Vs: Los ultimos dias. Yhtenäinen sarja, hyvin esillä, tunnelma välittyy, positiivinen katselukokemus, mutta vähän jää sellainen maailma ei riitä fiilis.
Vs: Los ultimos dias. Sarjassa on hyvällä tavalla outo fiilis: hirveä kiire ja hälinä, mutta ei kuitenkaan juuri ketään missään. Suosikkini on ne kaksi lepolassea, jonka loikoilijat kuohuva meri on imaissut syvyyksiinsä... Sijalle kaksi yltää kesken leikin hylätty keinu. Ei ihan sitä, miksi rentouttava etelän rantaloma yleensä mielletään.
Vs: Los ultimos dias. Nää menee kohta hallusinaatioiden puolelle. Pastillisävyjä on napattu, lähentelevätten kohta dokumentaristin päänsärkyä. Viides, seitsemäs ja tokavika nappaa näistä parhaiten. Ihan omaperäisiä.
Vs: Los ultimos dias. Maailmanlopun meininkiä maanjäristyksen ja tsunamin helvetillisessä ristipaineessa.
Vs: Los ultimos dias. Siellähän oli oikein valokuvia! Hyvin hallittuja, sopivasti esille laitettuna. Kiitos. Jotenkin hauskan vinoon vääntävä fiilis. Hypnoottinen sarja.
Vs: Los ultimos dias. Aivan uskomattoman hieno. Mahtavaa yksinkertaisuutta ja enteitä, jotka ilmassa leijuilevat. Nyt tekee mieli panna kamera kaapin perälle
Vs: Los ultimos dias. Jos oikein ymmärrän ulkomaankieltä "los ultimos dias" tarkoittaa äärimmäisen hyviä diakuvia. Hienoja kuvia. Yllättäviä efektejä. Raikas ja tasainen setti. Assosiaatioksi tulee, että viritin on juuri käännetty pois päältä ja mielessä on enää hajoava kuvajainen, jota sitäkään ei enää kohta (tai tietysti aivot rekonstruoivat sen kohta).
Vs: Los ultimos dias. Yritinkin änkeä sanaa 'buenos' siihen mutten millään onnistunut uskottavasti. Yleisesti ottaen väärinymmärryksistä syntyy loistavimmat oikeinymmärrykset.
Vs: Los ultimos dias. Ei pojat...nämäkö hyviä kuvia? Näähän on otettu jollakin Holga-Pro kameralla jossa on pölynpoistokin laitettu het uutena. Nyt menee taide mun ohi....vuih.
Vs: Los ultimos dias. Eli nämä eivät voi olla hyviä kuvia koska on otettu vääränlaisella kameralla? =D Itse pidin useasta näistä kuvasta ja sarjana oli hyvä. Unenomainen tunnelma, tai kuin vilauksia muistoista.
Vs: Los ultimos dias. Siis pakko kertoa mitä poikani 12v sanoi kun näytin kuvia hänelle. Hän katsoi niitä ja kolmanneks viimeisen kohdalla hän sanoi "toi ois hyvä kuva jos se ois onnistunut siinä". Lapsen suusta tulee se totuus. Mä melkein olen samaa mieltä. Joku muukin kuva vois olla hyvä jos siinä ois onnistuttu. Mielipideasioitahan nämä vaan on. Ja lapsi ei ole tottunut taidetta katsomaan tai arvostamaan. Eikä aina isäkään.
Vs: Los ultimos dias. Sinä sanoit näin, en minä. Eikä tekstissäni lue sellaista. Rivien välissäkään ei lue mitään. Näköjään rivien välistä voidaan yrittää lukea ties mitä. Holga juttu oli täysin vitsiä. Mutta sellanen pölynpoisto vois niissä olla hyvästä. Sitten asiaan************************************************************ Pointtini oli se että lapsella ei ole sellaista käsitysmaailmaa että se vois ymmärtää suttusta kuvaa tarkoituksenomaiseksi valokuvaksi. Maalaustaiteessa lapsi jopa hiukan paremmin ymmärtääkin jonkin "esittävän" teoksen. Koska kokemus pohjautuu omiin piirustus ja maalauksiin. Lapsi ymmärtää että piirtämällä ei saada valokuvan tarkkaa tuotosta. Mutta lapsi ei ymmärrä että valokuvalla ei saada tarkkaa kuvaa, tai että se on tarkoituksen omaista. Sitten vasta paljon myöhemmin kasvaessa ja taidetta paljon katsoneena ymmärtää myös "esittäviä" valokuvia. Ja minä lukeudun niihin taiteen ja valokuvien katsojien piiriin joka ei valokuvapuolella näe tälläisiä valokuvia kovinkaan hyvinä tuotoksina. Tästä voidaan päätellä että olen varmasti lapsen tasolla vielä. Nyt tuotakaan ei tartte lukea rivien välistä. No sen verran annan periksi että keinukuva oli ainut jossa keinujen ympäriltä sutatut alueet antoi kuvalle jotakin kerrottavaa. Toiset kuvat kertoivat vaan sen että hiukan yli on menty muokkauksessa. Keino on ollut tärkeämpi kun tarkoitus. Argos on muistaakseni itse sanonut "jokainen joka arvostelee kuvaa, avaa samalla itseään ja kertoo omasta arvomaailmasta". Joten uskon että ei hän minun kommenteista ainakaan loukkaannu. Nauraa partaansa ja saa vain paremman käsityksen yhdestä yksinkertaisesta valokuvaajasta. MUOKATTU Sanoin hiukan väärin ja korjaan. Oikeastaan valokuvauksen harrastajasta on kyse, ettei kukaan rupea luulemaan että pidän itseäni valokuvaajana.
