Petytty on taas kerran. Ei niinkään kamerapuolen julkistuksiin, vaan optiikka puoli tökkii pahasti. Mitä järkeä on tuoda 1 mm välein jonnenjoutavia pimeitä laajakantteja, sekä Panan että Olyn taholta. Missä viipyy lintulinssit, n. 300-400mm f4 olisi ollut vähintä, millä jotenkin ylettyisi koppeloihin. Panalta sentään on tulossa 150 mm f 2,8, mutta vasta joskus 2014? Kamerapuolen julkistukset olivat hyviä ja tarpeellisia. Itseäni kiinnostavat lähinnä EPL-5 ja siihen rinnalle ykkösrungoksi GH3. EPL-5 on kaupoissa varmaankin melko pian, mutta onko kellään tietoa koska saadaan GH3:n näille raukoille rajamaille.
Mietin ensin että mitä järkeä olisi moinen pistää näihin isotaskukameroihin, mutta sitten muistin että onhan Olyllä nyt tosiaan hieman käyttökelpoisempikin runko tällä bajonetilla...
Siinähän se järki just olisikin, kun kennon koko on aivan ideaali lintukuvauksiin. 300-400 vastaisi 600-800:sta FF rungossa. Näillä linsseillä OM-D ja GH3 olisivat aivan loistavia pönöttäviin kaukana oleviin kohteisiin ja GH3 saattaisi solveltua myös lentäviin lintuihin nopean tarkennuksensa ansiosta.
En ole kovin inostunut vertaamaan millejä muihin kokoihin. Yleensä kun sitä tietää, mikä on kulloisenkin kameran formaatti. Tosin, jos vertaisi 6x6kameraan, saisi vielä paljon lisää ilmaista mukamilliä..
Sovittaa voi, mutta ei voi kuvata liikkuvia kohteita. Oletko koskaan yrittänyt kuvata lentävää lintua käsitarkenteisella? Minä olen. Tässä n. 3 viikkoa sitten otettu merikotkan kuva E-30 Zuiko 250mm+1,4x jatke. Viikkojen (4) kojureissusta jäi käsiin vain 3 terävää kuvaa lentävistä linnuista manuaalitarkenteisella lasilla, se jos mikä turhauttaa.
Ei ne ole mitään mukamillejä, vaan lintukuvauksessa kertovat kaikille harrastajille/ammattilaisille suoraan, minkä mittaisella voit mihinkin kokoon saada eri kokoisen linnun toistumaan eri etäisyyksiltä. 300mm FF Varpunen n. 2-3 m. Lajikuva. 300mm FF Maakotka n. 15-20 m Lajikuva jne.
Jos lopputuloksena on 4 viikon kökkimesen jälkeen 3 terävää kuvaa kannataisko sitä kuvaamista/tarkanetamista reenata esim eläintarhassa ? Tai no melko samahan se on kuvaako haaskaalta vai eläintarhan penkiltä.
