Jaa, minä olin ihan ajatellut, että valokuvausfoorumi on valokuvauksesta ja siinä sivussa kameroista keskustelua varten. Maailma on täynnä laitteita, joista ainakin minulla on mahdollista lausua jotain vain speksien perusteella. Tämän tyyppisessa keskustelussa se on mielestäni ihan kelpo lähestymistapa; jos kysyttäisiin suosituksia tai kokemuksia jostain laitteesta lausuisin luullakseni jotain vain kokemuksen perusteella. Leica M10:stä harvalla lienee mahdollisuus kokemuksen perusteella jotain tähän lausua. Kun itse annat kommentin jostakin, niinkuin usein teet, niin onko tarkoituksesi osoittaa ylemmyytesi niitä kohtaan, jotka eivät ko. asiaa olleet "ymmärtäneet"? Ihan kysyn, koska muita, ymmärtääkseni minua siinä mukana, sellaisesta epäilet. Ylemmyyttä en omasta mielestäni ole tuntenut, tasaveroisuutta kylläkin ja sitä myöden oikeutta osallistua keskusteluun. Muuten hämmästelen sitä, että monet pitävät oman laitteensa kriittistä arviointia mollaamisena ja vähättelynä. Usein tämä piirre esiintyy nuoremmissa harrastajissa, mutta tavattaneen varsinkin nettikeskusteluissa myös kokeneemmissakin. Minulla noita Nikoneita on, falloskompleksista en osaa sanoa. En ole kuitenkaan tunnistanut, mutta asianosainen niin harvoin tehnee... EDIT: Tämä oikeastaan sen takia, että hämmästyin kun taas, sen sijaan että olisi keskusteltu valokuvauksesta ja kameroista, alettiinkin puhua keskustelun osanottajista ja heidän sielunelämästään. Ei minusta kovin mielekästä...
On hämmästyttävän yleistä (edelleen) siirtää keskustelu puheena olevasta asiasta toisten keskustelijoiden motiiveihin heti tai keskustelijoihin itseensä, kun joku esittää omasta mielipiteestä poikkeavan näkemyksen. Miksi sitten? - Kaiketi osoittaakseen ylemmyyttään muita kohtaan, jotka eivät ymmärrä asianomaisen oman mielipiteen ylivertaisuutta. Valitettavasti sellainen asenne menee vain hukkaan. (Ei sitä kukaan täydestä ota.) Yritäpä joskus pysytellä asiassa koko ketjun mitta. Pienellä harjoittelulla se saattaisi onnistuakin. Vielä.
Niin, aina välillä mietiskelen, että mikä noissa digileicoissa on niin ihmeellistä ja hintansa arvoista. Tuo Fujifilm X-Pro2 on oikein oiva peli, myös Fujinon objektiivit. Mitä saan Leicassa enemmän (no, täyskenno), jotta laittaisin siihen objektiiveineen uuden auton hinnan? Kapa
Tuo on sellainen asia, joka jokaisen pitää itse päättää kohdallaan, samaa voi kysyä verrattaessa keskenään mitä tahansa hyödykkeitä. Aika harva varmaan ostaa Leican objektiiveja uutena ja cv:kin ovat EP:n testien mukaan hyviä. Kannattaa muistaa, että Leican tuotteiden elinkaari pitkä ja niin on tietysti ilmeisesti vanhempien nikkoreidenkin.
Voihan Nikoniinkin toki laittaa 50 millisen. Vieläpä sellaisen muovi-ihmeen, joka on Leican vastaava kevyempi, eikä edes näytä hienolta... Siinä fallos kutistuu kummasti, eikä tuota tasoita edes toimiva automaattitarkennus Mutta miten Leica-mies toimii silloin kun kokee tarvitsevansa 24-70 millisen? Ottaa nöyrästi CaNikonin rojut esille, eikä raportoi siitä tälle fanifoorumille?
Olen huomannut, että Omppu-uskovaiset ovat kovin kesyjä Leica-uskovaisiin verrattuna Sinänsä tietysti mukavaa, että ollaan brändi-uskovaisia.
Onko nämä jotenkin toisensa pois sulkevia asioita? Tottakai Nikon ja zoomi on verrattomasti joustavampi kuin Leica M. Jos tarvitsen Nikonia ja zoomia niin ilman suurempaa tunnontuskaa käytän niitä. Leica ja pari linssiä kuitenkin riittää pääosin. Mieluummin käytän sitä.
Muistakaamme tämän keskustelun punainen lanka: tosiuskovainen ei moiseen ryhdy. 24-70mm... Hyi. Ja hymiö Brändit ovat kulutuskeskeisen aikamme ilmiö, enkä osaa niitä yksinomaan negatiivisena asiana pitää. Edustaahan brändi tiettyä takuuta tuotteen laadusta, designista ja käytettävyydestä. Lisäksi brändien kautta työstetään identiteettiä ja erottaudutaan, mikä on ymmärrettävä perustarpeeksi tässä yksilöllisyyden ja eriarvoisuuden nopealiikkeisessä maailmassa.
