Nyt taidan ostaa ensimmäisen digikamerani (no on toi fuji 31). Käytän siihen ne rahat, jotka ovat säästyneet, kun ei ole jatkuvasti tarvinnut päivittää digikameraa uuteen. Ja kun noita m-bajonetin opiskoja on useampia. Siis jos vaimo ei kiellä.
Vs: Leica M9 Kaikkin pikkuhankintoihin sinäkin vaimolta luvan kysyt! Kysyykös se sulta, aina. Tarpeeseenhan ostat. Kuinkas tuota ilman toimeen olet tullukaan. /Jagman
Vs: Leica M9 henkilöauton hinta ei mulla kyllä mene kategoriaan "pikkuhankinnat" mut meitä on niiiiiiiiiiiiin moneen junaan.
Vs: Leica M9 Monet on varmaan pistäneet yhden ellei useamman henkilöauton verran haisemaan useampaan runkoon, jotkut odottavat sitä oikeaa ja silloin ei taida olla hinnalla väliä
Vs: Leica M9 Autoja on monen hintaisia, mutta olen samaa mieltä. Olisin itsekin säästänyt pitkän sentin jos olisin jättänyt pari hankintaa väliin... No, onneksi se ei kuulu muille mihin itse kukin rahansa laittaa. Mikko
Vs: Leica M9 nimenomaan. Omien tarpeidensa mukaan sitä pitää elää. Kysymys olikin lähinnä "pikkurahan" määritelmästä. mutta joo, itsellänikin ideana oli edetä auton kanssa järjellä ja ostaa käyttöauto joko sopivanhintaisena käytettynä tai sitten käytettyjen saannin ollessa huono, ostaa samanlainen ihan uutena pienen lainoituksen turvin. Kyseessä on kuitenkin käyttöesine eikä sille silloin lasketa arvonalennusprosentteja niin kauan kun se täyttää tehtävänsä. Sitten kävi kuitenkin niin että sain puhelinsoiton, jossa tiedusteltiin kiinnostustani ostaa 1975 mallinen Mini 1000. Tilannetta mutkistaa se fakta että tasan sama auton kyydistä sitä on nähty ensimmäisen kerran mm. Kilpisjärvi ja Narvik noin 27 vuotta sitten, joten Lienee katsottava kortit loppuunasti. Vastaavia tilanteita ei tule ihan joka kerta vastaan. Lopputuloksena lienee se että kuljetaan vielä yksi talvi julkisilla, koska Mini on liian hyvässä kunnossa että sillä raaskisi talvella ajaa. Kulttiauton statusta nauttivana harrastepelinä siittä siltikin joutunnee maksamaan lähes saman kuin mitä M9:stä ja varmasti löytyy ihmisiä jotka eivät voi ymmärtää moisen rahasumman laittamista yli 30 vuotta vanhaan, äärimmäisen pieneen autoon, jonka käyttöpäivät ovat suomessa varsin rajatut, joten kukin taaplaa tyylillään. EDIT: ja ei, noin 5000 Euroa ei ole pikkuraha, vaikka minä semmoisen summan Miniä ostaessa hukkaisinkin. Se on paljon rahaa ja kysymys on lähinnä siittä minkä hintaiseksi asiat arvioi.
Vs: Leica M9 Heh. Ihan OT mutta muistan jostain 80-luvun alusta häiskän jolla oli huimat äänentoistolaitteet kotonaan. Pätäkkää oli palanu plentisti ja kaveri totesi lakonisesti että useimmilla ihmisillä on asunto, auto ja kesämökki ja tinkimällä näistä voi saada hyvät äänentoistolaitteet Perkuleen valintoja koko ajan... V-MS
Onko Leitz hengissä vielä 2015? M9 on varmaan pirun hieno vehje, mutta saako siihen huoltoa ja varaosia viiden vuoden päästä? Kyynisenpuoleinen kysymys, mutta kun katsoo miten ohkasilla jäillä Solmsin pojat luistelee niin tällainen kysymys tulee vääjäämättä mieleen.Kysymys ei ole ehkä relevantti jos tähtäimessä on satasen kiinalainen rimpula, mutta jos viisi tonttua meinaa sijoittaa niin miettisin kahdesti.