Ei todellakaan ole sama mistä sitä kuvaa. Tuskin saat eläintarhassa kuvattua syöksyvää merikotkaa, ahmoja ja karhua samaan kuvaan, tai susia ja karhuja luonnollisessa elinympäristössään. Sain minä tuolta reissulta yli 8000 terävää kuvaa, mutta vain 3 tuolla manuaalitarkenteisella lentäviin kohteisiin. Paikallaan oleviin tai hitaammin liikkuviin (kuten karhut) sain useita satoja täysin teräviä kuvia. Panasonicin 100-300:lla tuli myös paljon teräviä kuvia autofocuksella liikkuviin kohteisiin. Nyt koostan v. 2013 kalenteria, joihin lisään tuon reissun kuvia. Tuskin saisin yhtään kalenteria kaupaksi joistain eläintarhan vangituista luontokappaleista. Luontokuvakalentereita olen julkaissut v. 1995 alkaen lähes joka vuosi, parhaimmillaan niitä painettiin yli 30000 kpl/vuosi, mutta nyt kalenterimarkkinat ovat melko hiljaiset. Tälle vuodelle sain kaupaksi vain n. 600 kpl. Ilmeisesti tämä foorumi on aivan väärä paikka keskustella mistään muusta kuin näppäilystä. Vedä tällainen kuva eläintarhasta. EPL-3 + Panasonic 100-300mm
En enää harjoitelle mitään tarkentamisia, ne ajat kävin läpi jo 60-70 luvuilla, Nofoflexeillä ym. Leicoilla. Nykyisin tekniikan pitäisi hoitaa noinkin yksinkertainen asia. Canonilla, Sonyllä ja Nikonilla sen tekeekin tekniikka, samaa toivoisin myös Olympukselta. Toivottavasti Panasonic on uudella GH3:aan Olympusta etevämpi tarkentaja ja ilmeisesti GH3:n peaking-tarkennus antaa lisää käyttövuosia vanhoille manuaalitarkenteisille OM-linsseille (tietenkin muillekin). Tällaiseen ennalta tarkennettavaan kohteeseen Olympuksen manuaalitarkennus vielä jotenkin taipuu, mutta ei yhtään hankalampiin. Kuva samaiselta 4 viikon reissulta. Näitä voi kuka tahansa mennä harjoittelemaan eläintarhoihin. Jos ensiksi jostain löytää eläintarhan, missä esim. kalasääksi pesii ja ruokkii poikasiaan pyydystämillään kaloilla.
Luonnolliset tosiaan Itse aloitin koko valokuvauksen lintukuvauksella ja todettuani koko "luontokuvauksen" itsensä huijaamiseksi,päätin lopettaa. Kun kuvia on saantu riittävästi ja eläin on oppinut "saalistamaan" näistä ruhoröykkiöistä, lopetaan ruokkiminen ja elukka kuolee nälkään. Lintuja häiritään pesinnän kriittisimpinä aikoina juoksemalla tikkaat kainalossa pitkin soita pelästyttelemällä linnut pois pesistä jne... Tässä hieman esimerkkejä miksi itse lopetin tuon. Esim näistä kuvista ilmeisesti jokainen otettu tyylillä: raahtaan ensin kaksi vuotta sianraatoja pusikkoon jonka jälkeen istutaan/maataan paskat housussa 2 viikkoa odottelen jos jotain tapahtuisi sitten kun se hetki koittaa todetaan että on liian pimeetä ja syytetään vehkeitä ? Kuulut huhua joskus että susi, karhu ja ahma ei muodosta laumoja jossa hengailee keskenään oikeassa elinympäristössä. Sori OT
Kyllä niitä tässä nurkilla pesii ainakin 4 paria (20km kotiovelta Paikkakunta Nokia) tosin pesinnät ovat onnistuneet viimevuosina melko huonolla prosentilla. Liikaa tikasmiehiä soilla...
Hyvä että ymmärsit lopettaa, sillä sinun kaltaiset ns. luontokuvaajat pilaavat varmaankin kaikkien luontoharrastajien maineen. En viitsi eritellä mainitsemiasi asioita, mutta noin ei kukaan tuntemani luontokuvaaja toimi, saisi välittömästi fudut meidän kaikista järjestöistä. Mutta muutama esimerkki. 1) karhunmetsästysaikaan on kaikenlainen kotieläinperäinen haaska/jäte kielletty. 2) paikkakunnan eläinlääkäri valvoo tiukasti haaskakuvausta ja kaikilla kuvaajilla on ilmoitusvelvollisuus, mitä sinne on viety ja mistä. 3) suurpetokuvauksissa käytetään nykyisin yleensä lohta ja koiranmuonaa. Koiranmuona ei näy kuvissa eikä aiheuta hajuhaittoja. 4) Susi on aina laumaeläin. Ahmaperheet liikkuvat pari ensimmäistä vuotta kimpassa kuten karhutkin. Ahma parit liikkuvat luonnossa yleensä yhdessä. Sinun kannattaisi ehkä päivittää hieman nollatason luontotietämystäsi. Sinun kannattaa perustaa huhujen varaan kaikki muutkin elämänalasi ja tietolähteesi.
