Taas minä kiusaan teitä näillä tyhmillä kysymyksillä. Ostin piiitkän rullan 30,5 m Kodakin TMAX 400 mv filmiä ja sain kuin sainkin sullottua sen tuohon latauslaitteeseen. Tulipahan mieleen että mikä olis paras paikka säilyttää tuota veivipurkkia?. Paljon on täälläkin palstoilla ollut filmien säilyttämisestä pakastimessa, mutta kuinka käy jos välillä pakastan ja taas sulattelen ja veivailen filmiä purkkiin pakastan ja taas kuukausi pari ja taas... Vai olisiko viisainta säilyttää jääkaapissa, mutta kun toisaalta... Kärsiikö kokemuksenne mukaan filmiä yleensäkkään pakastaa ja sulattaa useampaan kertaan, vai käykö sille niinkuin makaronilaatikolle? Mielipiteitä kiitos. PS. Oliskohan se RODINAL käypänen kehite tuolle filmille samasta syystä ( nimim. satunnainen kehittelijä). Toimiiko se vielä asa 400:lla? Mistä sitä saa kätevimmin ja minkälaisissa puteleissa.
Jotenkin tuntuu siltä, että tehdaspakkauksesta poistettu, paljaana oleva filmikela ja pakastin ei ole kauhean hyvä yhtälö. Kelaa kaikki kasetteihin ja kuvaa pois. Jos 30 metrin kuvaamiseen menee pidempi aika, kannattaa ehkä ostaa valmiita filmirullia tarpeen mukaan. Filminhinta ei silloin voi olla kauhean kriittinen tekijä. TMAXin filmejä on perinteisesti pidetty perin "hankalina". Toisaalta laimea Rodinal toimii yllättävän hyvin aika monella filmillä. Joskus niitä testailin, mutta ei silloinkaan TMAX+Rodinal mitenkään "erityistä" näyttänyt. Syytin filmiä Oisko niin, että kallis TMAX-kehite olisi kuitenkin paras tuolle filmille? Tai ehkä "huokeana" klassikko Kodakin HC-110?
Purkita kaikki kerralla kasetteihin ja muovisiin filmipurkkeihin ja pakasta ne valmiit kasetit. Sieltä sitten pakkasesta tarpeen mukaan filkkaa käyttöön.
Mä joskus lilluttelin TMAXit Rodinalissa 1+50 suhteella, raetta tulee reilusti. Kinofilmistä 18x24 on jo rakeinen, tosin vaikuttaahan tuohon yhtälöön muutkin tekijät kuin filmi ja kehite. Toisaalta muutama kuvaajaystävä on kehunut tuosta kombosta syntyvää raetta kauniiksi tms, mä en ole vielä keksinyt että rakeillakin eroa voi olla... Mutta kai sitä ainakin koittaa kannattaa? XTOLiin kun sitten joskus vaihdoin, niin rae pieneni huomattavasti, eikä 18x24 enään ollut rakeinen. Kyllähän se sieltä löytyi, mutta etsiä sai.
Olishan se jääkaappi varmaan kaikkein kätevin paikka filmin säilytykselle, tai sitten kelata ne kaikki kasetteihin ja pakastaa ne niinkuin edellä kehoitettiin. Rodinaalilla oon saanut vain kauheeta raetta T-Maxille. Vois olla joku D-76 kohtuuhyvin silyvä kehite tolle T-Maxille. Parhaat kuvat oon saanut T-Maxin omalla kehitteellä mutta se on kallista enkä sen säilyyydestä tiedä
Xtol-kehitettä kehutaan paljon TMX ja TMY filmien kanssa, jos tavoitteena on pieni rae. D-76/ID-11 toimii myös varsin hyvin, kuten vähän jokaisen filmin kanssa. Se varsinainen T-Max-kehite tuottaa kyllä ihan hienorakeista mutta minusta myös melko suttuista jälkeä. Jos et vuositolkulla meinaa tuota filmiä säilyttää, suosittelisin melkein vain purkitusta kasetteihin ja säilytystä pimeässä viileässä huoneenlämmössä.
