Kun pitäis käyttää salamaa kirkkaalla päivällä, jää normaalisynkka-ajat usein liian pitkiksi ja avuksi pitää ottaa FP-synkka. Tässä tavassa tehot laskee samalla kun aika nopeutuu, toisin kuin normaalisti salamakuvauksessa. Meneekö se jonkun tietyn kaavan mukaan, eli tuleeko tehojen puolituminen esim ajan tuplaantuessa? Entäs paljonko ohjeluku laskee lähtäkohtaisesti kun laitetaan FP-synkka käytöön? En löytänyt manuskasta tarkkoja tietoja. Tapauksessani laite on Canonin EX 580 X 3. Useimmiten laitan noita pari rinnan ja laukaisen ne kolmannella. Oikeastaan varsinainen kysymys on, että miten noista saisi puristettua parhaan mahdollisen tehon taistellessa auringonvaloa vastaan, mikä ei tietenkään ole mikään helppo homma. Tehoja tulee eniten normaali tilassa, mutta ajat ovat liian pitkiä. Nopeilla ajoilla taas tehot laskevat. Testaamalla olen päässyt ihan ok tuloksiin aukolla 1,2 mutta olis ihan kiva himmentää pikkaisen. ND-suotimistakaan en ole löytänt mitään varsinaista hyötyä, kun vaikuttavat kaikkeen valoon samalla tavalla. Yksi flässiexpertti neuvoi nostamaan ISOa, mutta eikös sekin vaikuta vastaavasti kaikkeen valoon ja hyöty käänny haitaksi.
Vs: FP-synkka ja tehot Nykyaikaisen elektronisalaman kanssa ei voi käyttää FP-synkkaa. Se sytyttää salaman ennen 1. verhon aukeamista, joten salamat välkkyvät hukkaan.
Vs: FP-synkka ja tehot ?? No eihän tuota ominaisuutta edes ollut vanhemmissa salamissa. Ja nykyisissä ei voi käyttää? Ah, nyt tajuan ;-) Tämä on merkintä joka oli kertaläimysalamalapuille, mutta kymysyksessä tarkoitetaan tuota strobosalamaa, jota voi käyttää nopeilla ajoilla. Ohjeluvun saanee käyttöohjeesta.
Vs: FP-synkka ja tehot Ohjelukua en ainakaan löytänyt manuskasta. FP-termiä käytetään ainakin EX 420 kohdalla, jossa nappulassa ihan lukee "FP", jolla tarkoitetaan niitä nopeita aikoja oli se sitten focal plane tai strobo, niin käyttätarkoitus sama. En ole varma miten tämä on teknisesti toteutettu ja terminologia sen suhteen voi olla hukassa. Voi olla siis strobosalamakin, josta muistelen lukeneeni jonkun maininnan. Tämä ei ole kuitenkaan asian ydin, niinkuin varmasti tiesittekin.
Vs: FP-synkka ja tehot Juu strobona se toimii. Verholla annetaan valoa vain pienelle siivulle kerrallaan ja salama välähtää sarjana niin, että jokainen siivu saa saman verran valoa.
Vs: FP-synkka ja tehot Haulla löysin vain vetelän lausunnon: "When you have FP mode engaged you typically get about a third less range than you would if you were shooting with normal flash." http://photonotes.org/articles/eos-flash/#fp
Vs: FP-synkka ja tehot Jos lisää veteliä lausuntoja kaipaa, niin Canonin manuaali käteen Muutenhan voisin ottaa salamavalomittarin käteen ja mitata paljonko tulee paukkua kun laittaa manuaalimodessa 1/1 tehot ja pikasalaman käyttöön, mutta ilmeisesti juurikin strobovalotusken takia, on valotusajallakin aika iso merkitys. Haussa siis edelleen optimaalinen teho suhteessa vallitsevaan kirkkaaseen valoon. Mitenköhän luatettavia numeroita Gossenin Starlite-mittari antaa, jos sen kääntää vallitsevalle valolle ja koittaisi silloin mittailla strobopikasalamaa? Voihan noita ruutujakin rätkiä digillä ja arvioida niistä, mutta toisaalta olis kiva kuulla jotain faktakin, niin olis helpompi ajatella.
Vs: FP-synkka ja tehot Mä en oikein edes ymmärtänyt probleemaa. Kertoisitko millaisia kohteita ja millaisessa tilanteessa? Käytettävissäsi on 3 kpl EX580, eikä ne riitä täytevaloksi?
