Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Olen usein ihmetellyt mistä lehdistö on keksinyt reivata sanalle aivan uusia merkityksiä, kuten reivata kurssia jne. Reivaaminen on purjeiden pienentämistä kun tuuli yltyy.
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Eipä joka toimittaja erota edes koskea lahdesta. http://www.metro.fi/uutiset/a1387805995060?ref=tf_iokboksi&utm_campaign=tf-metro&utm_source=hs.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Kyllä, mutta uudempi aivan toinen merkitys ja asiayhteys on Suomessa hyvin tunnettu jostain 90-luvulta alkaen. Siis tapahtuma nimeltä reivit. ed. Rave – Wikipedia
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Samat sanat. Muista puolikuvitteellisista meritermeistä puhumattakaan...
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Totta tuokin, tuli vaan sanasta reivaaminen mieleen nuo väärät käsitykset reivi sanan merkityksestä. "Reivata kurssia" on ehkä saanut lähtönsä sanasta ruori jota kääntämällä kurssi muuttuu, mutta kyllä siihenkin väliin mahtuu aika paljon "mielikuvitusta" ennen kuin ruorin kääntämisestä tulee reivaamista Ruorista vielä sen verran, että monet pitkäänkin purjehtineet saattavat erehtyä kutsumaan rattia ruoriksi vaikka ruori sana tulee ruotsinkielisestä sanasta roder joka yksinkertaisesti tarkoittaa peräsintä jota voidaan kääntää sekä ratilla, että ns. pinnalla, ruori ei siis määrittele millä välineellä sitä käännetään - minusta siis näin
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Kyllä ruorissa ollaan, se on tuttua, mutta kurssin reivaamiseen ei hyvälla tahdollakaan ymmärrykseni riitä. Ei sellaista olekaan. ed: Hahaa! http://yle.fi/vintti/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/fraasirikos/reivatakurssia.html http://www.kotus.fi/index.phtml?s=943
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Juuri noin, kyse oli tässä jutussa siis siitä juhlimisreivaamisesta, mutta kun otsikko viittasi purjehtimiseen, niin aloitin sitä koskevan reivausjutskan, sorry. Kuten sanoit, niin noilla Sveitsin ja Italiankin järvillä seilaa paljon suomalaisen Hans Groopin suunnittelemia H-veneitä, luulen, että jopa enemmän kuin pohjoismaissa yhteensä.
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Ajat muuttuvat, ja kieli kehittyy. reivata | Urbaani Sanakirja
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Muistaako muuten joku, milloin "nussia" sai merkityksen "varastaa"? 1976?
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Ennen oli miehet rautaa laivat oli puuta hiiohei... ...ja jaluksetkin osattiin reivata... Kun kapteeni Horatio Hornblower komensi: "heave the fore sheet!" niin:
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Olisko ääniraidalta tekstitetty. No, miten vain, jalus on aika kaukaa keksitty.
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Jep. Jaluksella ja reivillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Jalustettaessa joko skuutataan tai fallataan.
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Falli kai yleensä on nostin. - Ajattelin vain, että puheessa hiiv ja riif voi mennä sekaisinkin, siis heave ja reef. Keulapurjeen nostamisestahan tuossa oli kyse. Kääntäjänä puuhaillut opiskelijatyttö ei ole kaiketi kummastakaan kuullutkaan....
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Kun lähdet laskemaan alaspäin suhteessa tuuleen, silloin fallaat ja löysäät skuutteja. Falli on tosiaan nostin, mutta verbi liittyy edellä mainittuun manööverointiin.
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Juuri noin, monet purjehdustermit tulee ruotsinkielestä, aivan kuten falla, fallata.
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä [QUOTE> [/QUOTE] Eläköön kaksikielisyys! Minulla on veneessä köydet merkattu niiden englaninkielisten nimien mukaan, koska miehistössä on usein ollut toista kotimaista osaamattomia.
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Entisenä purjehdushulluna kiinnostaisi tietää millainen vene sinulla on?
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Meillä on ollut kolmisenkymmentä vuotta Hasse Groopin hieman keskeneräiseksi jäänyt välityö Netta. Sen vientiä yritettiin H-30 nimellä. Onhan se linjoiltaan ja käyttäytymiseltään selkeästi H-veneen ja H-35 veneen sukua. Noilla Nettoilla on hieman epämääräinen maine, koska suuri osa veneistä on viimeistelty kotikonstein. Osa rungoistakin on ilmeisesti tehty ilman lisenssiä. Meidän valurautakölillä varustettu yksilö on veistämön tekemä ja edelleen ilman ruttoa sekä muutoinkin ehjä. Vanhuus (40 vuotta) ei kuitenkaan tule yksin: purjekerta pitäisi uusia taas, vetää uudet sähköt sekä asentaa moderni merenkulkulaitteisto. Vanha Yanmar diesel joutaisi kierrätykseen sähkömoottorin tieltä... Groopin tuotannosta on kirjoitettu aika mainio kolmesataa sivuinen (!) järkäle "Hans Groop, suomalainen venesuunnittelija H-veneestä Kultapokaaliin". Sieltä löytyy sivumaininta myös Netta projektista.
Vs: Suuri purjehdustapahtuma Zürichissä Olen hyvin tietoinen millainen Netta on, väliinputoaja ehkä jonkun mielestä, mutta samanlainen hyvä kryssivene kuin muutkin Groopin saaristoristelijät. Hangossa eräs pätevä metallimies rakensi itselleen Nettan uusiksi, keula avattiin ja vesilinjaa pidennettiin roimasti, samaan tapaan kuin eräs henkilö teki Finn Flyer 31:selle. Lopulta projektin tullessa päätökseen, kaveri möi veneen ja rakentelee taas uutta projektia. H-veneet ja Netta olivat hienoja purjehtijoita, mutta hieman ahtaita nykymittapuun mukaan johtuen aika vaatimattomasta leveydestä. Mulla on myös tuo kirja, todella mielenkiintoinen ja kertoo suomalaisesta veneen sunnittelusta kivan siivun Eivind Stillin, Antinojan ja muiden rinnalla, uudemmista kavereista puhumattakaan, joista varmasti vielä kuullaan.