Kuvien arkistointi

Näyttäisi olevan vanhojakin ketjuja, mutta ajattelin avata uuden tänne.

Tilanne on itselläni se, että kuvatut kuvat (raw & jpg) on olleet tähän asti vähintään kahdella kovalevyllä. Arkistointi on ollut lähinnä kopiointia käytössä olleelta koneelta ulkoiselle levylle. Nyt roinaa on kasaantunut nurkkiin sen verran, ja vanhimmat ulkoiset kovotkin alkaa olla käyttöikänsä päässä. Eli jotain tarttis tehdä. Tallennusmediat ei maksa enää oikein mitään, joten nyt on hyvä hetki pysähtyä ja miettiä vähän tarkemmin, jotta voisi päättää/tehdä lopullisen käytännön arkistointiin.

Vähän niin kuin viimeinen hetki tai ikuinen kaaos.

Eli:
1) Kaikki raw-kuvat ensin dng-konvertterin läpi. Kuuden megapikselin kuva näyttäisi kääntyvän hetkessä dng:ksi kaikilla herkuilla (eli mm. täysikokoinen peukalonkynsi-jpg & alkuperäinen raw mukana). Ja tuollaisen tiedoston koko näyttäisi kasvavan vain noin 15 % (12,3 vs. 14 Mt). Tärkeimpiin kuviin voi laittaa vielä metatietoja ensin bridgen kautta, jos haluaa.

Kysymys: Onko tässä jotain, joka olisi vielä hyvä huomioida? (Ensin ajattelin tiedostojen uudelleen nimeämistä esim. omanimi_juoksevanumero, mutta Adoben konvertterilla huono toteuttaa & tiedostonimi on kuitenkin vain tiedostonimi, joten luovuin. Ja varmuuden vuoksi siis ruksasin "kaikki herkut".)

2) Viimeiset viitisen vuotta olen kuvannut raakakuvat vain dng-muodossa, joten ongelmia niiden suhteen jatkossakaan ei liene tule? Eli menee drag&drop -systeemillä, jos ei halua kovo-valmistajan kelkkaan hypätä..? Dng on tif 6 version laajennos ja dng on kuitenkin avoin, joten sinällään jollain ja joskus kuvat pitäisi saada auki, jos ne vain on mediassa, jota voi lukea. Vai? (Olen tykästynyt siihen, että raakakuvaan voi aina palata siten, että ei tarvitse miettiä missä mikäkin aputiedosto on. Vaan jatkaa siitä, mihin on jäänyt.)

Onko tässä vielä jotain muita huomioon otettavia asioita?

Tai muita asioita, joita tulee mieleen. Vaikuttaako esim. järkevältä?

 

Tuo exiftool juttu olikin tuolla jossain toisessa ketjussa. Olisi voinut olla ihan pätevä kulku, jos olisi tuota harrastanut jo heti alusta alkaen. Kun jätän alkuperäisen tiedostonimen kaikkiin, ei mene variantitkaan sekaisin. Olen luonut aina oman kansion "vvvvkkpp" sille päivälle, kun olen kuvat siirtänyt koneelle. Tai no, aina ja aina. Joskus aikoinaan aloitin kansioiden nimeämisen juoksevana, mutta se ei ollut toimiva.

Ja joo, nyt mulla on ajatuksena kääntää siis kaikki vanhatkin raw-kuvat dng-muotoon siten, että tulevaisuudessa arkistoista ei löydy kuin dng-muotoisia raakakuvia. Ja nyt olisi oiva paikka järkeistää koko arkistointi ja korjata menneisyyttä, kun tuollainen reilu kymmenen vuotta vanha usb-kovalevy alkaa olemaan käyttöikänsä päässä. Muut kuin dng-raakakuvat mulla lasketaan vain pienissä kymmenissä tuhansissa, hyvä jos niinkään. Tapana mulla on ollut deletoida kaikki testikuvat ja vastaavat saman tien, joten karsintaa ei ole tarkoitus tehdä. Ja nyt kun raakakuvat on olleet jo jonkin aikaan dng ja säätö acr:ssä, niin kaikki säätöparametritkin acr:stä on kirjoitettu dng-tiedostoon. Ajan saatossa kun on tullut käytettyä mm. RawShooteria, Capture Onea, RawTherapeeta jne., niin mukana on kulkenut erilaisia sidecar-tiedostoja. Tulevaisuudessa vain voisi olla helpompi palata millä tahansa ohjelmalla johonkin tiettyyn raakakuvaan, kun käyttää dng:tä. Hallintaan käytin Picasaa, mutta lopetin sen käytön nyt ja siirryin bridgeen. Yksinkertaisuutta ja ohjelmariippumatonta arkistointia siis haen. Ja toki tilan säästöä. Heh, ja siis myös ripustautumista dng-muotoon. Aika paljon netissä on voimakkaitakin vastaan ja puolesta dng:stä, mutta nyt konetta vaihtaessa itselle konkretisoitui edut.