Vs: FP-synkka ja tehot Kohteet vaihtelee, mutta kai siinä pääsääntöisesti on ihmisiä tai ihminen eteenkin tällä menetelmällä kuvatessa. Yksi tuikuista toimii käytännössä vain lähettimenä ja kaksi muuta valaisee, useimmiten valkoisen sontsan läpi. Tällä kertaa oikea vastaus ei ole hopea sontsa tai "sontsat mäkeen", koska niinkin olen tehnyt tarvittaessa Kengässä olevaa tuikkua en suuntaa kovin usein kohteeseen, koska se litistää kuvaa liikaa. Jos haluaa, ettei tausta pala puhki, niin ei riitä. Eteenkään jos ei halua viedä valoa kirjaimellisesti ihan kohteeseen kiinni. Jos kirkkaalla päivällä laittaa ajakasi 200 on ISO 100 herkkyydellä aukko jotain 16-22 välillä. Tietysti voi viedä kuvattavat varjoon, mutta onhan sekin aika rajoittava tekijä, joskus. Toisaalta jos tausta on edelleen valossa, on sama ongelma vieläkin olemassa. Aukoilla 1,2 tai 2,8 en ole huomannut mitään kovin suurta eroa salaman tehoissa jos kuvaan nopeilla ajoilla. Aika tietysti vastaavasti kompensoi aukkoa, eli isolla aukolla on aika nopeampi ja pikasalaman teho laskee, mutta tuutista pääse enemmän valoa läpi. Eli siis optimaalista tehoa nopealla ajalla kysytään. Sanottakoon se vielä selvyyden vuoksi
Vs: FP-synkka ja tehot Kun valotusaika pidetään pidempänä tai = kuin "synkka-aika", niin aika ei vaikuta filkan/kennon saamaan salamavalon väärään. Paljonko sun käytösäsi oleva synkka-aika on? Taidat tarvita nopeamman sulkimen (synkka-ajan) tai tehokkaammat salamat? Oletko kokeillut heijastimia yhdessä salamien kanssa?
Vs: FP-synkka ja tehot Ainakin mun sigmalla ohjeluku on täystehoa vastaava 1/60 suuruusluokan valotusajalla ja siitä eteenpäin teho puolittuukin aina, kun valotusaika puolitetaan. Salamaa välkytellään siten, että teho on vakio koko suljinraon liikkeen ajan, valon pitää olla sama alussa ja lopussa. (Nyt ei löydy mittausdataa sisältänyttä linkkiä tähän hätään mistään Canonille, muistaakseni jotain 50kHz:n nurkilla välkkyi). Raon koko määrää käytännössä valotusajan, puolta pienempi rako puolta pienemmällä ajalla jne. Nopeilla valotusajoillahan ensimäinen suljin ei ehdi auki, kun toinen alkaa tulla jo perässä. Hitailla ajoilla tilanne on toki toinen, ensin toinen auki, sitten myöhemmin toinen kiinni. Teho on helppo mitata itsekin kuvaamalla fp-salaman kanssa vaikkapa harmaakorttia tms. Siitähän sen ohjeluvun näkee. Vastaus kysymykseen miten optimiteho fp-salamalla: siten että suljinaika on mahdollisimman pitkä. Mitä pidempi aika, sitä pidempään ehditään nähdä vakioteholla palavan lampun valo.
Vs: FP-synkka ja tehot Aivan, maalaisjärjellä käytettäneen aikaa, joka juuri riittää liikkeen pysäytykseen.
Vs: FP-synkka ja tehot No niin, nyt ollaan jo oikeilla jäljillä! Aivan, mutta kun huomioidaan isompi aukko, niin tehoa tarvitaan vähemmän, jotta saadan sama valoitus, eikö? Kysytään toisin: Saadaanko nopeilla ajoilla (Strobo tai FP) enemmän valoa medialle (filmi tai kenno) avaamalla aukkoa ja nopeuttamalla suljinta vai himmentämällä ja hidastamalla suljinta? Voi tietysti olla, että menevät käsi kädessä ja eivät vaikuta valotukseen milään tavalla, kuten tuosta oli melkein ymmärrettävissä, mutta kun en tiedä varmaksi, niin kyselen hölmöjä. Vallitseva valotus pidettäisiin siis samana koko ajan, mutta eri yhdistelmillä ja tämä mieluiten aukon alle...mutta ei sotketa sitä asiaa nyt tähän, ettei mene puurot ja vellit sekaisin AnselA: Sen verran tiesin, ettei aika vaikuta salamakuvauksessa valotuksessa normaalisti, mutta nopeilla ajoilla "FP-synkalla" vaikuttaa. Kamerani normimaximi synkkausaika on 200. Nikonillahan olis vissiin 500, ainakin 70d, mutta sekin jeesaisi vain noin aukon/puolitoista eikä tässä vaiheessa merkin vaihto ole tämän takia perustelua. Tehokkaammat tuikuit vois olla yksi ratkaisu, mutta esim Elincan Rangeri taitaa vastata ohjeluvultaan 64 vastaava kun noi EX:ät on 58, niin etu ei ole kovin suuri. Lisäksi painoakin tulis sen verran paljon, etten tietyillä keikoilla voisi kantaa sitä settiä mukanani. Tiedä sitten miten noi Quantumin, löytyskö niistä tarpeeksi tehokkaita. Metzilläkin taitaa tehokkain olla 64.