1) Noin minäkin suosittelisin. Ja oman kokemuksen perusteella väittäisin että kannattaa käyttää mielummin kertakäyttöisesti vanhoja värifilmipurkkeja (niitä voi saada pikakehityspaikoista rajatta ilmaiseksi) kuin niitä mustia muovipurkkeja joita myydään kalliilla kyseiseen tarkoitukseen. 2) Kehitin aikanaan aika paljon noita T-max-filmejä T-max-kehitteellä. Parhaaseen tulokseen pääsi kun: - Kaikki vesi kastelukannuun oikean lämpöisenä ja sitten siitä kannusta kaadetaan samaa vettä mittalaseihin joissa kemiat valmiina. - Filmikehityksessä laiha seos ja pitkä aika. Ulkomuistista yli vuosikymmenen takaa muistelisin että 1+9 tai 1+13 olisivat olleet parhaita sekoitussuhteita. Sopivat ajat sai Kodakilta. Ainakaan pienistä purkeista niitä ei löytänyt kuin jollekin säälittävälle 1+4 sekoitussuhteelle. - Pitkällä ajalla liikuttelu minuutin välein erittäin voimakkaana ja sekä kierrettä että vatkausta sisältävänä. - Liikuttelun jälkeen aika kova kopautus pöytään ilmakuplien poistamiseksi yms. Kannattaa pitää joku rätti tms. pöydän pinnalla niin että kopautus ei ole liian kova. - Keskeytyksen ja kiinnityksen jälkeen kaadoin loput vedet kastelukannusta kehitystankkiin ennen kuin aloitin huuhtelun juoksevalla vedellä, jonka lämpötila tarkasti sama kuin kemioiden. Laimealla seoksella raekoko ei kovassakaan liikuttelussa ja kopauttelussa juurikaan kasvanut. Ylikehittymisen vaara oli myös pienempi kun aika ei ollut ihan yhtä kriittinen tekijä. (Muutenkin mielummin ylivalotus ja alikehitys kuin toisinpäin.) Ajan mittasin muistaakseni niin että kehitysaika alkaa kun kehite on tankissa ja päättyy kun keskeyte on tankissa (eikä kun kehitteen pois kaataminen alkaa). Liikuttelun virheet näkyivät kinofilmillä parhaiten rei'ityksen reunojen lähellä. Jos liikuttelu oli liian yksipuolista niin näkyviin saattoi tulla tummempina ja vaaleampina alueina esiintyviä haaleita kohtia. Helpoiten moisen saa aikaan jos liikuttelu on voimakasta mutta vain edestakaista eli jos pyöräytys jää pois. (Jos ylikehitys"varjot" näkyvät niin moka on jo aika paha.) Ymmärtääkseni tuolla filmillä nimenomaan liian vähäinen liikuttelu ja heikko kopautus johtavat siihen että kaikki ylimääräinen hopeamössö ei irtoakaan filmistä vaan jää aiheuttamaan suttuisuuden tunnetta. Jos uskalletaan liikutella rajusti ja kopauttaa reilusti niin ongelma ei tule, mutta tällöin vahva liikuttelu on huomioitava siten, että kehitysaika ei saa mennä sekuntiakaan yli. Sen takia aika kehitteen kaatamisesta keskeytteen kaatamiseen.
Viimeksi kun kehittelin rullafilmejä (tais olla Ilford Delta) Xtolilla negoihin jäi hirveet ilmakuplien läikät jos en käyttänyt esikostutusta ja siinä tippaa Ageponia. Ageponi poisti pintajännityksen ja kehitys tapahtui sen jälkeen tasaisesti. minkäänmoiset paukutukset ja liikuttelut eivät auttaneet asiaan.
T-max kehitteen voi tietysti "kesyttää" noilla laihahkoilla sekoituksilla. Minusta kuitenkin tuon kehitteen pointti on juuri sen suhteellisen suuri aktiivisuus moneen muuhun verrattuna, eli 1+4 (ja ehkä vielä myös 1+9) sekoituksilla saa nimenomaan tumman pään sävyt hyvin esiin lopputuoksen kuitenkaan olematta liian kontrastikasta. Samasta syystä tuo on hyvä kehite prässäykseen.
Olet oikeassa. Unohdin tuosta omasta tekstistäni tuon esikostutuksen. Ilman muuta se kannattaa ja pitää tehdä.
Jostain olen kuullut ettei Xtolilla välttämättä suositella esikostutusta..tiedähäntä. Mulla on riittänyt yleensä esikostutus puhtaalla vedellä, mutta Xtol & rullafilmi pelkällä vesiesikostutuksella = sutta ja sekundaa. Ageponia oli käytettävä.
Ei kai kukaan vaan ole kokeillut kehitystä valmistajan ohjeiden mukaan? Minä taisin tehdä viimeksi niin ja olin tulokseen tyytyväinen. T. Kerkko.
Luoviapa hyvinkin. Eihän ne Kodakin ja Ilfordin pojat ja tytöt tiedä niistä tuotteistaan yhtään mitään. Tuskin ovat niitä edes kokeilleet saatikka tutkineet, millä työtavoilla ja sekoitussuhteilla tulee hyvää jälkeä.