Jonkinlainen maailmankatsomuksellinen aspekti liittyy minusta vääjäämättä taiteisiin. Aihetta aloin miettiä kun luin höpötyksiäni, joista maanisesta hullusta ja pakanasta saa joskus hienon ja oikein hengellisen vaikutelman ,) Suomessa on paljon ev.lutteja mutta homokeskustelun myötä hennot siteet seurakuntaan on helposti katkaistu, ajattelisin että toisissa kristityissä tai ei-kristityissä yhteisöissä siteet ovat voimakkaammat. Tiedetään että on niin henkilökohtainen aihe että voidaan liikkua jo huonon maun rajoilla mutta valokuvaajien maailmankatsomus ja stereotypia/erillaisuus kiinnostaa. EDIT: vaikka äänestys on suppea jollaiseksi se on alustettukin, niin keskustelussa voi esittää laajemmin ja laveammin näkemyksiään ja kokemuksiaan.
Vs: Maailmankatsomuksesi En usko, jumalaan, mihinkään korkeampaan voimaan, horoskooppeihin, karmaan, elämän tarkoitukseen, parantaviin kiviin, tai mihinkään muuhunkaan vastaavaan. Olisi kyllä kiva pystyä uskomaan ja antaisin vapaaehtoisesti vastuun elämästäni jollekin korkeammalle taholle. Suon ihmisille uskon ja olen hieman kateellinen niille jotka pystyy uskomaan.
Vs: Maailmankatsomuksesi Pistä tuohon vielä agnostikkokin, ei kaikki jotka eivät usko, kiellä muilta jumaliaan...
Vs: Maailmankatsomuksesi jos pidetään ateisti ja agnostikko samassa karsinassa tyyliin "muu/pakana" kun lähestyminen on henkilökohtaiselta tasolta ei niinkään yhteiskunnaispolittinen tai filosofinen.
Vs: Maailmankatsomuksesi Hankala ottaa kantaa, kun heiluu kahden vaihtoehdon välissä. Oikeastaan olen agnostikko, mutta myöskin hyvin vahvasti LaVeyn oppien mukainen satanisti, vaikkakaan en allekirjoita ihan kaikkia kohtia. Saatikka ole kykenevä niitä noudattamaan, joten olen siis heikko uskossani.
Vs: Maailmankatsomuksesi Tosi laimea pesunkestävä ev.lut. Tunnen oloni todella epämukavaksi monen mielestään "tosi"uskovan seurassa, kartan niitä piirejä. Jos pitäis joku haara valita, niin olisin Körtti.
Vs: Maailmankatsomuksesi Körtit itse alleviivaavat anteeksiantoa ja antavat kauniin kuvan uskostaan. Lieko kuva siloiteltu? Itse olen ollut kovin iloinen omasta Pakilan luterilaisesta seurakunnastamme. Olemme saanneet nauttia mainioiden seurakunnan työntekijöiden, mm. pastorit Kylliäinen, Muilu ja Norja mainiosta työstä ja sen tuloksista. Ja kaippa siinä on seurakuntalaisillakin ollut panoksensa. Tätä päivää eläva kristillinen yhteisö. T. Kerkko.
Vs: Maailmankatsomuksesi Uskon Jumalaan. Ev.lut. kirkon jäsen jossa työskennellytkin lyhyen määräaikaisena tiedottajana.
Vs: Maailmankatsomuksesi Itse olen eronnut kirkosta n.vuosi sitten koska en enää kokenut yhteenkuuluvuutta suomalaisen evlut kirkon kanssa sellaisena kuin sen itse näen tänä päivänä. Silti uskon johonkin korkeampaan, mutta noihin puitteisiin se ei kuulu. Omasta mielestäni koko kirkkokulttuurissa, varsinkin kristillisissä piireissä (eri muodoissaan), ollaan menty aika kauaksi alkuideasta keskityttäessä enemmän itse kirkkoon kuin sen alkuperäisiin hyviin tarkoitusperiin. Näin ollen jätin ääneni antamatta tähän äänestykseen.
Vs: Maailmankatsomuksesi Mulla ei ole körttiläisyydestä paljon muuta kokemusta kuin muutamilla herättäjäjuhlilla olen ollut viestintähommissa, valokuvaajana ja kuvankäsittelijänä. Näihin systeemeihin on kuulunut myös etukäteen juhlajulkaisujen kuvaamisia. Moneen muuhun uskontosuuntaan verrattuna tästä hommasta on jäänyt mieleen se, että uskontoa ei pakkosyötetä eikä tilaisuuksissa hoilotella niinkuin jossain muissa. Saatan kyllä olla väärässäkin. Tarkoitus on jatkossakin pitää matalaa profiilia näissä asioissa, kirkossa käydään joskus kun on aihetta, töiden suhteen tulee käytyä kuvailemassa kirkoissa lähes viikottain.
