Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Ja vain toisessako on käsinhiottu asfäärinen linssi? (Poisluetussa kuulemma on.)
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Jos jaappanilaisissa pysytään, niin Konica Hexanon AR 57/1,4 on tuossa pöydälläni Autoreflex T-rungossa... Pitää löytää hyvä adapteri Konica-m43, jolla saan sen Olympukseen kiinni.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Olet erittäin paljon asian ytimessä! Eritoten pidin viimeisestä virkkeestä. Ja alun kommentista Linssiluteelle. Mainetta pitää ylläpitää. Muuten se jää historiaksi ja lopulta ei sinnekään... Eikä ilman käyttäjiä mitään mainetta olisi syntynytkään. Tämä liittyy ovelasti myös poisluettuun merkkiin.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Ei se maineikasta tee, että joku on kokeillut. Nykyään maine kyllä tehdään netissä, ennen maailmassa Popular Photography -magasiinissä. Maine tarkoittaa just sitä, että sellaisetkin tietävät asiasta, joilla ei omakohtaista kokemusta ole.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Eihän se ole mikään optiikan mittari, että se laitetaan kameraan, jossa kennon pinta-ala on nippa nappa neljännes siitä jolle optiikka on suunniteltu. Sitten suurennetaan kuva moninkertaiseksi verrattuna tilanteeseen jossa olisi käytetty oikeaa nega/kennokokoa ja ihmetellään kun ei "ole niin hyvä" kun luulisi. Yhtä hyvin voi ottaa kuvan FF-kennoisella ja rajailla siitä eri kennokokoja vastaavia osasuurennoksia.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) - Noct-NIKKOR 58mm f/1.2 (1977) yksi käsin hiottu asfäärinen pinta (etulinssi) - Noctilux-M 1.2/50 mm (1966) käsin hiottu 2 asfäärista pintaa - Canon 50mm f/0.95 ei asfäärisiä linssipintoja - OP Fisheye-Nikkor 10mm f/5.6 (1968) Ensimmäinen asfäärinen optiikka SLR-kameraan
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Meillä oli liikkeessä tuollainen Canon 7 kanssa (70-luvun puolivälissä). Ei ollut mikään helppo käytettävä. Syväterävyys on todella pieni ja huteja tuli helposti. Mutta silloin kun osui, jälki oli hyvä. Myös niiltä epätarkoilta alueilta. (Eilen olisi kaivannut joko lisää valovoimaa, valoa tai lisää käyttökelpoista herkkyyttä. Talvi ilman lunta, alkuyö ja ravihevoset eivät ole oikein hyvä yhdistelmä nyky kalustolla. Tilanne onneksi korjautuu kun mennään kesää kohti)
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Aika mahtavasti se maine kiiri myös. Zoomit ovat suttuja, suttuzoomeja. Sitten taas jotkut 25-50 ja 50-135 ovat jo ihan toisella tapaa maineikkaita. Toki aikaakin kului siinä välissä. Hss... Ei saa mainita valmistajaa.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Viiskymmentämilliset ovat yleensäkin hyviä (kovin valovoimaisten logiikka on toki oma tarinansa), mutta niidenkin joukossa erityismaininnan ansaitsee Super-Takumar valovoimaltaan 1,4. Vähemmän tunnettu mutta aivan terävimpiä lasejani on Tamronin vanha käsitarkenteinen 105 mm f2,5. Se on niin vähän tunnettu, että niitä voi ajoittain löytää aivan portsarirahalla.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Aika huimia määriä!! Nää kaksi isoa yhteensä. Nikkoreita 70 miljoonaa ja Canon 90 miljoonaa EF linssiä. http://cpn.canon-europe.com/content/news/90_million_ef_lens_milestone.do
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Nuo asiat pätee kaikkiin tunnettuihin entisiin filmiajan merkkeihin. Vanhojen filmiajan objektiiveihin ei toisaalta sovi väittämä, että niistä mikään ei toimisi digikennon kera, aika monet 35mm ja itemmät toimivat moitteetta FF kennoisten runkojen kanssa joilla on enemmän tai vähemmän "normaali" rekisterietäisyys, eli välillä Pentax (kai pisin)-Nikon (kai lyhyin DSLR rungoista?). Minoltan maine ei oikein voinut/ehtinyt digiajalta kertyä, Samsung ja Panasonic taitavat taas olla niitä harvoja järkkärivalmistajia jotka on tulleet kuvioihin vasta digiajalla.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Pentaxista en lonkalta tiedä, mutta Nikonissa on pitkä rekisterietäisyys. Siihen ei saa oikein mitään muuta optiikkaa kiinni, ei tarkennu enää äärettömään. Canonissa on mukavan ohut runko. Voi sovitella ties mitä optiikkaa.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Näin on. Jopa Nikkorin saa EOS:ään yksinkertaisella irtosovitteella. Nikoniin saa kuitenkin esim. Leica R optiikat, kun vaihtaa bajonetin objektiiviin. Tuosta Markulle kirjanmerkkeihin ettei tarvitse jatkossa arvailla: Flange focal distance - Wikipedia
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Canonin etu lisäksi vielä se iso bajonetti. Kaksi suurinpiirtein samankokoista bajonettia hankala sovittaa yhteen ilman linssillisiä sovitteita, siis niin että takalinssi jäisi oikeaan kohtaa.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) [QUOTE> [/QUOTE] Jos ajatellaan objektiivien sovitusta niin rekisterietäisyy esimerkkejä löytyy täältä: Flange focal distance - Wikipedia ja http://www.graphics.cornell.edu/~westin/misc/mounts-by-register.html Listasta nähdään että Canon EF koneisiin sovitettaessa lisäoptiikkaa vaativia ovat mm. CANON FD ja FL, MINOLTA SR ja MD, KONICA AR. Välirenkaalla ilman lisä optiikkaa CANON EF bajonettiin käy mm. PENTAX m42 ja K, CONTAX Y/C, OLYMPUS OM, NIKON F, LEICA R Ja keskarit sopivat tietenkin. Niitä voi käyttää myös tilt/shift sovitteilla. Tuo sovitettavuus oli minulla ainoa syy hommata FF kokoinen CANON. Vaikka hallussani olevat objektiivit eivät olekkaan mitään kummallisuuksia, niiden uushankintaa en kuitenkaan enää tekisi.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Kokeilin Canon FD 100mm f/4 macroa 5D rungossa ja tuohan tekee täydellisen terävää jälkeä heti täydellä aukolla. Adapteri on linssitön joten tarkennus kahta metriä kauemmas ei onnistu mutta makroilussa toimii luonnollisesti hyvin. Yksi varsin kiintoisa olisi myös Kiron 105mm f/2.8, jota moni sanookin yhdeksi parhaaksi makro-objektiiviksi manuaalilasirintamalla.
Vs: Maineikkaat japani-objektiivit (pl. Nikon) Canonissa kannattaa kokeilla myös Minoltan makroja linssittömällä välirenkaalla. Minoltalla on ollut valikoimassa myös hyvälaatuinen automaatti paljelaite. Kaksoislankalaukaisijan pienellä virittelyllä sen saa toimimaan täydellisesti digicanonissa. Samaa viritystä saattaa voida soveltaa myös FL/FD palkeeseen. T90 canoniin on ollut tarjolla sellainen sähköinen välijohto ja katkaisija, johon sopii perinteinen mekaaninen lankalaukaisija. Välijohtoon on helppo vaihtaa digikoneisiin sopiva uusi liitin.