Vs: Onko Leitz hengissä vielä 2015? Ei viisi vuotta vanhaa digikameraa enää kannata korjauttaa, koska korjauttaminen maksaa enemmän kuin itse kamera siinä vaiheessa, Leica tai ei. Pakkohan se M9 on silti hankkia, ei auta pirukaan.
Vs: Leica M9 Suomi on Canon & Nikon -maa. Siitä seuraa lähes puoliautomaattisesti, etteivät sinänsä erinomaiset muut merkit saa vastaavaa jalansijaa kovin helposti. Myöskään tietämys eri merkkien historiasta, taustoista tai ylipäänsä eri merkkien imagoon vaikuttaneista laatutekijöistä ole tänä päivänä edes kiinnostava aihe. Toisin on asia vaikkapa laatuinstrumenttien kohdalla. Hyvä maksaa, eikä kukaan aloitteleva soittaja kuvittele osaavansa soittaa vain se takia että harjoitushuiluna sattuu olemaan se kultainen alansa huippu. Kameratekniikassa on usein toisin. Leica on juuri tällainen merkki jonka tuotefilosofia on jäänyt digihypetyksen ja pikselimanian savuverhon taakse. En usko hetkeäkään, etteikö todellinen syy M-sarjan digimallin hitaaseen markkinoille tuloon ole ollut se, kuinka olla heikentämättä legendaaristen objektiivien tuottamaa laatua kennorakenteilla. Tähän kun lisätään jotenkin edes siedettävän hintatason saavuttaminen muovioptiikoiden hallitsemilla massamarkkinoilla onkin liki mahdoton yhtälö valmis. Ratkaiseeko sen kukaan jää nähtäväksi. Se tosin on sanottava, että tilanne on paljon valoisampi kuin kaksi vuotta sitten joulun aikoihin ensimmäisen M8-rungon rantautuessa tännekin. Kaikki tämä heijastuu monilla nettipalstoilla keskusteluna, jossa otetaan ensin jokin merkittävä rahasumma. Sitten verrataan saako sillä rahalla M9 rungon ja optiikan tai vaikkapa Nikonin 700 rungon ja yhden huippuzoomin. Kaksi eri instrumenttia erilaisiin töihin. Vielä pahempi; kirjoitetaan ja puhutaan malleista, joita ei ole itse kokeiltu saatika käytetty minkäänlaiseen työ- ym. tehtävään. Tämä ei ehkä korostu niinkään Pentaxin tai Sonyn kohdalla, mutta aivan erityisesti M-sarjan Leican kohdalla. (Tässä ei tietenkään voi vielä olla kyse kokemuksista koskien M9 -mallia.)
Vs: Leica M9 Tuossa on hyvää tekstiä tästä (joka todennäköisesti saa jonkun mieliparan rakkuloille). M9 - my 2 cents
Vs: Leica M9 Erinomainen kirjoitus, joka tuo esille juuri sen paineen, jonka keskellä tehdas taistelee. En ihmettele ollenkaan, että suunta on kääntynyt S-sarjan suuntaan. Otetaan tarpeeksi HYVÄ ja suuri kenno ja rakennetaan kaikki alusta alkaen sen ympärille. Tehdään aito premium-tuote. Nyt alkaakin kriittinen aika: Minkälaisen vastaanoton S-sarja saa ? Lainaus omasta tekstistäni: (....) En usko hetkeäkään, etteikö todellinen syy M-sarjan digimallin hitaaseen markkinoille tuloon ole ollut se, kuinka olla heikentämättä legendaaristen objektiivien tuottamaa laatua kennorakenteilla.(....) Näinhän se on. Kenno kaikkinen suodatimineen ym. on huonompi kuin Leican M-sarja objektiivit keskimäärin. Ja tätä on vaikea ymmärtää.