Jos tarvii pakettiautoa, niin tuskin kannatta ostaa ferraria. Jos haluaa ajaa kovaa niin ehkä silloin, vaikka toki tuunattu skoda kulkee suomen oloissa riittävästi ja on halvempikin. Disclaimer: skodallahan sitä ajetaan, perhe kyydissä.
Luin uudestaan viime sivun ja siellä on kokonaisuutena nimenomaan harvinaisen näkemyksellinen keskustelu. Mutta ei ilman mvuoren viimeistä, joten kannattanee ottaa pois suodatus ja lukea nekin ajatuksella. Mutta jos jo nimen näkeminen aiheuttaa verenpainetta, se on harmin paikka eikä objektiivisuus ja avoin mieli ole mahdollista.
Hah, Leica keskustelu se käy kuumana... Näin sitä luodaan mainetta ja myyttiä meilläkin ja mikäs siinä. En ole koskaan kuvannut Leicalla, vääjään siis itseni, mutta mielenkiintoista seurata. Tehnyt varmaan parhaita kameroita lienee kuitenkin kiistämätön lopputulos?
Paras riippuu siitä mitä laitetaan prioriteeteiksi. Parhaita on varmasti tosiaan tehnyt Leicakin usean muun tapaan. https://www.google.fi/search?q=you+tube+leica+manufacturing&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&ei=Ck6OWJfOIoar8wfWop2oCg https://www.youtube.com/results?search_query=photographic+lens+manufacturing
Hyviähän ne ovat. Erilaisia. Eivät ole kaikille sopivia, mutta mitäpä siitä. Instrumentteja, kuten soittimetkin.
Tähän yhteyteen sopiikin tätä pohtineen Nasim Mansurovin ajatus, jossa puhutaan sekä Nikonin tuosta ja vanhemmista laseista ja Leicasta myös: "Nikon specifically used these words in its marketing materials and even called the 58mm f/1.4G “three-dimensionally high-fidelity lens”. The three dimensionality is a very subjective factor. For some, it is a very important characteristic of a lens that gives images a distinct look, while for others it is simply a myth. Having shot with a wide variety of lenses over the course of the last 7 years, I have come to a conclusion that some lenses just never do well in lab tests and yet are able to achieve beautiful results. Aside from the 58mm f/1.4G, many of the old Nikkor classics and some modern Zeiss and Leica lenses are designed in such a way." Edit: Tämä tietysti olisi oman ketjun aihe, että huippuvalmistajat tekevät myös objektiiveja, joissa ei pyritäkään maksimoimaan mitattavia ominaisuuksia kuten terävyyttä tai kontrastia, vaan puhtaasti sitä, että kuvat näyttäisivät hyvältä. Tällä ei massamarkkinoille tietenkään pyritä ja vähän uskonasiahan tuo on, mutta itse pidän lähestymiskulmaa pohtimisen arvoisena.
3D, siinäpä loppumattomien vääntöjen aihe ;-) Sopii kuitenkin mainiosti näiden Leica-juttujen yhteen, sillä pohjimmiltaan kyse on subjektiivisuudesta ja tunteista. Nikoniin saa toki 3D optiikkaa vaikka kuinka paljon. Köyhä kun olen, niin minulla ei ole tätä upeaksi kehuttua 58mm/1.4 G:tä. Sensijaan omistan Zeissin 28mm/2 "Hollywood Distagonin". Toisaalta aika harvoin noteerattu 60mm/2.8 G on tässä suhteessa aika hyvä, sillä eihän 3D tule yksinomaan kapeasta terävyysalueesta. Jossain mielessä myös sanoisin, että parjattu 24-70mm G on aika hyvä 3D optiikka sekin. Varmaan paras mitä zoomeista löytyy. Vaikka toki on niin, että jos katsoja saa tietää kuvan otetun zoomeilla, niin ei hän siinä sen jälkeen enää mitään 3D:tä kykene näkemään.
Filmaa kuitenkin vaan kuinka itse po. laitteita käyttävä voi olla avarakatseinen ja tyytyväinen! On tässä tavoiteltavaa 'pyhälle'. Joko asenteessa tai ihan omistamisessa. (Piruilu se on pienikin piruilu. > )
Eivät ole. Kts. myyntimääriä. Taisi olla uusi ennätys iPhone-myynnissä kautta aikojen. Eikä iPhonessa edes ole mitään lisäarvoa (kuten Leican pienet ja loistavat optiikat). Vaan markkinointi on se, mikä ratkaisee... PS. Vaan täytyy reilusti todeta, että esim. iPhone 5SE.n kamera on kyllä aivan toisessa aurinkokunnassa edeltäjäänsä verrattua, Ja aivan erityisesti kun kuvataan surkeissa olosuhteissa.
Leica-rahastoon on kertynyt vasta 5,5 kiloeuroa. En taida tähän lähtöön vielä keretä, olisko sit M11 mennessä kymppi kasassa - sais viiskymppisen Summiluxin myös.