Viime perjantailta (Lutakko/JKL) muutama kuva (aukeavat isompina/oikein terävöitettyinä klikkaamalla):
Pitäisköhän softata kun näkyy noi ihovirheet aika hyvin Ei vaan!! Tosi jees fotoja ja vissiin vielä kaiken kökkäreeksi eka viesti, joten tervetuloa joukkoon keskiharmaaseen... !!
Kiitoksia kehuista. Ehkä respektiä pitäisi kuitenkin saada pikemminkin siitä, että seisoin 2 tuntia kännisten faniteinien kanssa eturivissä hyvän kuvauspaikan varmistamiseksi. Pistin tulpat korviin jo hyvissä ajoin ennen konserttia... Olin väsynyt ja v-käyrä pääsi aika korkealle kipuamaan. Noin viiden kuvan jälkeen kamera rupesi vilkuttamaan "error 99":ä jonka sain sitten korjattua sillä että otin patterikahvan pois. Olisi varmaan riittänyt jos olisin irrottanut ja lykännyt takaisin patterikahva kylläkin. No, aina ei voi elämä olla helppoa. MVnä noista voisi tulla vähän sellainen vanha kauhuleffa-fiilis, ihan hyvä idea sinällään, en itse tullut ajatelleeksi. Uskon kuitenkin että kun haluan näiden olevan nimen omaan konserttikuvia, toimivat nämä värillisinä paremmin. Osassa kuvia kun on vaikea sanoa muuten kuin räikeiden valojen ansiosta että kyse on kenties musisoinnista, kun kasvon ilmeistä ei tunnelmointia näe. Konserttikuvien värisäätö on muuten minulle vielä vähän vaikea asia. Tässä olen tavoitellut värisävyjä jotka sopeutumaton silmä näkisi tuossa tilanteessa (*), eli useinhan - kuten tässäkin - edessä on lämpimät spotit ja sitten ties minkälaista värivaloa sivuilla/takana. Henk. koht. yritän erityisesti välttää neutraalia valkotasapainoa konserttikuvissa koska se usein tekee hallaa tunnelmalle. Joissain kuvissa se joskus toimii. Ekassa kuvassa tein kylläkin vähän reippaampaa värisäätöä. Kun RAW-konvertterissa väänsi lämpöä lisää niin tuli tuommoinen kotoisan infernaalinen tunnelma, joka mielestäni tukee ko. orkesterin ideaa. Kivaa kun joskus pystyy tekemään ihan perusteltujakin värisäätöjä keikkakuvissa, siis perustellumpia kuin että värit on "kivat". Voisi tuosta ekasta kuvasta yrittää tehdä vaikka vielä punaisempaa versiota. (*): ei sillä että tämä olisi jonkinlainen sääntö jota pyrin orjallisesti noudattamaan, vaan pikemminkin niin, että tulos oli omaan silmääni ok.
Kohde sinänsä nostattaa niin puistattavan olon että vaikea katsoa mutta rokkikuvina hyviä. Nostaisin ensimmäisen ja kolmannen muiden yläpuolelle.