Kertokaahan, kokemuksia jos olette törmänneet alla kuvattuun tilanteeseen. Oletustilanne: kaksi eri valmistajan linssiä, joissa samat speksit: sama ISO, polttoväli ja aukko käytössä, samat kuvausolosuhteet. Toinen antaa kuvatessa nopeamman suljinnopeuden kuin toinen. (vert. harmaasuodin nokalla) Voiko näin olla eli onko toisen linssit ja pinnoitteet ns. valoaläpäisevämmät. Jos on niin onko kokemusta mitkä putket "antavat valoa". Olisiko tämä nyt sitä oikeaa valovoimaa, jota monet itseni mukaan lukien hakee. Ei taideta ilmoittaa mitenkään testeissä ja f-luku ja millit eivät mitenkään ilmaise tätä. Vai olenko ihan metsässä?
Vs: Linssien todellinen valovoima valovoima on polttovälin suhde suurimpaan aukkoon. Jotakin osviittaa saa siitä kun ottaa linssin suurimmalla aukolla käteensä ja mittaa tuon aukon läpimitan. Sigma 50mm/1,4=34mm Canon Ltm 50mm 1,2 obiskalla aukolla 1,4=32mm joten heittoa on. Elokuvalinsseissä on myös käytössä asteikko jossa on "T" arvot eli transmission eli läpi tuleva valo. Siellä homma on aika paljon tarkempaa ja käytetään linssejä joissa on erilaisia konstruktioita ja eri otosten valotukset ei saa heitellä joten tuo on hyvin perusteltua. Digeissä lisäksi hajontaa aiheuttaa monet säätö eli kalibraatio asiat kuten sulkimen, himmentäjän jne...
Vs: Linssien todellinen valovoima Transmission kuulostaa juuri hakemaltani termiltä. Eli siis missä linsseissä on erinomainen T arvo? (onko asteikko prosentteja 100% eli kaikki valo tulee läpi ja sitten obiskoilla jotain siitä alaspäin.)
Vs: Linssien todellinen valovoima Löysin jostain maininnan että huippuluokan yksittäisen linssin valonläpäisy voin olla jopa yli 99%, josta seuraa että tyypillinen 10 linssin ryhmän on n. 90,5% -Mikäli linssin läpäisy on 98% niin kymmenen linssin ryhmässä 81.7% -Mikäli linssin läpäisy on 97% niin kymmenen linssin ryhmässä 73.74% (tämäkin tuntuu uskomattoman korkealta luvulta) Siis ilmeisesti nyt minun olisi pitänyt puhua T-aukosta, jatkokysymys: Miksi tämä ei olisi kiinnostava tieto järkkäriobiskoissa?
Vs: Linssien todellinen valovoima Eipä taida olla kaupallisesti mahdollista: Liian paljon muuttujia, tarttis kalibroida ja mitata koko "ketju"- kenno, himmennin systeemi, linssistöt jne. Leffalinsseissä on vain himmentäjä, sekin manuaalinen. Useasti valmistaja "feikkaa" vielä kaupallisista syistä arvoja ylöspäin sillä valovoima monien mielestä on yhtäkuin "$$$$$$" !!
Vs: Linssien todellinen valovoima Huomasin, että DxOMark näyttää nämä luvut, antaa ainakin jotain suuntaa. Eli esim. EF70-200 f2.8L ja EF70-200 f2.8L IS niiden t-stop luvut 3.2 ja 3.4 eli vakaajaton olisi tuon mukaan on himpun valovoimaisempi.
Vs: Linssien todellinen valovoima Jos valotuksen määrityksen tekee kennolta, niin ei kannata murehtia koska valon tullessa kennolle asti siinä on jo kaikki "parametrit" summattuna. Jos taas valotus määritetään erillisellä mittarilla, opiskan "ohi" tilanne alkaa olla toisenlainen. Niin ja lähietäisyyksillähän vetämä alkaa vaikuttamaan teholliseen aukkoon.