Vs: Maailmankatsomuksesi Kuulun evlut-seurakuntaan, mutta kirkoissa tulee käytyä lähinnä kuvailemassa erilaisia tapahtumia. En varsinaisesti usko jumalan ja paratiisin olemassa oloon, kun samassa paketissa tulee usko myös saatanaan ja helvettiin. Uskoo ken haluaa, ei ole minulta pois.
Vs: Maailmankatsomuksesi Vai että maailman katsomus. Noissa vaihtoehdoissa ei oikein montaa näkemystä ollut. Aika surkeaa on jos noiden mukaan pitää elämänkatsomukseni luokitella. En osaa noiden mukaan äänestää. Yksi ystäväni kerran kysyi, "kuulutko kirkkoon?" Hän jatkoi kysymystään ennen kun vastasin "Jos kuulut on sun pakko uskoa Jeesukseen".
Vs: Maailmankatsomuksesi Eihän näkemyksiä ole kuin "jaa - ei - tyhjä", ne tuossa on. Tätä aikaa ja sen yksilökeskeisyyttä kuvaa hyvin se että kaikissa vaihtoehdoissa ja joka paikassa pitäisi olla juuri minulle räätälöity vaihtoehto. Siis pelkkä mies vai nainen tai kristitty vai ei-kristitty ei oikein erikoistilanteiden erikoismiehille käy ,D
Vs: Maailmankatsomuksesi Erikoistilanteiden erikoismies taidan olla kun kuulun johonkin seurakuntaan tunnustan usskovani myös seurakunnan ulkopuolisia uskontoja sekä usein tunnen tietyissä piirissä olevani agnostikko jopa ateisti. Joten ruksi joka kohtaan. Körttiys on lähinnä sydäntäni, joka yö.
Vs: Maailmankatsomuksesi Noin joskus itsekin ajattelin, kunnes tutustuin uskontojen historiaan. Nyt olisi vaikeampi edes haistaa, missä on se alkuperäinen ajatus -kun on vaikea edes tietää miloin kristinuskoksi tunnistamamme muuttui kristinuskoksi. Joka tapauksessa paljon ennen tätä viimeisintä kristusta, niitäkin kun on ollut aika monta. Joka tapauksessa uskonnoissa on kyse ihmisten ohjauksesta, pitääkö sitä sitten hyvänä tai pahana, tai antaako sille edes arvolatausta.
Vs: Maailmankatsomuksesi Nu juu, ajattelinkin asiaa vähän laajemmalti enkä ainoastaan kristinuskon näkökulmasta. Itse 'alkuideahan' on kaikilla uskonnoilla jokseenkin sama: ollaan hyviä toisiamme kohtaan ja pidetään huolta vähempiosaisista. Alkuperäista ajatusta (eihän sellaista edes ole yksilöivällä tasolla) lienee turha sen enempää vatvoa muiden kuin manuaalifetissiä potevien pedanttien perfektionistien. Nuo eri uskontokunnathan on sitten muodostuneet lähinnä ihmisten tarpeesta laatikoida asioita ja ns. 'jalostaa' niitä omaan kulttuuriinsa sopiviksi. Kun nyt näinkin hlökohtaisista asioista puhutaan, niin alleviivaan että tämä nyt oli (luonnollisestikin) oma näkemykseni. Jottei kellekään muodostu tarvetta puolustaa kovin kiihkeästi mahdollisesti eriävää näkemystään.
Vs: Maailmankatsomuksesi Pedanttina perfektionistina (tosin manuaalien lukeminen ei kuulu samaan määritelmään kohdallani) korjaan, että uskonnon alkuperä ei ole noin tietoinen eikä kristilliseettinen. Uskonnollisen kokemuksen synnyllä ihmisissä on selkeä evolutiivinen merkitys eli siitä oli aitoa hyötyä ryhmän menestymiselle. Aivoissa on kyseiselle kokemukselle aluekin, evoluutio laittoi sen vasempaan ohimolohkoon. Tätä evoluution synnyttämää ominaisuutta aivoissa sitten hyödynnetäänkin erilaisissa lahkoissa häikäilemättä synnyttämään alamaisissa jumalan pelkoa, helppoa käsiteltävyyttä ja löyhiä kukkaron nyörejä. Jumalan olemassaolo tai olemattomuus ei sinänsä liity asiaan mitenkään. Eikä maailmankatsomuskaan, joka on paljon laajempi asia kuin tapa suhtautua uskontoon. -p-