Pitänee loikein kokeilla juttua jossain välissä. Nykyään kun jotkut objektiivit jo suunnitellaankin (tai jätetään suunnittelematta/tekemättä) ohjelmallisen korjauksen varaisiksi, niin mites vanhat? Löytyisikö takavuosien halpiksista tai kalliimmistakin aarteita, joitten sen aikaiset puutteet olisi korjattavissa nykyisin raw-muuntimin? Vaikkapa värivirheet, siis aberraatiot, vääristymät jne. voi aika pitkälle hoitaa esim. ACR:n (tai Lightroomin) korjauksilla. Ainakin olen huomannut, että jonkin "vanhan halvan" kuvanlaatu paranee oikealla rawin avausprofiililla paljon, mutta saadaanko kuvasta laatupbjektiivilla kuvatun veroista?
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Juuri nuo 'puutteet' ja ominaispiirteet tekevät noista optiikoista aarteita. Miksi siis pilata korjaamalla? T Jukka
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Heitän mututuntumalla näkemyksen että luulis löytyvän. Vaikka eiköhän digikuvaus ole siinä pisteessä että tarkkuus ja kuvan esittäminen on jo huipussa. Joten sen vuoksi kun mitään kuvaan ei enään lisää saada on menty takasin sinne missä ne opiskat oli sen verran heikkoja että tekivät virheitä. Sellasta halutaan nyt. Hiukan ohi aiheen > Minusta valokuvaus oli huippua silloin kun kuvattiin isoilla formaateilla, ennen kinokoon tulemista. Sitten kinokoko oli niin kätevän kokoinen että kaikki pääsi kuvaamaan. Sen jälkeen alkoi kehitystyö opiskoissa kameroiden automatiikassa että saataisiin kinokuvasta mahdollisimman hyvä. Sitten kun kinosta saatiin kaikki irti tuli digi. Nyt digin kehitys on siinä pisteessä että sillä saralla ei enään parempaa saavuteta. Se on mennyt teknisesti ohi lähes kaiken mitä filmipuolella oli. Kukaan ei jaksa pysyä huipulla joten on laskeuduttava alas ja sen vuoksi kaikki heikennykset on muotia.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Totta kait, tuo ilmiö on selvä. Kuvataan jollain muovikameralla tai antiikkirimpulalla, ja se erilaisuus, mikä sillä saadaan aikaan, on sitten jotain hienompaa. Dianat ja Holgat ovat olleet jonkun porukan suosiossa jostai n 80-luvun alusta, eihän siinä mitään uutta. Minua kuitenkin kiinnostaa nyt se, miten nykyisillä mahdollisuuksilla löytyy vanhojen opiskojen kuvanlaadun parantamista korjaamalla vääristymät ja aberraatiot. Siis päästäänkö käytännön kuvauksessa lähelle uusien laatuobjektiivien kuvanlaatua vai jääkö tekninen laatu joltain osin vajaaksi? En nyt niinkään ole kiinnostunut siitä, että joku tykkää just jonkin antiikkiobjektiivin sielusta...
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Oletko löytänyt jostain tietoa, että esim. Zeiss:n, Nikon:n ja/tai Canon: tuotekehitysosastot olisi suljettu ja tuotteiden jatkokehittäminen olisi lopetettu? Zeiss:ltä ainakin tuli ennen joulua tietoa, että uuden Otus-sarjan objektiiveja tulee tänä vuonna lisää. Tuo uusi sarja on kehitetty entisiä paremmaksi ja kertoisi siitä että kaikkea ei ole vielä saavutettu vanhoilla ZE/ZF-sarjan objektiiveilla.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Tai ainakin siitä, että k.o. firma toivoo vielä myyvänsä jotain entisillekin käyttäjille. Tiedämmehän toki esim. autoista, että Corolla 2014 tuodaan markinoille juuri ja vain siksi, että tuotekehittelyssä ei ole vielä ihan kaikkea saavutettu Corollan vuosimallissa 2013.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Tuotekehitysosastojen aukiolo ei merkitse sitä, että ikivanhoja tuotteita kehiteltäisiin edelleen. Mitä ihmettä uusi tuoteperhe kertoo vanhoista ja varsinkaan niiden "parantamisesta" ohjelmallisella korjauksella...
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Minusta... Varmasti saadaan kokoajan parempia opiskoja ja niitä tarvitaan tuolla siaraanhoito puolella varmasti. Siinä mielessä kehitystyö jatkukoon. Noinkin väärin voi yhden miehen näkemystä lukea. Anteeksi kiitos näkemiin.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Onkos AI & AIS-Nikkorit liian uusia tähän keskusteluun ?