Yksi pyrkimys on sekin, että ylipäätään yhdestä raakakuvasta ei olisi montaa tiedostovarianttia. Jonkun aikaa olen jo tehnyt niin, että raakakuva acr:n kautta pse:hen ja tallennus psd. Valmis kuva sitten jpg.

Tallennusvälineinä olen nyt käyttänyt usb-kovalevyjä. Kyllähän tollainen NAS-ratkaisu olisi varmasti paras, mutta en ole vielä raaskinut siihen lähteä. Mun kuva- ja kuvausmäärät kun on olleet niin pieniä, että varmuuskopiointi on hoitunut ihan manuaalisesti. Ja kun harrastuksena kuvaa, niin en niin vaarallisena ole nähnyt, vaikka pari työstettyä kuvaa häviäisikin levyn rikkoutuessa. Hmm... pohdittava ja tutkailtava tuota NAS:ia vielä, kun tahdistus mulla se pullonkaula taitaakin olla. Samalla voisi melkein alkaa käymään vanhimpia CD-levyjäkin, ja ehkä siirtää niiden kuvat käytännöllisempään paikkaan.

 

Joo, no siis. Tiedostonimen mukaan muistelisin. Voi olla että tuhansissa lasketaan raakakuvat. Ja siis vajaan kymmenen vuoden ajalta. Olen ollut käsityksessä, että mun kuvamäärä on pieni. Tiedä sitten.

 

Joskus kokeilin LR:ää, enkä tykästynyt. Varsinkin Capture Oneen verrattuna oli suorastaan huono kokemus. Pitkään meni hyvin Capture Onella, mutta en raaski nyt käyttää sitä. Voi olla että nyt LR jo menisi, mutta kun bridge + acr + pse on sopivan riittävä mulle. Mutta kun en tosiaan tiedä tulevaisuutta.

Suurin pähkäily on nyt varmaan tuo, että käännänkö tässä yhteydessä kaikki dng:ksi. Nyt olisi hyvä tilaisuus.

Ja muut dokumentit kuin kuvat on hoidettu muuten ja hoidossa.

 

Juu. Ei, kyllä. Eli käännän kaikki raakakuvat dng-muotoon. Kolmentuhannen kuvan peruskäsittelyssä (kansiorakenteen muutos/yhtenäistäminen, konvertointi & kuvan orientaation asettaminen oikein) meni alle tunti. Ainoa iso miinus on ollut, että adoben dng-konvertteri ottaa muunnettujen kuvien tallennuspaikan seuraavan muunnoksen oletuslähdekansioksi. Mikähän lie logiikka tuossa..? Heh, liittyyköhän tuohon "Erota..." -nappiin, toivottavasti ei.

Katselin varovasti, niin kyllä noita sidecar-tiedostoja on gigatavuja. Pääasiassa cop ja cos. Nyt jos kaikista xmp:istäkin pääsee eroon, niin plussaahan se.

 

Ihmettelin mikä mulla on ollut logiikkana tuossa, että kuvakansiot nimesin juoksevasti. Nyt kun katselin, niin se olikin niin että kuvasin kortin/kortit aina täyteen. Nuo juoksevasti numeroidut kansiot mahtuu aina kansio/cd. Ihmettelin miksi samalla päivällä kuvattu saattaa olla eri kansiossa. Kansio kun täyttyi, poltin cd:n ja pystyin alustamaan kortit/kortin. Niinhän se oli.

 

Nyt on tullut jo jokunen tunti ja jokunen kuva uudelleenarkistoitua.

Kyllä tää on kannattanut, on ensivaikutelma. Tulevaisuudessa ei tule olemaan muita kuin dng-muotoisia raakakuvia arkistoissa.

Ihan yleisestikin on ollut kiva ja terapeuttista palata vanhoihin kuviin.

Nopeus ei kyllä ole sitä, mitä tuossa aiemmin väitin. Oikeampi on nopeus on noin tunti/1000 kuvaa, jos sitäkään. Suurin työ ollut tuossa kansiorakenteen yhtenäistämisessä. Alkuun tosiaan nimesin kansiot juoksevana, jotta sain varmuuskopioinnin hallittua (muistikortti/cd). Sitten siirryin vvvvkkpp -muotoon vähäksi aikaa. Seuraavaksi vvvv-kk-pp h.min.s -muotoon. Kuvamäärä ennen vuotta 2010 mulla näyttäisi olevan keskimäärin noin 1300 kuvaa per vuosi. Mietin tuossa, että vanhempien kuvien (juoksevalla kansiolla) kohdalla vvvvkkpp, jossa pp olisi aina ollut kuukauden viimeinen päivä, olisi voinut olla toimiva sekin, mutta eipä tuossa hirvittävästi olisi ajassa säästänyt. Ja nyt kuvat pysyy kansioittainkin suht järkevänä.

Bridgessä plussaa metadata-templatien teko. Hakutoiminnot selkeä miinus Picasaan verrattuna.

 

Heh. Näinhän tässä on päässyt käymään. Jokunen kuva näyttäisi olevan sitten kuitenkin ilmeisesti vain yhdellä IDE-levyllä.. Ruuvailuhommiksi menee, jahka ehtii ja jaksaa.

