Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now

Maisemakuvaustopikki

Keskustelu osiossa 'Yleistä keskustelua' , aloittajana heksa, 27 Helmikuu 2006.

  1. heksa

    heksa Member

    541
    0
    16
    Tere. Mahtaisiko löytyä tälläiseen ketjuun osallistujia/kiinnostuneita. L-sarjan ammattilaisvalokuvaajat voisivat valistaa tyhmempiä, ja toisinpäin. :) Minä voin vaikka aloittelijana pistää alkuun muutamia kysymyksiä. Saa siirtää sopivammalle alueelle, jos tarvetta on.

    1. mihin aikaan vuorokaudesta syntyvät parhaat kuvat (aamu, keskipäivän aurinko ja sininen taivas, heti auringonlaskun jälkeen, yöllä, ..)?
    2. onko kamera aina mukana, vai käytkö etukäteen spottailemassa hyviä kuvapaikkoja, joissa käydään sitten hyvällä säällä ottamassa kuvat?
    3. minkälaista maisemaa mieluiten kuvaat (järvimaisema, pellot, ..)?
    4. miten pärjäät suurten kontrastien kanssa (esim. taivaalla valoa paljon, maassa tosi vähän)?
    5. millaisia polttovälejä käytät eniten?
    6. entä millaisilla aukoilla kuvaat?
    7. ja onko formaatti digi, kinari, keskikoko vai laakafilmi?
    8. tarkennatko pääkohteeseen, hyperfokaaliselle etäisyydelle (piste mistä riittää terävyyttä äärettömään) vai kenties äärettömään?
     
  2. emerik

    emerik Well-Known Member

    5 870
    51
    48
    No keskipäiväkuvat on aika tylsiä jos on ihan harmaa tai aurinko paistaa täydeltä. Aamu ja iltaisin on itsellä suosikki aika. Mutta se riippuu nyt fiiliksestä mitä haetaan, mikä silmiin on kaunista voidaan ruveta pohtimaan oikeana hetkenä.
    Kamera ei ole tyypillisesti mukana, mutta tähän kysymykseen kyllä. Yleensä koetan hakea paikkoja joissa sitten koettaa piipahtaa oikeaan aikaan kyllä myöhemmin.
    Vähäsen noita, edelleen mikä näyttää kuvaukselliselta siitä lähdetään ja aiheesta riippumatta.
    En kuvaile silloin ellei ole pakko.
    85mm (cropilla 135mm)
    2.4, 4, 5.6 ja 8.
    Digi.
    Kohteeseen, mutta tilanteesta riippuen mitä haetaan.
     
  3. Riippuu kohteesta ja siitä mitä haetaan.
    Käyn katsastamassa paikan ja sopivan valon/kelin saattelemana singahdan paikalle. Joskus tulee jotain juttuja eteen, mitkä voi kuvata heti, mutta yleensä odottelen oikeaa valoa.
    Hyvin vähän kuvaan yleensäkkään mitään maisemia, ei ole oikein minun 'laji'.
    Ehkä nyt kuitenkin ensi kesänä enenevissä määrin.
    Puoliharmaalla suotimella, kuten esim. tätä kuvatessa on käytetty. Kuva on kuvattu kovan valon aikaan, keskellä päivää ja valotusvara diassa ei olisi mitenkään riittänyt muutoin.
    Enimmäkseen lyhyitä polttovälejä, digillä 17-35:sta ja 67:lla 50mm.
    Tosin tämäkin riippuu niin kohteesta ja siitä, miten sitä pääsee kuvaamaan ja mitä kuvalta haetaan.
    f2,8-f45 väliltä, tilanteen ja kuvan mukaan.
    Digi ja 6x7 keskikokoinen, enimmäkseen maisemoissa tuo keskikoko.
    Riippuu kohteesta.
     
  4. Aamu, aamupäivä, ilta, yö. Noihin aikoihin valo on mielenkiintoisin. Keskipäivän porottavassa paisteessa harminnin saa onnistuneita otoksia. Jos yksi pitäisi valita, niin sanoisin auringonnousu - toisaalta olen niin aamu-uninen, että harvemmin saa itseään ylös noihin aikoihin. Toisaalta kun jaksaa lähteä ja saa hienon, maalauksellisen kuvan auringonnoususta, se myös palkitsee...

    Kyllä ja ei. Pikemminkin niin, että pyrin kiinnittämään huomiota ympäröivään maisemaan aina kun liikun jossain. Sitten palaan "rikospaikalle" tarpeen tullen. Vartavasten ilman kameraa en kuitenkaan lähde spottaamaan paikkoja, vaan hoidan sen homman muiden juttujen ohessa.