Vs: Los ultimos dias. . . . tässäkohtaa on vähän korjattavaa. Kyllä tarkoitus oli ennen ja tärkeämpi keinoa näitä kuvatessa. Suurimmassa osassa kuvia "kuvankäsittely" tapahtui "kamerankäsittelyllä", eli pitkällä valotusajalla kameraa liikuttamalla. Joku kuva on mukautettu tyyliin sopivaksi jälkeenpäin muilla keinoilla. Ja siitä olen thäääysin samaa mieltä, että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta.
Vs: Los ultimos dias. Mua jäi tuo sama hämäämään, jotenkin näin oletin kuvien syntyneenkin, mutten ollut varma. Kyllä näistä mulle tulee ainakin fiilis, että on tiedetty mitä tehdään ja on onnistuttu siinä, mitä on haettu. Pitää olla avoin . En minäkään lapsena tykännyt juuri mistään sellaisesta taiteesta tai "taiteesta" (tai vaikkapa ruoasta jne...), kuin nykyään.
Vs: Los ultimos dias. Joo, ei sitä skidinä osannu arvostaa pilalle päästettyä juustoa, nykyään sen sijaan hyvät homejuustot vie kielen mennessään. Mä tykkäsin tosta otsikkokuvasta, tekstiin jos olis saanu vielä vähän eloa jotenkin, niin olis kolahtanu vielä kovempaa. Toi raidoittunut ihmishahmo on mahtava. Keinukuva säväytti kanssa
Vs: Los ultimos dias. Eikö se ole samaa kuvan muokkausta tehdään se sitten ennen, kuvatessa tai jälkeen kuvan ottamisen? Kyllä minäkin olen alkanut jostakin öglöttävästä juustosta pitämään. Ei vaan korreloi toisiaan makuhermot ja näköhermot. Vaikka ne samassa päässä onkin. Pysyn vakaasti kannassani "suttukuvia"....tekis mieli sanoa kuten eräästä omasta kuvasta mutta en sano. ********************************************************************* TOINEN ASIA JO Tuosta oppimisesta taiteeseen vois jutella vaikka kuinka pitkään. Siitä kannattaa avata joku vanha ketju tai perustaa uusi. Se on kyllä mielenkiintoinen juttu josta mullakin on joku näkemys, kylläkin hyvin subjektiivinen. Joten taas avaan itseäni. En mä tykkää vinoistakaan kuvista. Mun ei tartte....mä saan valita vielä. Mutta esimerkiksi Teemu Mäen taiteesta pidän. Sanon tämänkin ettei tartte rivien välistä lukea. (Onpa siis omituinen tapaus koko Jukka kun se on niin konservatiivinen joissakin asioissa ja sitten toisessa aivan anarkisti.) Sitten kun mulle sanotaan että kaikkien valokuvausharrastajien on pakko tykätä näistä niin teen sen ennemmin jotain muuta ikävää voi koitua oman mielipteen pitämisestä. Maailma ei ole aina ollut avoin erinlaiselle taiteelle. Mulla herää näköjään nyt erinlaisia juttuja mieleen. Sori vaan. Otetaans esimerkiksi yksi siffonia jonka on säveltänyt eräs kuuroksi tullut säveltäjä. Sitä pidetään kuulemma aivan upeana. Mutta onko se vain sen vuoksi että tiedämme siitä kuinka se on syntynyt. Tai kun kadulla myydään taidetta jonka on tehnyt joku kädetön varpaillaan piirtäen. Emme anna läheskään samaa arvoa sille ja osta sitä vaikka voimme todeta "onpa hieno". Ehkä tästä vois viritä keskustelua ja mietteitä. Ei kuitenkaan väittelyä pliis.
Vs: Los ultimos dias. Ehkäpä olisi syytä aloittaa aivan oma keskustelu taiteesta jonnekin muualle? Minä voin pyynnöstä keskustelun aloitusteemaksi valokuvata vaikka "kaksi tikkua ristissä".