Vs: FP-synkka ja tehot Valtsun ongelmana on että pitäisi pystyä muuttamaan auringonvalon ja salamavalon vaikutusta kuvaan. Niin kauan kuin valotusaika pidempi tai = synkka-aika, voidaan tavallisessa moodissa (ei FP, tms.) vähentää auringonvalon osuutta aikaa lyhentämällä. Harri129:n mukaan FP-moodissa salaman vaikutus puoliintuu kun valotusaika puolintuu. Samoin käy auringonvalolle. Eli FP-moodi ei ilmeisestikään ole ratkaisu Valtsun ongelmaan, koska sillä ei voida muuttaa vallitsevan valon ja salaman suhteellista osuutta kuvaan?
Vs: FP-synkka ja tehot Siltä vaikuttaa, mutta tuota nopeaa moodia on pakko käyttää, jos liike-epäterävyys näkyy normisynkalla b) ja sitä voi käyttää, jos liikevääristymä ei näy FP ajoilla ;-)
Vs: FP-synkka ja tehot Itse ajattelisin, että valkoinen läpiampuva sontsa tässä kohtaa mäkeen, ja tilalle heijatava vaikkapa valkoinen tai mattahopea. Läpiampuva varjo heijastaa valoa liikaa väärään suuntaan. toisaalta vaatii pientä kikkailua saada 2 salamaa varjon eteen niin että molemmilla on suora yhteys masteriin. Itse käytän vain kahta salamaa, toinen ohjaa toisen välkkymistä ja joskus käytän kenkäsalamaa täytevalona. useinmiten salama pitää olla niin lähellä kohdetta että jalustan jalka näkyy kuvassa
Vs: FP-synkka ja tehot Joku tälläkin foorumilla oli kokeillut että D70 synkkaa 8000 asti, kunhan vain salama on tarpeeksi tyhmä. Nikonin ttl ja muut hienoudet ilmeisesti ei onnistu? Jotain pieniä elektronisen sulkimen efektejähän tuohon saattaa tulla. Ei Nikonkaan taida enää tehdä sähkösulkimellisia malleja?
Vs: FP-synkka ja tehot Sellaiselta sivuilta kuin "strobist" luin juuri nikonin synkka-aikojen "huijaamisesta". Kiitti vaan kaikille keskusteluun osallistuneille!
Vs: FP-synkka ja tehot FP-salama on kameran kannalta oikeastaan jatkuva valonlähde suljinliikkeen aikana, ihan kuten aurinkokin tai vaikka halogeenispotti. Anselin pointti auringonvalon määränkin muutoksesta on hyvä. Valojen suhdehan säilyy (täysteholla), vaikka ohjeluku kasvaisikin pidemmän ajan takia. Veikeää, eikö?
Vs: FP-synkka ja tehot Jee! Nyt kun minäkin pääsin takaisin samalle vuosituhannelle tulee mieleen, että: - Kaikilla puheenaolevilla merkeillä ohjeluku on ilmoitettu säädettävän heijastimen teleasennossa, joten sen perusteella ei todellisessa elämässä ja etenkin varjon kanssa ei lukuja voi laskea. - Tietääkseni tehokkain nuijasalama, jossa on myös strobo (PF; HSS, tms.) on Metzin 76-ohjelukuinen kts:http://www.metz.de/en/photo_electronics/mecablitz_76_mz5_digital.544.html Kyllähän salama on se, joka käytännössä vaikuttaa enemmän liikkeen pysäyttämiseen kuin kameran suljinaika. Molemmissa tapauksissa himmenninaukon suurentamisen tarve kasvaa lyhyen suljin/välähdysajan vuoksi niin, että terävyysalueen riittävyyden kanssa voi tulla helposti ongelmia. ................................................... Tehoa saa tietysti kannetavista studiosalamista, jos rahaa riittää, mutta niissäkin lyhyimmät välähdysajat jäävät täydellä teholla noin 1/1100 - 1/1200 s. Bronin ohjeluku vakioheijastimella on 90 ja Henschelin 128 (ISO 100) Kts: http://www.bron.ch/bc_pd_ps_en/detail.php?nr=455 hensel-studiotechnik.de