 

No nyt tämän päivän aikana olen saanut kaikki vanhat raw:it käännettyä dng:ksi. Vielä ne muutama, jotka on IDE-levyllä kääntämättä. Varmaan ne löytyy CD:iltäkin. Aika näyttää.

Iso ongelma on ollut tuo, että ei ole ollut mitään NAS-systeemiä, jossa olisi aina ollut peilattu varmuuskopio. Katselin noita NAS-systeemien hintoja, ominaisuuksia ja arvosteluja. En lähde vielä siihen, vaan menen edelleen ulkoisilla USB-asemilla. Suurin syy hinta ja toissijainen nopeus. Kolmas se, että kymmenen vuoden päähän on vielä liian hankala ennustaa. Tietysti jos edes osasta ottaisin palkkiota, niin NAS olisi ainoa järkevä. Sittenkin pitäisi tietty miettiä, poraisinko välipohjasta piuhat kellarivarastoon, tiivistykset palokatkomassoilla jne. Mutta siis kun riskit on tavallaan pelkästään henkisiä, niin nyt näin.

Edellisen kappaleen alkuun.. Kun tuota konvertointia tein, niin huomasin tosiaan, että esim. sidecar-tiedostoja yhdellä kuvalla saattaa olla enemmänkin. Se on aina ollut niin helppo kopioida vanhalta levyltä työasemalle. Ja kun mitään peilaavaa varmuuskopiointia ei ole ollut, niin kaaoshan sellaisesta ennen pitkään tulee. Ja toisaalta esim. RawShooter ja Capture Onen alkuversiot tekivät ihan jumalattoman kokoisia sidecar-tiedostoja. Ja niillä kun ei tee nykyisin mitään.

Nyt kun kaikki raakakuvat on dng-muodossa, niin mulla on kova luottamus siihen, että edespäin perussäädöt säilyy aina dng:ssä. Eli käytännössä pääsen eroon kokonaan mm. tif-kuvista. Tai no, vänkääminen onko se psd vai tiff, mutta siis ajatuksena, että ihan jokaiseen kuvaan lähtö on se raakakuva. Mullahan on käynyt esim. joidenkin tiff-kuvien (ja jpg-kuvienkin) kanssa sitenkin, että kuvaan on jäänyt vahingossa joku näyttöprofiili.

Mutta siis. Työnkulku tästä eteen päin niin, että raakakuva on se, josta lähdetään aina liikkeelle. Kaikki perussäädöt on jo siinä, joten metatiedotkin tulee tarkistettua ja käytyä aina läpi, kun lähtee siitä. Ideaalitilanne sellainen, että ei ole kuin raakakuva, joka vastaa mahdollisimman lähelle edellistä valmista kuvaa. Ja valmiit kuvat vain pakattuina. Mutta yhtään sidecar-tiedostoa ei tarvitse tehdä. Varmuuskopiointi ohjelmallisesti.

 

Siirsin puhelimien kuvat ~2006-2010. Nokian puhelimissa oli silloin ärsyttävää, että puhelin teki kansion kuville/päivä. Nyt oli kätevää, kun sen kuin veti ja pudotti kansioineen. Win10 ei edes herjannut, jos kansio oli jo olemassa. Tiedosto meni automaattisesti oikeaan kansioon. Ja jos kansiota ei ollut, kuvat meni kansioineen.

Edit: ja kansiopvm. oli kuvan exif-pvm.

 

Hmm... joku bugi dng-konvertterissa? Tämä kroppi ADNC version 10.2.0.894 pef-dng käännetty.

Edit: Jotenkin vaikuttaisi, että konvertteri jakaa kuvan osamatriiseihin päällekkäisesti. Ja nuo päällekkäisten alueiden arvot interpoloidaan tuplasti (nearest neighbor interpolointi osamatriisin reunalta huomioimatta viereistä osamatriisia). Sellainen tulee ainakin mieleen äkkiseltään.

 

Mä en tunne Lightroomia, enkä sen sielunelämää. Joskus kokeilin LR:ää, mutta en päässyt sinuiksi ohjelman kanssa. Eikö LR:ssä ole kuitenkin ollut alusta alkaen joku tapa tägätä kuvat lähtökohtaisesti viiteen eri kategoriaan?

Lightroomin käyttäjille pitäisi olla kai oma ketju arkistoinnista..? Katalogit yms. on ainakin mulle ihan toisesta ja tuntemattomasta maailmasta.

Itse tein tätä koontiarkistointia aika paljon kuva kuvalta. Dng-konvertointi ei tosiaan ole kovin hyvä ratkaisu, joten alkuperäiset raakakuvat kannattaa säilyttää mukana. Jossain törmäsin vähän samaan ongelmakuvaukseen dng-konvertoinnissa kuin mulla oli pef->dng. Aika fiilispohjalta vedin koko homman, eikä blogiksi asti tullut dokumentoitua, kun tämäkään ketju ei sen enempää ajatuksia herättänyt. Ilmeisesti pyörä oli jo keksitty tässäkin..?