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Just oikeita.... Ja hiukan uudemmatkin. Onhan esim. joitain AF-D zoomeja yms., joita ei oikein arvostettu niitten vaatimattoman kuvanlaadun vuoksi. Ajattelin siis, että semmoiselle aikanaan hiukan heiveröiselle opiskalle voisi koittaa uusi kevät, kun esim. ACR:n profiililla saa ainakin osan virheistä pois. Suttuzoomin piirto (ehkä) paranee, kun vaikkapa kromaattisen aberraation saa korjattua jne. Nythän on markkinoilla uusia opiskoja, jotka ovat ilman korjauksia aika surkeita, mutta tarkoitettukin käyttöön kameroissa, joitten ohjelmistossa on korjaus.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Vanhat laatuoptiikat ovat laatuoptiikkaa vielä tämänkin päivän standardeilla, joten sen kummempia korjailuja ei tarvita, eli täysin mahdollista. Optiikan perussäännöt ovat olleet valmistajilla hallussa jo kauan, joten optiikat eivät ole kehittyneet samassa tahdissa muun tekniikan kanssa. Optiikan valmistaminen on edelleen käsityötä, jolloin valmistustoleranssit määräävät pitkälle laadun. Se missä nykyään ollaan etevämpiä on superzoomit, joiden suunnittelu vaatii sitä tietokonesimulaatiota sekä linssien pinnoitteet jotka olivat ennen yksinkertaisempia. Toki jo 70-luvulla mm. Pentax käytti silloin edistyksellisiä pinnoitteita laseissaan.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Asiasta voisi olla toistakin mieltä. Kuten täälläkin on vilkkaasti keskusteltu niin mm. vinjetointi ja värivirheet ovat digin kanssa erilainen (suurempi) ongelma kuin filmillä. Toisaalta digitaalisessa kuvaamisessa noita on helppo korjata. Toisaalta vanhojen objektiivien suuripointti on niiden nykyobjektiiveista poikkeava olemus. Kuvasin eilen mm. 20mm/3.5 AI-S Nikkorilla käyttäen täyttä aukkoa. Tuo objetiivi vinjetoi tuolloin niin muikeasti, että eihän sitä kukaan valmistaja kehtaisi nykyään ohjelmassaan pitää. Toisaalta objektiivin luoma vinjetointi on usein jotenkin hienompaa kuin kuvankäsittelyssä tehty, joten enpä ruvennut sitä poistamaan.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Toisaalta just vinjetointi on niitä juttuja, jotka ovat helppoja poistaa fotarissa - tai siis nykyisin useimmiten lisätä.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Kyllä huomasin siirtyessäni digiin, että niinkin ennen korostettu asia kuten kontrasti menetti jossain mielessä merkityksensä. Sitähän saa curvesilla säädettyä ja sitten vähentää tarvittaessa saturaatiota kaikista väreistä tai tietyistä, jolloin kuvan kontrasti kasvaa. Samoin terävyyttä saa sopivilla terävöityksillä aika suttuiseenkin kuvaan lisättyä vakuuttavasti. T Jukka
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Tiedän. Vinjetoinnin poistaisi melkein vaikka manuaalisesti. Siinä on vaan oma viehätyksensä kun tuntee omat objektiivinsa. Vinjetoinnin lisäksi niiden tarkennustason käyttäytymisen jne. Tuosta tulee suurelta osin se objektiivin olemus.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Digi tekee huonostakin kuvaajasta paremman ja huonoista vehkeistä parempia. Ennen piti osata kuvata ja piti omistaa kunnon vehkeet että pärjäs.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Ei se ole kuitenkaan se aito asia, vaan pikemminkin hätäkeino.
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Olen tuosta terävöinnistä hieman eri mieltä. AA-filtterin pehmentävä vaikutus kannattaa terävoidä pois, jos ei nyt sitten muotokuvasta ole kyse. Ei minusta muuten kannata maksaa D800sen terävyydestä. Nuo havunneulaset eivät olisi erottuneet mitenkään viimeisessä kuvassa jos olisi hyväksynyt sen että AA-suodin softaa havunneulaset täysin pois. Sitä ei mielestä ole optiikan vaan kennon "vika". .............................................................. Onhan näissä (varsinkin vanhemmissa) omalaatuisia ominaisuuksia, kuten esim. tässä Nikkor-H 2/50 -millisessä 60-luvun puolivälistä. Kts. ensimmäinen "Rantautuminen" kuva. Kolme seuraavaa on otettu D800 rungolla ja Nikkor 2/35 AIS -optiikalla tuolta 90-luvun taitteesta. Koko kuvassa näkyy hyvin että 58-milliselle Noct-Nikkorille ja siitä ylöspäin 105 -millisille saakka tarkoitettu vastis on liian ahdas 35:sen kanssa käyttäväksi jos optiikkaa on himmennetty tuonne f.56 paikkeille. Pieninmilläkin aukoilla sitä toki voi hyvin käyttää DX-runkojen kanssa. (Kannattaa klikata kuvat isoksi)
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Pari "aarretta": Micro-Nikkor55/2,8, joka laitetaan D800:n nokalle ja muovinen, mutta laadukas 100/2,8 Series E, X-E1:n kanssa. Eikä hirveästi tartte ohjelmallisesti korjailla. Kapa
Vs: Löytyykö vanhoista opiskoista aarteita ohjelmallisen korjauksen avulla? Ihan yhtä paljon kuin tämä kirjoitus jota kommentoin: