Vs: Rooma Todella hieno... yritin laittaa tähän vaikka mitä hienoa, mutta sanattomaksi jäin, näköjään.....
Vs: Rooma Komea kuva. Tulee mieleen yks kirja jota selailin n.25 vuotta sitten. Oli upeita (wanhoja) kuvia kreikkalaisten temppeleiden raunioista. Jotain uljautta ja ylväyttä muodoissa ja MV kuvien rehtiyttä niissä, kuten tässä erittäin komeassa kuvassasi. Kiitän että näin. -E
Vs: Rooma Hetkonen, jellona sylkee juomavettä vastavalossa? Tässä on oltava jotain sisäpiirin juttua, elikkäs mielestänne täydellinen kuva? Nyt haetaan lisäperusteluja. Mikä kirja?
Vs: Rooma En kuulu sisäpiiriin enkä tiedä kirjasta mitään, mutta kuvassa viehättää sommittelu ja sävymaailma. Patsaskuvat voivat olla aika tylsiä, mutta tässä lentävä vesi lisää kiinnostavuutta. Taustalla näkyvä kupoli tuo syvyyttä. Enpä keksi miten samasta patsaasta saisi paremman kuvan. Siksi kehut. Kelpaako?
Vs: Rooma Jep, varsinkin sävyt on jotensakin oikein ihanan raikkaat. Ja sommittelukin, kirkon (vai mikä se lie?) mukaan ottaminen ns. paikan tunnistamiseksi, on kiva. Ei mikään lomaräpsy.
Vs: Rooma Tottahan toki kelpaa. Aattelin vaan jotta tässä on oltava joku kompa... Mitä ei helposti huomaa.
Vs: Rooma En jymmärrä. Syvyyttä ja liikettä muutoin staattisesta kuvasta löytyy. Mutta muuten ei oikein nappaa, ehkä en osaa arvostaa kohdetta näin kuvana. Sävytkin omaan makuun on laimeat ja melko laimeat. Välillä tuntuu että tälläset kuvat jakaa katsojat täysin eri ääripäihin, ehkä toiset näkee jotain mitä esim. minä en näe. Ei räpsy kuitenkaan, tuntuu että sommittelua mietitty mutta silti se käy jotenkin ahdistamaan. Olisi kiva myös kuulla miksi tämä kuva on täydellinen ym. niiltä jotka näin kommentoivat, tasavertaisuuden nimissä. ps. vai onks tää taidetta joka avautuu vain harvoille
Vs: Rooma Sitähän on kommentoitu. Perustelut ovat näemmä "valokuvauksen sisäisiä arvoja": sommittelu, sävymaailma, syvyyden tuntu. Ne ovat tietysti jossain määrin triviaaleja ja mekanistisia laatutekijöitä. Olennaisempaa kuvassa lienevät historialliset symbolit ja niiden keskinäinen massoittelu, joiden avulla "ikuisen kaupungin" kuvaan tulee monituhatvuotista sisällöllistä perspektiiviä, jota (ja samalla sivistystä ja rappiota) tukee myös patsaan suusta virtaava vesi.
Vs: Rooma Kuvassa on minusta hyvää sävyt ja terävyys -ja siinähän ne perustelut jo tulivatkin. Minusta tämän kuvan paras ansio on näyttää miten vaikea muoto neliö usein on.
Vs: Rooma Joko uusi näyttöni näyttää kaiken persiilleen tai sitten Oskun täytyy hommata silmälasit. Nimittäin ei tuo ole neliötä nähnytkään. Veistoksellisten ja arkkitehtoonisten elementtien kuvaaminen ja vielä yhdistettynä samaan ruutuun ei ole niitä maailman helpoimpia tehtäviä. Tässä on onnistuttu. Hieno materiaalin tuntu, kivi ja vesi, kova ja pehmeä. Massiivinen rakennus taustalla, kupolin muoto. Hienot sävyt. kapa
Vs: Rooma Avaatko tuota ensimmäistä lausettasi hieman, kun aiheen poikkeuksellinen vaikeus valokuvaamisen yleiseen vaikeuteen verrattuna ei minulle konkretisoidu? Sävymaailma ei ole minun makuuni. Etuala ja tausta ovat suunnilleen samassa keskisävypainotteisessa skaalassa. Huippuvalo on kiiltona patsaan nenänvarressa, mikä saa sen näyttämään makroflexistä hiotulta. Silmät ovat mustia kuoppia. Taustan komea rakennus näyttää kaatuvan takaoikealle hetkenä minä hyvänsä. Patsaan pääkin on metkanoloisesti rajattu. Kova-pehmeä, kivi-vesi kontrasteja en edes noteerannut ennen arviosi lukemista. Oppikirjoista olen kyllä lukenut maneerista.
Vs: Rooma Joo jotenkin on hailakka, kyllä voisi yrittää käsitellä vielä .Kaipaisi ehdottomasti lisää kontrastia, ja taas toisaalta, kuten yllä todettu, ei oikein voi... Rajauksessakin jotakin mikä hiertää, en kyllä osaa sanoa mikä... Yritystä, kyllä! Hienokin, kyllä, em maininnoin. Hyvä kuva herättää ajatuksia ja mielipiteitä, kuten tämäkin. Higg
Vs: Rooma En ole sanonut, että tuon aiheen kuvaaminen on valokuvan alueella poikkeuksellisen vaikeaa. Kolmekymmentä vuotta arkkitehtuuria ja kuvataidetta kuvanneena kuitenkin tiedän, että haasteita löytyy. Kolmiulotteisuuden saaminen pieneen kaksiulotteiseen pintaan, materiaalin esiin tuominen, pintastruktuuri, muoto, tilan hahmottaminen, tilan kokemisen välittäminen (interiöörit)... siinä joitain. Oikean valon tajuaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ohikulkijoilla on tapana sipaista noita veistoksia nenänpäästä, varpaista, tisseistä jne..., siitä tuo kiilto, luulisin. Dokumentaatiossa sitä ei sovi korjata, ja tuossa visuaalisesti harkitussa kuvassa on kuitenkin loppupelissä kysymys dokumentaatiosta, tosin tulkintaa mukana. Hieman keskisävyinenhän se on, kieltämättä. Jyrkentäisin kevyesti tuota sylkijää, mutta taustan kupolin jättäisin koskematta. Tämäkin on makuasia. Me täällä tykkäämme kontrastikkaista, kovista kuvista, kun taas esimerkiksi ameriikan ihmiset tekevät hyvinkin pehmeä(loiva/harmaa)sävyisiä vedoksia. Mutta sieltähän me kaiken muukin mallin omaksumme, että ei sen puoleen. kapa
Vs: Rooma Se oli jokin kirja, jota selailin Helsingin Saksalaisessa Kirjastossa n. 25 vuotta sitten. Kirjassa oli kuvia antiikin Kreikan raunioista ja kuvaaja taisi olla sakemanni. Wanhoja kuvia, syväpainantaa. Rakastettava sävymaailma. Unelmoin ottavani joskus itse yhtä hienoja. Kuvien outo pysähtyneisyys, rajauksen sommittelun ja KAIKEN tuoma outo tunnelma samalla kertaa hieman ahdisti että myöskin YLENSI nuorta mieltäni. En muista kirjan nimeä. En kuulu "sisäpiiriin", hyvä jos edes uloimmaiseen. - E