Vs: Leea Hitsin hienot sävyt kyllä, katse ja asento myös. Torsopotretiksi mielenkiintoinen - tykkäilen varsin paljon.
Vs: Leea Kiitos, Perus ulkoilma potretti jossa on pienehköä särmää oli hakusessa. Alla toinen samalta päivältä. Itseä tässä häröö mallina toimineen avokin ilme ja asento, mutta pidän valoja kohtuu onnistuneena. Tuossa on samalla tavalla läpiampuva varjo oikealla ja lisäksi raaka sb taustan pusikkoon. <IMG src="http://jussi.filtteri.net/gallery/d/3667-1/_DSC0105.jpg"]</IMG>
Vs: Leea Mä kyllä pidän tuosta ilmeestä paljonkin. Jostain syystä, mitä en selittää voi. Muutenkin, ja tällä kertaa taas perustelematta, pidän alimmaisesta kuvasta.- E
Vs: Leea Tuota olen yrittänyt olla komentoimatta jotta motiiveitani ei ymmärettäisi väärin. Ekan keraan kun vilkaisin niin ahaa räpsy ja seuraava kuva, komentin jälkeen vilkaisin uudestaan ja huomasin että oikein salama ollut mukana ja vielä sontikan läpi. Kuvat on luokkaa että ole siinä paikalaa ja otan kuvan, en näe niisä mitään, ehkä en vain osaa katsoa?
Vs: Leea en näe niisä mitään, ehkä en vain osaa katsoa? [/quote] ----------------------------------------------- Edes yhtäkään lehteä? T's'r'i - E
Vs: Leea Vaikka yrittää olla malli rentona, vaikuttaa kuitenkin aika jännittyneeltä. Valokin voisi olla jyrkempää ja tausta epäterävämpi. Kuvakulma ekassa ok, toisessa huono. Sieraimet näkyy, leuka näyttää normaalia suuremmalta ja myös vatsa. Kannattaa harkita, kannattaako alaviistosta kuvata. T jukka
Vs: Leea Minusta eka on selkeä ja konstailematon henkilökuva. Valo on pehmeää ja muotoilevaa - ihminen ihmisenä kuvassa. Ei se sen taivaita syleilevämpää taidetta tarvitse olla. Toisesta en pidä, pääasiassa Jukkiksen mainitsemista syistä.
Vs: Leea MInustakin eka kuva on oikein luonteva ja kiva. Mukava luonnollisen oloinen valo. Onnistunut peruspotretti. Ei kaikesta tarvi löytyä elämää suurempaa tarinaa.
Vs: Leea Puolustuspuheeni tokalle kuvalle on: Jännittyneet ihmiset ovat usein, mun silmissäni, aika jännän näköistä poppoota. Rento ihminen on tylsempi ja usein myös yksipuolisen lattea ilmestys, jälleen tämä on vain ja ainoastaan mun mielipiteeni. Toinen kuva on kiinnostavampi mulle ennenkaikkea tämän vuoksi. Ja: Myöskin siinä -toka kuva- on enemmän tuota hienoa, melkeinpä villinä rehottavaa kaupunkipuistoa. Mainitut ovat tärkeitä, ikäänkuin henkisiä reikiä, sellaisia jännitystiloista vapauteen sinkoutumisreittejä - suorastaan - täällä Hellsingissä ainakin... jännittyneille ihmisille, kuten mä(-kin) olen. Puistot ovatkin hyvin rakkaat minulle ja auttaneet paljon jännitystilojen purkamisessa, useinkin tavoin (tästä ei saa tehdä väärää johtopäätöstä, olen lainkuuliainen kansalainen). Tarkoitan vain että kuljen paljon puistoissa valokuvailemassa. *Ikinä en toista elävää tarkoituksellisesti halua vahingoittaa* Suosittelen kuitenkin pysymään poissa puistoista öisin, varsinkin täydenkuun aikaan, "kojoottien" ulvoessa, ainakin jos liikutte kotiseudullani. Tämä on kaikki luonnollisesti täysin subjektiivista näkemystä laadultaan, eikä vedä vertoja itseäni älykkäämpien ihmisten väittämille/näkemyksille. Myös esteettisesti toka on mun sydäntäni hieman lähempänä, tätä en kykene MITENKÄÄN perustelemaan. --------- Piru kun tökkii kirjoittaminen, jotain hidastelua tekstin tulossa näytölle, katkoksia jatkuvasti (omassakohan koneessa vain?) kerran lähti jopa monta riviä pois kesken kirjoittamisen itestään, outoa. - E Edit: JA: Voi vain ynnä vaikka katsoa katsoa mun ""avattarestani" kuinka hullulta näyttääkään ihminen ilman sieraimia. Sieraimet ovat hyvin aistillinen osa ihmisen ulkomuotoa. Nuo reijät kertovat paljon hetkessä vallitsevasta tunnetilasta. Niiden muoto muuntuu aina tunnetilojen myötä välittömästi, väitän. Meillä tämän maan asukkailla taitaa olla lievä sieraintrauma ja yritämme niitä aina peitellä, sillä meidän sieraimemme näkyvät keskimääräistä enemmän versus muu ihmispopulaatio - edestäpäin kasvoja tarkasteltaessa. Meidän ei kuitenkaan tarvitse hävetä perinnöllisiä ominaisuuksiamme enää lainkaan; Olemme todistaneet olevamme lähes yhtä hyviä ja pärjääviä elämän mittelöissä kuin ruotsalaiset. Mielestäni sieraimia sorsitaan ja väheksytään suotta - varsinkin juuri esteetikkopiireissä. - sama
Vs: Leea Kiitos kommenteista. Jukkiksen taustan kommentti oli varmaan tuohon kakkoskuvaan? Se on pitää kyllä paikkansa, mutta fläsyjen kanssa ei pääse aina niihin aukkoihin kun haluaa. Olisikin pw:t ja d70, mutta ei ja synkka on max se 1/250 eikä 1/4000. Blurrailu onnistuis fotarissakin, mutta ei innostanut tarpeeksi. Näille on muutenkin tehty mahdollisimman vähän. Eka kun tausta oli harkitumpi ja paikka oli oikeastaan se kävely retken tärkein kohde. Fläsyjä käytin koska tuossa paikassa tuo valo ei olisi mahdollinen ilman. Sen verran paikkaansa pitävä kommentti että fläsyharjoittelu oli noissa se pääpointti, eikä kuvakerronta tahi muu taidekikkailu. Jos potreteista jokin käsitys jää kuvattavan luonteesta, niin kuva on jo ok. Kummatkin tavallaan kuvastavat avokkia ihan hyvin, mutta minä tunnen hänet jo muutenkin joten tiedän tietyt eleet ja ilmeet. ...siksi muuten liian läheisten kuvaaminen on tylsähköä..
Vs: Leea Miten kommentoinnin voi ymmärtää väärin? Asiallinen ja ok kommenttihan tuo sulla oli. Sillä on hyvä jatkaa. Mielestäni ihan edustavia kuvia kyseisestä henkilöstä. Valo on suhkot miellyttävä näin omiin silmiin. Ja malli on jotenkin hyvällä tavalla persoonallinen, eli tekee kuvista jo omalla olemuksellaan varsin hyviä. Henkilökuvia ja mielestäni tosi onnistuneita. Kuvakulma on ihan hyvä, aika varmalta pohjalta ilman suurempaa kikkailua kuitenkin toteutettu. Kuva pari myös toimii rinnakkain ihan hyvin. Ensimmäisessä ei ole hymyä mutta toisessa on ja se jo kuvan sisällön luo. Ensimmäisessä ei ole hymyä mutta toisessa on ja se jo luo kuvan sisällön. Kumpi parempi, sitä en tiedä.. Onnistuneita otoksia joka tapauksia.
Vs: Leea Nopeana huomiona se, että punainen kanava on puhki ekassa kuvassa (nassussa) ja se hiukan pistää mulla silmään... Edit: nopea huomio kakkonen: tykkään ekasta kyl muuten.
Vs: Leea Ylempi on, selkeästi ja helposti nähden, valokuvausteknisessä mielessä _oikeaoppisempi_. Tällainen ossopukkokin sen näkee pian kuvia vertaillessa. Tärkeä ja erityisesti täällä keskusteltaessa ehkä olennaisin lähestymistapa on puhua koskien yllä mainitsemaani kuvien ominaisuutta. Voi olla jopa helpompi tapa keskustella kuvasta näin jos omaa sopivassa määrin vaadittua tietoa sekä tähän liittyvä liturgia on hallussa myös. Mutta on myös itsestäänselvää että kuvassa (yleensäkin ja kaikenkattavasti) on jotain muuta... minä tarkoitan kuvan Henkeä - sen aiheuttamaa tunnetilaa minussa. Se on hyvin merkityksellinen seikka kaikissa kuvissa, että niillä on nk.sielu. Tekniikka on vain pikku väline. Sillä ei voi, ainakaan vielä nykyisin, puhaltaa elämää alunperin elottomaan. Uskallusta vaatii - mieltä kiihoittavasti - puhua myös tunnetasolla. Asioista. Ei vain opaskirja polvien päällä aukinaisena. En ehkä voi tulla ymmärretyksi? Viivotin ei elä. - E