Vaikken pastellisävyistä juurikaan perusta, näissä kuvissa väriskaala miellytti silmää. Tunnelma on jotenkin sadunomainen.
Näis maisemis ei sialua aharista eikä punatukkaasia naisia presidentiinä suvaata. Siis Lapuan Alajoella.
Erikoinen kuva tuo alimmaisin jossa on horisontti tasoitettu käsilllä. Ei ehkä toimi mun silmiin mutta jäipähän mieleen. Mukavia postikortteja, nättejä maisemia. Pitäisi varmaan joskus liikahtaa pohjoisemmaksi kuvaamaan.. :-I Tosin uskoisin että olisi kannattavaa koluta ensin lokaaleja kuvauspaikkoja lävitse. Vesku
Hienoa kun on avaruutta! Täällä Keski-Suomessa on sitä risupusikkoa kaikkialla. Miellyttävät kuvat ja hillityn eleetön presentaatio, bra!
Kauniita kuvia. Ensimmäisessä perspektiivin pakopiste (siksi sitä kai kutsutaan ?) hienosti keskellä kuvaa. Toisessa kuu (kuu se kai on ?) ja lato hienosti tasapainossa ja harvoin on sähkölinja niin eduksi kuin tässä. Jokikuvassa on hienot sävyt. Neljäs kuva on minusta tosi hieno. Olisin varmaan rajannut vasemmalta irrallaan olevan puun pois, kuitenkin niin että lato ja puu jäävät keskelle. Viimeinenkin on hyvä tasapainoinen sommitelma, jossa piste i:n päällä on nuo punaiset korvat vai mitä lienevätkään. Ajatuksella ja hyvin toteutettuja.
Pakkaspäivän pastellisävyt toimii aina yhtä hyvin kuin sisu-pastillit, jos niistä vain pitää... Raikasta.
Tyylikkäitä ja todellakin - postikorttimaisia, vaikkakin toimisivat tauluina yhtä hyvin. Kuvista välittyy pakkanen ja aiheuttaa vilunväristyksiä. Tekisi kyllä hyvää päästä ahdistavasta kaupungista katselemaan lakeuksia.
Viimeisessä kuvassa on ihan pakko ajatella, että olisiko tuosta tullut jännempi jos olisit saanut kuun lähemmäs mallin päätä jollain tavalla. Silloin kädet olisivat tietty lähteneet pois linjasta horisontin kanssa. :/ Ehkä malli olisi voinut kannatella kuuta käsissään, tai jotain?
Samaa mieltä. Montakin mahdollisuutta meni ohi siksi, että niitten toteuttaminen olisi vaatinut seuraa aamuiselle ajelulle. Tämäkin oli monen epäonnistuneen kokeilun vajavainen tulos.
Mukavan väriskaalan tuo jokikuva saanut. Hieno postikorttikuva, vaikka sommittelulta vähän tylsä. Kunpa tuo aurinko olisi ollut vähän eri kohdassa tai joki mennyt hieman eri suuntaan..
Minusta kuvasarjan paras anti on rohkeus käyttää keskisommittelua. Juuri nuo valinnat ovat hankalia ja vaikeita toteuttaa mielenkiintoisesti, eikä minusta tässä sarjassa olisi muuta keinoa ollutkaan. Kaikki voima on keskellä, vähissä elementeissä ja linjoissa. Ilman pistettä iin päälle sarja muuttuisi liikaa siihen tavanomaiseen "vältä keskellä olevaa" sommitteluun. Ainaskin siis minusta
Näin on. Olin itsekin aikeissa vastata mutta JPu ehti ennen. Lisään vielä, että tuon 'äläkeskeissommittele-dogman' pakonomaisen soveltamisen voi unohtaa ja toimia kohteen ja tarkoituksen mukaan. Itselläni on taipumus nähdä maailma aika symmetrisenä paikkana enkä usein yritäkkään etsiä kiertoteitä (oliko Unto Pusan ilmaus?) sen saavuttamiseen. Tässä nyt näin. Toisella kertaa taas toisin.