Vs: Linssien todellinen valovoima Niin mistä kameroista nyt on puhe? Ainakin kaikissa niissä muutamissa Nikonin järkkäreissä, joita minulla on tai on ollut, saa aukon himmennettyä.
Vs: Linssien todellinen valovoima Mun Nikon-järkkäreissä aukon saa himmeäksi vain DOF-nappulalla, jos kameroissa sellainen on. Tokihan se valotuksen ajaksi himmentää, mutta ei mittauksen ajaksi. Pl. TTL tietenkin joka mitaaan filmiltä kuvausvaiheessa.
Vs: Linssien todellinen valovoima Ai... mistä se kamera tietää, meinaatko mitata vai valottaa? Piti oikein ottaa kamera käteen ja kokeilla - ihan samalla tavalla mittaus pelittää aukkorengasta käännellessä oli dof-nappula painettuna tai ei. Edit: Valotuksen ajaksi mun rungot himmentävät ihan ilman dof-namiskan painamistakin...
Vs: Linssien todellinen valovoima Eikös se himmennetyn aukon mittaus kuitenkin tarkoita tuota että nimenomaan linssiä himmennetään ja kamera silti osaa mitata? ts. mittari toimii vaikka eteen laittaisi teknofokuksessa teetetyn aidon pullonpohjalinssin. Silloin ei tarvitse miettiä lasien läpäisyjä ja muita. Toisin kuin pelkästään täydellä aukolla mitatessa mahdollisesti.
Vs: Linssien todellinen valovoima Hmm. mun yhden f/1,4 -valovoimaisen optiikan valovoima näyttää olevan viisaiden mittauksissa f/1.6. Käsi sydämelle, kuinkahan voisin valottaa tuon "puuttuvan" 1/3 aukon tarkkuudella kun noita muuttujia on hallitsematon määrä (esim. kameran muistiin taltioitu oikea arvi siitä mitä mittari kulloinkin lukee)?
Vs: Linssien todellinen valovoima Taidat joutua tekemään sen joka kerta kun otat linssillä kuvan! (no runkohan sen tekee, ei taida tehdä sitä luvun mukaan vaan objektiivin läpi mitatun valon mukaan.) Mielestäni tämä olisi kiinostava tieto esim. polttovälin ja bajonetin ohella. Mutta nyt on tapana kertoa tästä aukkotieto, joka ei kerro linssien, rakenteen ja pinnoitteiden laadusta. Toki sekin tärkeä, mutta mieluusti ottaisin tämän "todellisen" valovoimatiedon mieluummin. Rungoista ennetaan nykyisin parisivua dataa, mutta linsseistä kerrotaan niin vähän kuin mahdollista. Esimerkiksi erottelukyky olisi toinen olennainen tieto vaikka käyrämuodossa. Nyt näitä tietoja tarjotaan millälie tavoin mitattuna ym. millä lie sivuilla.
Vs: Linssien todellinen valovoima Enpä taida ottaa. Vaikka käytän rajatun alueen mittausta, valotuksen lukitusta jne. en itse asiassa tiedä, mistä muistista ja mitä kamera arpoo "oikeaksi valotukseksi". Luonto-, henkilö-, maisema-, ym. kuvissa en edes usko kyseiseen käsitteeseen. Minä tiedän mistä haluan mitata päästäkseni edes samalla planeetalle. Kyllä objektiiveista saa ihan pätevää tietoa moneltakin saitilta. Se, onko noista tiedoista merkittävää tietoa oman kuvauksen kannalta on sitten hieman toinen juttu.
Vs: Linssien todellinen valovoima Juu. Eikä siinä vielä kaikki.... Mittari toimii ihan ilman linssiäkin - vaikkapa runkotulppaan tehdyllä neulanreiällä kuvatessa.
Vs: Linssien todellinen valovoima Digikuvaaja voi ja joutuu arvioimaan mittauksesta vain lopputuotosta. Räpsäistää "testiruutu" ja katsotaan mihin suuntaan pitää korjata. Joten tavoite, silmä ja kokemus ovatkin tämä lopullinen mittari. Digirunkojen mittaustekniikasta ei tiedä, kuten sanoit, mitä siinä on kenties tapahtunut välillä. Näihin joku bittinikkari on vissiin keksinyt termin valotuksen haarukointi kun ei vissiin tuotesuunnitteluvaihessa oikein osunut valotus kohdalle. Aika monet näyttävät kehuvan vähän jokaista estoitta, varmaankin rahoitussyistä. En herättänyt keskustelua niinkään kuvauksen kannalta vaan enemmänkin hankinnan ja vertailun. Arvot ei tosiaan auta kun kakkula on jo hankittu.
Vs: Linssien todellinen valovoima Nikon D2Xs rungossa on menussa kohta "nonCPU lens data". Siitä yleensä valitsen sellaisen joka on valovoimaltaan suunnilleen hollilla, mieluiten hiukka "valovoimaisempi" koska tykkään että sävyjä saa olla, tummasta saa aina jotakin, puhkipalaneesta ei niinkään
Vs: Linssien todellinen valovoima Mikä muuten oli ensimmäinen haarukoinnin tarjoava runko markkinoilla. Itse veikkaisin että joku Canon T90, mutta voi olla joku muukin. Oma vanhin haarukoinnin toimintana sisältävä runko on ostettu -91.
Vs: Linssien todellinen valovoima ... paitsi Canon! http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,46986.60.html Ei vaan, kyllä se toimii vaikka persiiseen työntäs.
