Vs: Makrokuvauksen alkeita Nyt meni kyllä taas väärin. Polttoväli on varsin olennainen ominaisuus terävyysalueen kannalta. Jos et usko, niin yritä vaikka 400 mm:n lasilla saada kinokoossa aikaiseksi terävänä toistuva alue esimerkiksi neljästä metristä äärettömään. Ei ihan taida onnistua.
Vs: Makrokuvauksen alkeita Ks. keskustelun aloitusviesti: Missä terävyysalueen laskentakaavassa on muuttujana pikselitiheys? Millä tahansa kuvautumissuhteella.
Vs: Makrokuvauksen alkeita Katsele otsikkoa, eikö se ole hieman avarampi kuin 1:1 vaatimus? Pitääpä piristyä ja kokeilla eri objektiiveilla ja kameroilla samaa kohdetta, ehkä pystyn perustelemaan oman mielipiteeni - aika näyttää, tähän asti mielipide perustuu teoriaan.
Vs: Makrokuvauksen alkeita Esim. täällä. Suhteuta CoC:n koko kennon pikselitiheyteen eli yksittäisen pikselin kokoon. CoC:n arvon voi laskimella valita erikseenkin, ei tarvitse valita kameramerkeistä/malleista
Vs: Makrokuvauksen alkeita Aletaan olla "terävyyden" näkemisen ytimessä. CoC on lähtökohtaisesti silmin katsottavan "vedoksen" ominaisuus.
Vs: Makrokuvauksen alkeita Näin minunkin ymmärtääkseni asia on. Mutta CoC:ia isompi tekijä taitaa olla tuo polttoväli, joka tässä oli pokkarissa 6,3mm ja järkkäreissä 55mm. Kaikilla on likimain sama suurennussuhde, koska kaikkia kuvia on cropattu noin 90% (kuva-alasta pois). EPL2:sen kohdalla (keskimmäinen kuva) tulee vastaan kennon raja, koska siinä on ollut sama objektiivi kuin Xpro1:sessä, mutta piirto selvästi pehmeämpi. Lopputuloksessa on kuitenkin mielenkiintoista se, että miten hyvä makrokuva on noissa pienen kennon pokkareissa. Joku voi toki koittaa vielä kalliimmilla kameroilla saako saman suuntaisen tuloksen. Ja tietysti, jos olisi asiallinen valaistus (esim. rengassalama) niin järkkärin kuvasta saisi varmaan sitä kautta pokkaria paremman. Nyt valona on pöytälamppu.
Vs: Makrokuvauksen alkeita Totta. ja digikuvan pikselimäärästä riippuen pitää käyttää eri suurennussuhdetta, jotta niistä saadaan samanlainen vedos. Tässä linkissä on taulukko, miten CoC suhtautuu eri formaateissa. http://en.wikipedia.org/wiki/Circle_of_confusion#Circle_of_confusion_diameter_limit_based_on_d.2F1500
Vs: Makrokuvauksen alkeita Aivan, pitäisi arvioida "suurennussuhdetta" kohteesta vedokseen, eikä vain kohteesta kennolle. Ja siitä terävyysalue.
Vs: Makrokuvauksen alkeita Noissa kuvissahan ollaan keskitytty siihen että kynän "lyijy" näkyy keskellä kuvaa. Mitähän kuvan reuna-alueilla näkyisi jos siellä olisi jotain katsottavaa?
Vs: Makrokuvauksen alkeita ^eiku tarkoitin, että jos kuvaisit jotain muutakin kuin kynän kärkiä. Siis "oikeita" aiheita
Vs: Makrokuvauksen alkeita Tarkoitatko, että tuo kennojen kokoero "kumoutuu", kun kuva suurennetaan taas näytölle? En oikein jaksa enää pohtia näin monimutkaisia tähän aikaan yöstä, mutta nopealla mutulla arvaisin, että kennojen fyysinen kokoero tasottuu tässä (jos objektiivi on sama) mutta mitä tiheämpi kenno, sen terävämmän kuvan se tuottaa. Siis jos oletetaan kaksi samankokoista kennoa ja ideaalinen objektiivi. Toinen kenno tuottaa 16M ja toinen 32M kuvan. Tätä toista tarvitsee suurentaa vain puolet siitä, mitä tuota toista, jotta saadaan näytölle saman kokoinen kuva. Tällöin kokonaissuurennussuhde on vain puolet. jatkan huomenna...
Vs: Makrokuvauksen alkeita Pitää myös ymmärtää mitä eroa on kuvan terävyydellä ja (syvä)terävyysalueella.
Vs: Makrokuvauksen alkeita Nopealla mutulla unohtuu myös diffraktion vaikutus. Verrattuna pikkukennoiseen, isommalla kennolla voidaan käyttää pienempää aukkoa, ennen kuin diffraktio alkaa vaikuttamaan merkittävän haitallisesti kuvan terävyyteen.
Vs: Makrokuvauksen alkeita Toki, mutta vasta tietyn rajan jälkeen. Aiemassa esimerkissäni kuitenkin tuo Pentaxin W20 tuottaa selvästi parempaa jälkeä kuin Olyn EPL2, eikä se johdu huonosta objektiivista.