    Silhuetit, maisemat, meri, vesistöt, luonto yleisesti, sekä makrot. Toinen suosikkiaihe on ollut kaiken vanhan ja kulahtaneen kuvaaminen; tämä on vaan ollut viimeaikoina vähän pimennossa...

    Pyrin usein valottamaan kirkkaimman mukaan (eli valkoinen pohjapaperi ei näy11!!11!!). Tumman pään tukkoisuus ei minua häiritse ja tapanani onkin usein RAW konversiossa panna musta mustaksi eli kuva tukkoon, toisaalta harvoin valkoisessa päässä päästän kuvaa puhki. Tästä syystä olen tottunut kirkkaan pään mukaan katsomaan valotuksen. Taivaaseen otan sävyjä käyttämällä lähes poikkeuksetta pyöröpolarisaatiosuodinta kuvissani.

    Laajakulmapää nykyisin käytössä enimmäkseen. 17mm, ~20mm ja 50mm varmasti käytetyimmät polttovälit. Tähän on kyllä tulossa pian muutos :)

    Epäilen että f/5.6-f/8 on yleisin aukkokoko jota tulee käytettyä. Toisaalta käytän myös paljon suurempiaaukkoja f/2.0-f/3.5, koska niiden kanssa saa kohteen tuotua esille. Toisaalta kesäkaudella tulee makroiltua paljon ja silloinhan taas vedellään f/10.0-f/16.0 lukemilla... Hiton vaikeaa vastata. Tämä riippuu niin paljon kuvauskohteesta, koska kuvani ovat makroista maisemiin...

    Digi. Aina.

    Ihan se ja sama. Pääasia että kuva on hyvä ja kohde skarppina ;)
     
  5. mikkou

    mikkou Member

    71
    0
    6
    Riippuu, mutta hyvät mahdollisuudet yleensä on aikavälillä 0,5h ennen ja jälkeen auringon nousun sekä laskun.

    Kamera aina mukana, jos jonkin kuvan toteuttamiseen tarvii erilaisen valon niin tallennan tiedon päähän. Jos ei ole mitään erityisempää mielessä, "spottailen" mahdollisuuksia pari-kolme tuntia ennen auringonlaskua (niin hullu en ole, että toteuttaisin tätä auringon noustessa ;-).

    Vuoria voisin mielelläni kuvailla, mutta ei ole sattunut yhtäkään silmään täällä Etelä-Suomessa...

    Minä pärjään paremmin kuin kamerani, kaksoisvalotus sillointällöin.

    12mm ja 50mm (1,5 crop).

    @12mm useimmiten f/8, 11 ja 16.

    Digi.

    Riippuu, laajiksella useimmiten hyperfocal, 50 millisellä kohteeseen tai säveltäen.
     
  6. Sillä vakaumuksella jonka vain täydellinen asiantuntemuksen puute voi suoda:

    1) Valo on mielenkiintoisimmillaan kun se ei ole tasaista eikä tavanomaista. Keskipäivän valo voi olla loistavaa siivilöityessään jonkin läpi tai esim. syksyisin ihan muuten vaan. Aamu, ilta, yö, sade, usva... kaikella on paikkansa. Älä mieti mikä on paras vaan mikä on mihinkin paras.
    4) Aika heikosti, mutta niillä suurilla kontrasteilla in tapana sijoittua sosiaaliseen maailmaan. ;-)

    Mieti mitä ainutlaatuista siinä maisemassa on ja miten sen ainutlaatuisuuden saisi parhaiten esiin ja suunnittele ne vuorokaudenajat, aukot, formaatit, tarkennukset sun muut sen perusteella.
     
  7. Oma suosikki on auringonlasku + heti auringonlaskun jälkeen. Auringonnousujakin tulisi kuvattua ellei unet/työt häiritsisi ko. kuvien ottamista. Keskellä päivää harvemmin otan maisemakuvia.

    Käyn etukäteen spottailemassa, mutta tuolloinkin on usein kamera mukana. Palaan moneen kertaan samaan paikkaan kuvailemaan, jos olen sen kerran hyväksi paikaksi havainnut.

    Merenranta on ykköskuvauskohde mulle, mutta haluaisin lähteä kuvaamaan nummia ja sumuisia metsiä.

    Puoliharmaasuodin + tuplavalotus auttaa.

    18mm (x1.6). Laajempaa haluaisin.

    f11-f22.

    Digi

    Yleensä etsin etualalle jotain. Tarkennan siihen ja toivon pienen aukon lisäävän syväterävyyttä riittävästi myös kuvan taka-alalle.
     