Vs: Leica M9 Myös Leica teki 1.3 kroppisen M8:n esittelyn aikoihin selväksi miten vaikeaa M-sarjan digin suunnittelu on ja miksi päädyttiin 1.3 kroppiin. No, nyt sitten (yleisön paineesta?) julkaistiin täyskennoinen versio... Olisi kiva tietää minkälaista keskustelua Leicalla käytiin kun M9:n spekseistä päätettiin. Fx oli markkinointiosaston toive? Kuinka paljon 1.3 kroppista olisi saatu parannettua? Onko fx M-Leicojen yhteydessä peräti rasite? Tai olisiko 1.5 kroppinen dx kenno (vrt. Epson) ollut se paras kompromissi? Joka tapauksessa, ei kannata kohkata M9:n takia. Nythän markkinoille tulevat jo m4/3 rungot, joihin tätä samaa optiikkaa saa kiinni...
Vs: Leica M9 Olisi mielenkiintoista tietää, millä tekniikalla saadaan täyden koon kennolla tasalaatuinen kuva, kun esim. Biogon-tyyppisten optiikoiden takalinssi hipoo kennoa ja reunasäteet tulevat kennolle aivan eri kulmassa kuin keskisäteet. Jos nurkkien erilaisuus korjataan sähköisesti, niin edelleen on ilmettelemistä tasalaatuisuudessa: nyt keskellä on "puhtaita" bittejä ja nurkissa "kertaalleen käsiteltyjä". Filmillä kuvattaessahan haittaa ei juuri ole, vaan Biogon on linssien parhaimmistoa.
Vs: Leica M9 On varmaan aika paljon oleellisempaa, onko se median koko kinofilmiruutu vai 4/3, tai 1,3x tai 1,5x kroppikertoiminen. Jos ei eroa ymmärrä tai pidä merkityksellisenä niin ei sitten, mutta aina voi kuvata muilla kameroilla kuin sillä kinoruutuisella . Väitänpä vaan että esim. valovoimaisesta 35-millisestä tykkäävät osaavat tätä eroa arvostaa aika lailla paljonkin. Ihan erilailla menee ne syväterävyysalueet, eikä tartte ostaa sitä "kymppitonnin" 24/1.4 luxia (joka ei sekään pääse samaan kuin joku 35mm Nokton). Mutta olis tosiaan jännä tietää, mitä kompromisseja on tehty, jotta toi kinokenno on tohon saatu, kun sitä ennen pidettiin niin mahdottomana. En meinannu itsekään edes uskoa M9:n olevan "full frame" ennenkuin viime metreillä. Sen verta on ollut puheita M8:n bajonettikoodauksista ja DSLR-puolenkin softapuolen vinjetinpoistoista. Mutta hyvinpä tätä kameraa jo hehkutetaan, vaikka: Toisaalta sanonpa jälleen, että mulla on reilusti alle tonnin kinofilmiruutuinen Leica ja sille filmiskanneri. Yhteensäkin taitaa jäädä alle tonniin (hinta laskettu 35/1.7 Ultronin sisältäen). Ei tartte akkuja eikä bittejä. Voi vaikka jättää sen skannauksenkin ja tehdä ne kuvat pimiössä, mutta saa myös halutessaan digikuvat =). Oi autuutta.
Vs: Leica M9 Olen aivan samaa havainnut, ettei hinta ja laatu kulje aina käsi kädessä. Vaikka onkin hieman työlästä, niin Leica CL ja "sen oma" Summicron-C 2/40 erillisellä valotusmittarilla antaa paljon laatua kuviin alle puolen tonnin hankintahinnalla. Eikä tavallisissa olosuhteissa oma pistemittauskaan ole hassumpi. Leican taskujalusta antaa paljon terävyyttä muutamalla lisäkympillä. Tällä reilusti rippikouluikäisellä kokoonpanolla on elinkaarta vielä jäljellä. Skannereita pitää varmaan vaihtaa tiuhemmin.
Vs: Leica M9 Eikös noita Leicashopista saa. 4580 ekkua saattaa toki tuntua suurelta summalta jos ei ole tottunut käsitteleen rahaa