Vs: Linssien todellinen valovoima Taitaa se olla kaupallisesti mahdollista, koskapa hemmo nimeltä Thomas Niemann on laatinut ohjelmiston, johon saa aika monen objektiivin vääristymistäkin tiedot, erillisillä profiileilla kummiskin. Taitaa kyllä olla maksuton, k.o. ohjelma, joten kaupallisuus lienee mainoksien varassa. PTLens Home Page
Vs: Linssien todellinen valovoima Jos noita ihan itse kokeilee niin tapa millä kamera mittaa valotuksen vaikuttaa paljonkin. Jos käytetään matriisimittausta mikä huomioi myös kuvan reunat niin vinjetointi sotkee toisilla linsseillä enemmän kuin toisilla. Keskialuepainotteinen on tässä vähän parempi. Toisaalta on taas linssejä minkä kanssa joutuu käytännössä käyttämään jatkuvaa valotuksenkorjausta eli se mitä kamera kertoo arvoiksi ei välttämättä kerro miten kuva valottuu. On siis otettava testikuvat ja mitattava niistä se valotus.
Vs: Linssien todellinen valovoima Itse ajattelin tätä asiaa lähinnä hankintavaiheen lisätietona. Mutta en tutkinut laajemmin tuota DxOMarkin tietoja, voi olla että erot eivät ole suuria 5-10% luokkaa. Valotuksenmittaus digikameroissa sisältänee niin paljon korjauksia ja "viritystä", joilla kompensoidaan sitä sun tätä, että en luottaisi siihen tämän tyyppisessa vertailussa. Kiitos tiedosta, täytynee katsoa myös tuota Niemannin softaa.
Vs: Linssien todellinen valovoima Tai himmenettävä kuvausaukolle ja mitattava sillä, Siitähän tuo mainitsemasi virhe tulee, objektiivi himmenee väärin. Minusta vinjetointi vaikuttaa kyllä siihen läpitulevaan valonäärään, eli sen saa ja pitää ottaa huomioon, eikä korjata pois.
Vs: Linssien todellinen valovoima Valovoima on teoreettisesti esitettynä linssin halkaisijan ja polttovälin suhde (meniski). Käytännössä tämä ei ole näin yksinkertaista. Kun käytetään useita linssejä, joskus yli kymmentä, on jokaisessa pinnassa heijastus, joka vähentää filmitasolle lankeavan valon määrää. Tätä täytyy kompensoida suurentamalla linssistöä (tai aukkoa). Paksuissa linsseissä valonsäde kulkee väliaineessa pitkään, reunasäteet kulkevat viistosti. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, että valonjakauma ei ole tasainen kuva-alalla (valoa jää matkalle). Käyttämällä eri lasilaatuja ja esim. symmetristä rakennetta, saadaan poikkeamia kuriin. Rahalla tulee laatua. Objektiivin vinjetointia on helppo tutkia palkkikamerassa. Asettaa optiikan täydelle aukolle ja mittaa harmaan seinän (tasaista) valaistusta siirrettävällä pistemittarilla. Eroja on erityisesti laajiksilla. Olen karvalakinomaisesti todennut esim. vanhoista Flektogoneista, että täydellä aukolla niiden valovoima on keskellä 4 ja nurkissa 8. Tämä kun korjataan harmaalla keskisuotimella, otetaan keskeltä valoa vähemmäksi, saadaan tasainen valo ja käytännössä optiikan valovoimaksi 8 keskellä ja reunoilla.
Vs: Linssien todellinen valovoima En ole tästä varma, mutta muistelisin että jonkun lehden objektiivitesteissäkin oli mitattu noita todellisia valovoimia joskus. Samalla tavallahan nuo ovat markkinointispekseihin pyöritettyjä arvoja kuin polttovälitkin. Eroja varmasti on ja jo yksin voimakas vinjentointi täydellä aukolla syö reilusti valoa. Joskus harrastuksen alkuaikoina mulla oli Sigma AF 70-210mm f/2.8 APO ja siinä oli täydellä aukolla vinjentointi sitä luokkaa että käytännössä valovoima oli jotain muuta kuin f/2.8.
Vs: Linssien todellinen valovoima Tutkin tuota dx0 markin listaa ja erot näyttävät olevan ovat suht. pieniä. Parhaita lukemia löytyy kiinteillä lyhyillä linsseillä kuten arvata saattaa, eli n. +0.2 f-lukuun. Tyypillinen 70-200 f2.8 onkin siis f3.3 kennon puolelta mittattuna (+0.5). Eli vaimentuma on 20% luokkaa. Vaikea sanoa että onko tämä hyvä, huono vai siis rakenteelle tyypillinen.
