..yritti nousta tuolista, vain tunteakseen Helgan massiivisen kouran tarttuvan vasempaan olkapäähänsä ja vetäisevän hänet takaisin tuolin selkänojaa vasten. "Älähän nyt taas aloita tuota temppuilua" Helgan käheä ääni murahti Penan takana. "Edellisen kerran jälkeen minut määrättiin sinun omahoitajaksi ja minulle sinä poika et pärjää. Nyt mennään terapiaistuntoon ihan kiltisti, eikös niin?" Pena ei tiennyt mitä sanoa, tuntui kuin hän ei olisi ymmärtänyt mistään mitään. Missä hän oli? Miten hän oli joutunut tänne? Kuka oli tuo panssarivaunua muistuttava hoituri joka kuljetti häntä? Mistä terapiasta oli kysymys? Nämä ja lukuisat muut kysymykset mielessään Pena istui pyörätuolissa, joka lähestyi tumman harmaita pariovia väjäämättömästi. Ovet aukenivat automaattisesti ja Pena näki huoneessa...
... ovenvärin mukaisiin harmaisiin asuihin pukeutuneita miehiä. Näiden olemuksessa oli Penan mielestä jotain samaa kuin Helgassa Panssarimiehiä!!! Olenko joutunut Parolaan, Pena parahti...