden aikana tehdyt...) mittaavat valon sen linssi- ja loittosysteemin läpi ja kerroin tulee itsestään otetuksi huomioon. Pitää vain muistaa loitontaa/tarkentaa ennen valon mittausta.
Vs: Makrokuvaus Kaikki noi perusjutut makrokuvaukseen, jotka tulee jokaiseen säikeeseen missä aihetta käsitellään. Siis ettei AF ole mistään, eikä valovoima... on mielestäni puppua. Tai noh, puppua ja puppua, mutta ei niistä haittaakaan ole. Kaikki kukat ja ötökät ei todella pysy paikoillaan ja tarvitse sitä tolkutonta syväterävyyttä. Tosin on niitä tarpeita monenlaisia... heh. Ite olen tulut nyt toimeen 150/2.8 makrolla (myös täydellä aukolla), ja sit tietty loittosarjalla muiden lasien kanssa. Ja todella usein kuvaan AF:llä ja käsivaralta... mut kait se on silleen että pitäs olla vaan hiljaa ja antaa tietävien todistella ne toisten tarpeet. Valovoima ei ole koskaan pahasta. ^loppuun kasapäin erilaisia hymiöitä^ edit. lisäsin kuvan. Käsivaralta, täydellä aukolla, 100% croppi. Tosin, kuten ylempänä sanottiin, on kuva osin epätarkka liian valovoimaisesta lasista johtuen, joten ei voi mitään. <IMG src="http://wildkite.net/images/diary/kukkis3_100%crop.jpg"]</IMG>
Vs: Makrokuvaus Suositusta pukkaa.. Raynox DCR-250 lähilinssi.. Hinta 50€ @ digitarvike.fi. Sen ku lykkäät 300mm telen nenään, niin pitäisi tulla yli 1:1 suurennoksia. Tässä parit esimerkit polttoväleinä 200-300mm, tarkennus äärettömään, aukko pieneksi ja kuvaamaan. http://www.aijaa.com/img/00048/524229.jpg http://www.aijaa.com/img/00084/559460.jpg http://www.aijaa.com/img/00053/559462.jpg http://www.aijaa.com/img/00057/559475.jpg http://www.aijaa.com/img/00084/559477.jpg ei nyt ole mitään parasta mahollista jälkeä, mutta mutta esim. alkuperäisessä kuvassa hämähäkki (0,5cm) peittää leveydeltään puolet kuvasta.