Vs: Linssien todellinen valovoima Linssin käytännön valovoiman voi mitata seuraavasti: kamera jalustalle osoittamaan tasaisesti keinovalaistua (esim. 2 hehkulamppua symmetrisesti kuvattavan alan molemmin puolin) vaalean harmaata seinää, valotuksen mittaustapa kokoalan mittaukseksi M (manual) - asento päälle valotuksen mittaus linssillä 1 vaihdetaan linssi 2 ja verrataan arvoja. Himmennettyjä ja ilman, tarpeen mukaan Mikäli haluaa desimaalintarkkuutta, niin sitten kuva jokaisella asetuksella ja fotarissa pipetillä arvoja vertaamaan. Jos haluaa tietää keskikohdan valovoiman (eli eliminoida linssivinjetoinnin vaikutuksen), asetetaan keskialamittaus runkoon. Muuten kuten edellä. Se, että onko sitten joku valovoima TODELLA 2,8 tms., edellyttää että on kalibroitu verrokki/tutkittu tuote. Tuolla tiedolla ei liene käytännössä merkitystä, jos haetaan vain eroja. Olen nähnyt Staeble-Magnogonin reprolasin, jossa on nokalla arvot 5,6 / 105 ja sitten on tutkittuna sama. Kaiverrus osoittaa, että kysymyksessä onkin 5,55/103,9-optiikka. Käytännössä likiarvot riittävät. Mulla on Canonin FD 4/17, josta moni runko luulee, että nokalla on joku 2,8/xx. Valovoimatiedon runkoon siirtävä nasta on väärän mittainen ja antaa väärää tietoa. Manuaalivalotuksella eliminoidaan tällaiset laiteviat paremmin kuin valotuksen korjausnapeilla.
Vs: Linssien todellinen valovoima On ainakin yksi markkinoilla oleva objektiivi, jolle on mainittu erikseen T-arvo: Minolta/Sony 128/2.8 [T4.5] STF Johtuu siitä, että siinä on kaksi himmennintä, joista toinen leikkaa portaattomasti (apodizing) mahdollistaen kermaisen bukeen ja samalla tehollinen valovoima on eri kuin teoreettinen. Yleensä ottaen, valmistajien ilmoittama valovoima ei ole täsmällinen, kuten yllä todettiin. Muistaakseni Popular Photography ilmoitti testeissään myös mitatun valovoiman, en tiedä miten mittasi.
Vs: Linssien todellinen valovoima varmaan ottamalla obiskan käteen ja vakiovalolähteessen kohdistamalla mittasi valotusmittarilla, ei se sen kummempaa ole.
Vs: Linssien todellinen valovoima Jos haluaa mitata sen todellisen aukon (jota oletettavasti aukko-asteikossakin käytetään) niin se menee näin: http://barratt.com.au/discuss/rec.photo.equipment.large-format/6/8/324586.caldwellphotogra.diameter.entrance.html Ihan suoraan fyysisen aukon mittaaminen ei tuota oikeaa tulosta vaan voi heittää suurestikin. Mutta sitten se todellinen läpi päässyt valo, enpä tiedä miten sitä muuten voi tutkia kuin valotusmittarilla. Eri lasien aiheuttamat hävikit - eri tarkennusetäisyyksien aiheuttamat hävikit. Se "oikea" valovoima saavutetaan vain täydellisellä lasilla ja tarkennuksen ollessa äärettömässä. Kaikessa muussa oikeastaan vain himmennetyn aukon mittausmenetelmä on täysin varma - mutta se katosi jo yli 30 vuotta sitte, tai melkein 40 vuotta sitten. Vaan hyvin sitä diojakin ulkoisella mittarilla valotellaan, joten eivät ne hävikit ja virheet niin suuria voi lopulta olla?
Vs: Linssien todellinen valovoima Voihan noilla jos saa sen aukon himmenemään. Esim. Nikonin järkkäreissä mittari mittaa kyllä oikein vaikka edessä olisi mikä objektiivi, mutta laitappas siihen Nikkori, AI, AI-S tai AF.. Ei saa aukkoa himmennettyä, ei (ilman rungon ja linssin välisiin mekanismeihin puuttumista). Joten kamera mittaa täydellä aukolla - joskin huomioiden sen aiheuttamat valohävikit ja aukkosäädin vain siirtää aika - aukko -yhdistelmää. Siitä se ei tiedä jos vaikka f/11 sattuisi heittämään 50% johonkin ko. linssiyksilössä. Himmennetyn aukon mittauksessa tuollaisia ongelmia ei ole.