Vs: Linssien todellinen valovoima Tuo löytyy kaikista satasarjalaisista ja sitä paremmista Nikoneista. En ole huomannut cpu datalla juuri sen kummempaa merkitystä kuin, että saadaan exifit kohdalleen. Olen kuvannut paljon niin Ai-s Nikkoreilla kuin Lensbabylläkin, enkä aina ole jaksanut oikeaa objektiivia valikoista etsiä. Eilen kuvasin neulanreiällä, aukko kuulemma f/168 ja cpu datan mukaan objektiiviksi oli näemmä valittu 1.8/50mm. Aikalailla oikein tuo valotti...
Vs: Linssien todellinen valovoima Kokeilin asiaa kun olen sitä itsekin epäillyt ja mutu-tuntuma on sellainen, että linssien valovoimissa on kenties (suuriakin) eroja. Testiobiskat: Olympus OM Zuiko Auto-S 50mm 1:1.4 Canon EF 50mm 1:1.8 II Kuvasin molemmilla laseilla täsmälleen samaa kohdetta samalla suljinajalla (1/90) ja eri aukoilla samassa (keino)valaistuksessa. Kuvaformaatti RAW, ISO kiinteä 800 ja kamerana Canon EOS 40d. Zuiko oli kiinni erillisellä adapterilla. Sen jälkeen kuvat koneelle edelleen RAW-muodossa ilman mitään jippoja ja vertailuun silmämääräisesti ja histogrammia apua käyttäen. Tulos: Zuiko oli aukolla 2 huomattavasti valoisampi kuin Canon aukolla 1,8 Zuiko 2,8 vastasi Canonin likimain aukkoa 2 Zuiko 4 vastasi Canonin likimain aukkoa 2,8. Eli tämän mukaan Zuiko olisi noin aukon todellisuutta valoisampi tai Canon vastaavasti pimeämpi. Mitä tästä opin? Ainakin sen, että F-luku on ainoastaan suhdeluku: se ei ota kantaa siihen, että ovatko linssit tehty vaikka olutpullonpohjista. Uskallan väittää, että Zuiko, vaikka edustaakin vanhempaa konstruktiota käyttää parempaa lasia/pinnoitetta kuin Canon, jolloin valohäviöt ovat vastaavasti pienemmät. Jossain zoomeissa on helposti 15 linssiä peräjälkeen, en usko että ne voivat mitenkään kilpailla valovoimassa samalla aukolla esim. 50 millisen prime-linssin kanssa jossa on ainoastaan 6 linssiä putkessa.
Vs: Linssien todellinen valovoima Kyllä tämän aukkoluvun pitäisi ihan oikeasti kertoa siitä valon määrästä, mikä lankeaa kennolle. Olipa nokalla neulanreikä tai Muranoa tai Iittalaa, niin kyllä erillisvalotusmittarin lukeman siirtäminen optiikalle pitää antaa haluttu lopputulos, ellei siellä ole jotakin loittoja tms. Tarkemman vertailun saa fotarilla, kun on kuvannut harmaata seinää ja katsoo pipetillä prosentteja.
Vs: Linssien todellinen valovoima Ei pitäisi. Se on ihan vain geometrinen suhdeluku. Kuten edellä on todettu, objektiiveissa on eroja.
Vs: Linssien todellinen valovoima Ai ! Pitäskö sitten laittaa eri valotusmittareita linssikohtaisesti ? Olen edelleen sitä mieltä, että aukolla 8 pitäisi langeta valoa läpi sama määrä, olipa optiikka mikä tahansa. Se, että on paljon heittoa, kertoo suurista toleransseista eikä rakenteiden eroista. Yksilinssisessä rakenteessa aukko on geometrinen suhdeluku, mutta monilinssisessä se on jotain muuta. Aukko 8 ei ole teoreettinen vaan käytännönläheinen. Joissakin ulkomaalaisissa linssitesteissä on mitattu todellinen aukko ja verrattu aukkokehän lukemaan. On isoja eroja. Myös linssin valovoima (täysi aukko) on jotain muuta kuin oaiverruksessa. Aivan yhtä suuri ongelma syntyy, kun suljinajat heittävät. Numero suljinaikakiekossa kertoo, miten kauan sulkimen pitäisi antaa valoa eikä sitä numeroa, jolla sekunti pitää jakaa, että saadaan jokin teoreettinen suure.
Vs: Linssien todellinen valovoima Geometrinen suhdeluku määritelmänsä mukaan, suoraan sitä voi hyödyntää mm. terävyysaalueen ja jossain määrin diffraktionkin laskennassa. Mutta kyllä konventio on yleensä ollut se, että mitä aukkoa linssin säädin näyttää, sen mukaisesti valotettuna tulee hyvää kuvaa. Oma kiinnostukseni tähän aiheeseen heräsi kun huomasin että Symmar-S 5.6/150mm -objektiivilla otetut kuvat ovat liki poikkeuksetta ainakin puoli aukkoa liian tumman näköisiä, voi olla että jopa aukon. Aluksi yritin mittailla suljinta ja laskea pitääkö tuo suhdeluku paikkansa. Ei pitänyt, mutta syynä varmaan on himmentimen muoto joka ei ole täydellisen pyöreä -> halkaisija on vaikea mitata. Ja lisäksi nuo erilaisten linssityyppien poikkeamat suljinaukon ja todellisen pupillin koossa. Kun jaksaisi virittää tuon postaamassani linkissä kuvatun järjestelyn ja mittailla noita pupilleja niin saisi selville sen aidon valovoiman. Tai laskennallisen sellaisen, edellyttäen ettei lasi-elementit yms. seikat syö valoa. Paras tapa kuitenkin lie edelleen se, että virittää linssin jonkun hyvin himmennettynäkin/ilman objektiivia mittaavan rungon eteen ja katsoo mitä aikaa valotusmittari näyttää jos lykkäsee aukoksi vaikka 5.6 tai 8 ja sitten katsoo mitä ulkoisen valotusmittarin mukaan pitäisi olla..