  8. juuze

    juuze

    58
    0
    0
    Aamuauringossa tai kevättalven keskipäivän matalalla paistavan auringon aikana. Polarisaattorin läpi tietenki.

    Aina mukana, jos ollaan eksoottisemmassa paikassa. Arkiaskareissa ei välttämättä ole mukana.

    En kuvaa, mutta jos kuvaan niin järvi-, metsäaukio- tai tunturimaisemaa.

    Polarisaatio tai ND-gradi. Photari toimii kans.

    Älyttömän laajoja tai älyttömän telejä. :)

    Suurilla, hyvin suurilla.

    Pääasiassa keskikoko.

    Pääkohteeseen. Harvemmin hyperfokaaliselle.
     
  9. L-sarjaa en ole Nikoniini yrittänyt sovittaa ja muutenkin olen tämän asian suhteen enempikin ikuinen opiskelija, mutta oma näkemykseni on:

    1. Aamun ja illan loiva, kultainen valo on helpoin, mutta tylsäähän se on, jos kaikki kuvat ovat siinä valossa. Keskipäivä on haastava, mutta sitäkin valoa voi käyttää hyväksi. Sinä on oma tunnelmansa. Kesäyö on myös mielenkiintoinen.

    2. Paljon tulee lähimetsissä kuljettua kesällä sateella (kun ei ole sikakuuma ja paljon ötököitä ilmassa), jolloin kamera ei ole mukana. Silloin tulee bongailtua kuvattavaa muistiin, mutta lähinnä pienempää. Jotain maisemakohteitakin olen tainnut käydä jälkikäteen varta vasten kuvaamassa. Enemmän ne maisemat taitaa olla kameran kanssa kulkiessa napsittuja. Jotkut on muuten vaan tuttuja paikkoja, jotka olen käynyt vartavasten kuvaamassa.

    3. Mieluisinta on yrittää esittää tavallinen maisema mielenkiintoisena. Toki kamera laulaa, jos jonkun erityisen vaikuttavan maiseman satun kohtaamaan, mutta en pidä kauhean tarpeellisena hakea ns. henkeäsalpaavia näkymiä. Eniten minua kiinnostavat puhdas luonto ja maaseutu.

    4. Suuret kontrastit ovat haastavia, mutta myös voimavara. Sellaisissa oloissa voi saada dramaattisia kuvia tai sitten turhautua. Ennemmin jyrkkä kontrasti kuin lattea.

    5. Jaa-a. 10-70 mm, ja siitä varmaan vielä eniten 18-50 mm.

    6. Perusaukko on 8-11 ja siitä sitten avataan, jos pitää terävyysaluetta lyhentää tai valo ei riitä. Pienimmät aukot ovat harvemmin käytössä.

    7. Tällä hetkellä digi, aiemmin pelkästään ja ehkä joskus taas myös kinofilmi (dia).

    8. Yleensä kohteeseen. Jos terävyysalueen tarkempi säätäminen on tarpeen, niin silloin voi fokustakin siirtää aukon muuttamisen lisäksi.
     
  10. heksa

    heksa Member

    541
    0
    16
    Hauska että vastauksia piisaa. Vähän vapaamminkin saa kertoa kuvaustavoista jos kiinnostusta riittää.. :)

    Monet tunnustivat käyttävänsä puoliharmaasuodinta. Mistä olette noita ostanut, digitarvike.fi:stä ei näy löytyvän 77mm -kokoon tuota?
     
  11. JPu

    JPu Well-Known Member

    5 455
    201
    63
    Tarvitsee erillisen pidikkeen, kierteeseen veivattavassa ei ole paljoa järkeä, kun muuten gradientti on aina pakko sijoittaa keskelle, eikä niin halua tehdä läheskään aina.. Onkohan niitä edes olemassa kierteelle?

    Tuota suodinta voi pitää kyllä kädelläkin objektiivin edessä ja niin tulee usein tehtyäkin, eli on suorakaiteen muotoinen liukuvärjätty muovinpala se aika usein on..
     
  12. 4x5

    4x5

    1 986
    0
    0
    1. Valo on erilaista eri vuorokaudenaikoina., eri vuodenaikoina, eri säillä jne. Jännät valaistukset ovat usein hetkellisiä (esim ukkoskuuron edellä tai jälkeen) eivätkä vuorokauden ajasta kiinni. Perinteisesti kuitenkin pidetään auringonnousun ja -laskun ympärillä olevia hetkiä parhaina maisemakuvaukseen.