Tee ilmoitus paikkakunnan ympäristökeskukseen, jos olet varma että rengastaja on tuhonnut kalasääksen pesinnän. Tämä olisi ensimmäinen kerta koko valtakunnassa. Suosittelen että hankit ensiksi pitävät todisteet, saatat muuten saada syytteen herjauksesta. Juhani Koivu hoitaa Pirkanmaanalueen rengastusasiat ja luvat, ilmoita hänelle jos olet asiasta aivan 100 varma (jota vahvasti epäilen). PS. Nämä sinun mainitsemasi tikasmiehet ovat rakentaneet yli 80% Suomessa pesivien sääksien pesistä. Nykyisin ei ole tarpeeksi luonnonpuita sääksien pesinnän varmistamiseksi, joten jokaiseen keiopesään löytyy miltei välittömästi uudet asukkaat. Nykyinen soiden ojitus ja metsätalous on suurin uhka pesintöjen epäonnistumiseen.
Mitä kävi esimerkiksi muutama vuosi sitten lapinpöllölle jota ruokittiin ja kun bisnes ei enään sujunut ja kuvia oli riitävästi niin ruokinta lopetettiin, taisi ruokkija vielä olla ihan Suomen johtavia "luontokuvaajia" voittanut sillä kuvalla muutaman ihan merkittävän kilpailunkin. Väität ihan tossisasi että pystyt kuvaamaan luonossa tapahtuman jossa karhu, ahma ja susi saalistavat yhdessä kaikki samassa porukassa ??? Taitaa luonollisessa elinympäristössään karttaa toisiaan melkolailla paljon ja viimeiseen asti.
Tikasmiehillä tarkoitin näitä "luontokuvaajia". Pesät on mitä luultavammin tiedossa. Mitään havaintojani en ole enään ilmoitellut moniin vuosiin muutakuin omiin muistikirjoihini. Tämä on mielestäni parasta Luonnonsuojelua vaikka salaussysteemit on harvinaisille lajeille niin silti sitä vaan kummasti myydän pääsylippuja heti seuraavan päivän kun ilmoituksen olen tehnyt esim valkoselkätikan pesäpuun kuvaamiseen. Se siittä tämä riittä osaltani.
Itse en ole eläissäni nähnyt kalasääksiä, outo hyönteinen, mutta kalasääskiä ja sääksiä kyllä on nähty ;-)
Pirkanmaan luontokeskus ei ole koskaan myöntänyt yhtään kalasääksen pesäkuvauslupaa ja se on aina luvanvaraista toimintaa. Tee näistä kuvaajistakin ilmoitus, kun tunnut olevan niin varmalla tietotasolla liikkeellä. Jokaista pirkanmaan sääksipesintää tarkaillaan ja osassa on jopa kameravalvonta, kyllä ne "syylliset" kiinni saadaan, jos ei muuten niin sinun mahtavan luontotuntemuksesi avulla. Ahma, susi ja karhu ei luonnossakaan karta toisiaan. Ahma elää ja menestyy Suomessa vain ja ainoastaan susien tekemien haaskojen ansiosta. On maailman suurin näätäeläin ja luonnostaan haaskansyöjä ja kätkijä. Ei luonnoneläimet väistä kovinkaan kauaksi toisiaan, olen kuvannut mm. samanaikaisesti kaurahalmeessa ruokailevaa hirveä ja karhua. Kuvauskojulla olen usein nähnyt petokuvausten lomassa mm. metsäpeuroja ja hirviä, joista on esim. ruokailevaan suurpetoon ollut alle 500 m. etäisyyttä. Sama tilanne on kaikkialla maailmassa, pedot ja saaliseläimet ovat tottuneet evoluution myötä toisiinsa (vrt. Afrikan savannit).