    2.Ei ole kamera aina mukana. Mukavinta on tehdä muutaman päivän mittaisia valokuvausretkiä jollekkin maisemallisesti mielenkiintoiselle alueelle. Silloin voi perehtyä paikallisiin valaistuksiin ym. paremmin. Toki säät voivat joskus olla jotain muuta kuin etukäteen on ajatellut niiden olevan.

    3. Meri on minulle kaikkein haastavin, mutta toki kaikki muukin käy. Luonto, kulttuurimaisemat, kaupungit...

    4. Puoliharmaasuodin, loiva filkka ja mustavalkoisena loiva kehitys.

    5. Lievää laajakulmaa eniten. Kohde ja mahdollisuudet sen rajaamiseen sanelee tarpeen. Tulen mainiosti toimeen parilla-kolmella kiinteällä polttovälillä. Jalkazoomi kehittää kuvaamista ;-)

    6. Riippuu tavoitteesta. Yleismaisemissa varmaan 16-22 jalustalta.

    7. Kinari ja keskikoko. Aiemmin myös laaka (joka pakotti huolelliseen kuvaamiseen), mutta palkkini oli liian hankala kuljetella. Mielessä pyörii edelleen field-kameran hankinta. Kunhan lakkaan köyhtymästä...

    8. Tuo on yksi niitä homman kulmakiviä, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Kohde kerrallaan.
     
  13. Puoliharmaaseen Cokinin systeemi on omiaan. Samaan raamiin menee sitten se polarisaatiofiltterikin, vaikka yhtä aikaa (paitsi slim-malliin).
     
  14. jj

    jj Member

    310
    1
    16
    En ole rasisti valon suhteen eikä ole oikeastaan selkeää mielipidettä, mihin vuorokaudenaikaan syntyy parhaat kuvat. Jokaisessa tilanteessa on omanlaisensa fiilis.
    Ei ole aina kamera mukana. Yleensä on jo jokin ennakkokäsitys esim. ennen patikalle lähtöä, missä tulee kuvaamaan, mutta usein tulee toimittua spontaanistikin.
    Vuoristomaisemat, vuoristojoet, lammet.
    Hyvän valotusvaran omaavalla mv-filmillä pärjää yleensä aika hyvin tilanteessa kuin tilanteessa. Suodattimetkin auttavat toki asiaa. Aina ei tykkää tällaisesta tilanteesta, mutta vuoristomaisemassa varjot luovat usein kaikista dramaattisimmat ja mielenkiintoisimmat kuvat.
    28mm (kino), 40mm ja 80mm (6x6)
    Melko usein pienimmällä, mikä optiikasta löytyy. National Geographic -tyyli kai se vain usein on se juttu. Portretit ovat sitten erikseen :)
    Filmi: 35mm ja 6x6.
    Useimmiten hyperfokaaliselle tai sen ja äärettömän välimaastoon.
     
  15. Viimeisin Practical Photography muuten aikapaljolti antoi moneen kysymykseesi erinäköisiä vastauksia.
     
  16. heksa

    heksa Member

    541
    0
    16
    Onko tietoa mistä Tampereella voisi löytää ko. lehteä? Anttila, Sokos, Akateeminen kirjakauppa?

    Mistäs näitä kannattaisi täällä Suomenniemellä hakea?
     
  17. Teemu Laine

    Teemu Laine Ylläpitäjä Ylläpidon jäsen

    4 725
    125
    63
    ts. PP:n joka toinen numero antaa vastauksen samaan kysymykseen. Välillä ottaa kyllä päähän kun aiheet pyörivät makrot-maisema-makrot-maisema akselilla.
     
  18. Ainakin Telefotosta saa Cokinia.
     
  19. mikkou

    mikkou Member

    71
    0
    6
    Ainakin minun Cokin P121 -puoliharmaassa on voimakas magentasävy jonka takia en sitä käytä, naarmuuntuukin helposti. Voihan siihen Cokinin pidikkeeseen laittaa toisenkin merkkisiä suodattimia, jotka maksavat sitten huomattavasti enemmän, vielä enemmän jos superlaajikselle tarvii suurempaa kuin P-sarjaa.

    Suodattimen pito kädessä onnistuu, mutta useamman sekuntin tai kymmenien sekuntien valotuksilla pidike on aiheellinen. Kädellä pito myös naarmuttaa suodatinta tehokkaasti (ainakin Cokinin).
     
  20. Joo, sillä mä ostan vain irtonumeroina.... muutenkin katon Photography Monthlyn paremmaksi lehdeksi, vaikka sekin junnaa aika hyvin samoja ratoja... siinä kuitenkin on monelta alalta erilaisia näkemyksiä, huippukuvaajien haastatteluja jne.... mielestäni tasokkain vk-lehti tällä hetkellä.