Tarkoituksena oli hyödyntää mielestäni hyvää valoa. Isänä ihastuin tuohon kuvaan, vaikka yrmyilme onkin. Kuvassa kun on luonnetta mukana. Mutta tiedä sitten miten se avautuu teille muille? Muita kuvia Laurasta samasta setistä: http://www.vesanopanen.net/sekal/laura/index.html Vesku
Esillä olevaan kuvaan ehdotus. Vasemmalta rajausta enemmän oikealle jotta se on suurin piirtein samassa kohden kuin oikealla. Alhaaltakin voi tasapainottaa kuvaa hiukan. Makunsa mukaan. Ilme on hyvä ja paita sekä nuhruinen värimaailma sopii tietyllä tapaa yhteen. Linkin takana olevista kuvista se viimeisin oli raikas.
Kun ei naurata, niin ei naurata. Minä en yleensä lapsikuville lämpene mut se on kyllä Veskulle ansioksi luettava että nämä Veskun ottamat ipanakuvat lämmittävät kyllä mieltäni poikkeuksetta. Ja välillä on todellisia helmiä, kuten nämä tuon valon ansiosta.
Lapsilla on yrmyjä ja iloisia ilmeitä, ne on hyvä kuvata kaikki pois. Mukava moni-ilmeinen kuvasarja. Taustasta tai muusta analysoinnista en nyt mainitse mitään ettei taas tule nenille.
Valo on kiva kuten näit. Jos mallia (tai kuvaajaa) saa hieman ohjattua niin hieman olisin halunnut nähdä nenää sivulle siirrettynä. Vauhdikkuudesta yrmyilyn ympärillä kertoo lennokkaan paidan lisäksi lennokkaat hiukset. Ei se staattinen hiusten noste seisomisesta tule .
Valaistuksen selkeys ja Lauran ilme puree tässä kuvassa. Varjot korostavat erinomaisesti muotoja. Kuvasta aistittavissa Lauran persoona ei kuvaajan. turkkila
Juuri kuten tavoittelit, on kuva minunkin mieleen. Ilme on persoonallinen ja yrmeydestä huolimatta hellä. Valo on kaunis ja varjo muotoilee minusta varsin hyvin, eikä kuitenkaan ole liian mustaa. Pidän myös rajauksesta, sen kikkailemattomuudesta. Siisti peruskuva joka kertoo oman tarinansa yhdestä hetkestä, pala aitoa elämää jossa pysähdyttiin ottamaan kuva muistoksi. Helppo pitää!
Sanotaanko näin... periaattessa en voi lainkaan sietää lapsikuvia (koska kaikkien mielestähän se oma herranterttu on aina maailman kaunein, fiksuin, filmaattisin, jne...) mutta aina välillä tulee sellaisia kuvia, jotka silti minuakin viihdyttävät. Tälläkin foorumilla olen jopa joitain lapsikuvia positiivissävytteisesti kommentoinut. Yleensä pisteitä minulta saa sellainen kuva, jossa on jotain muutakin ideaa, ettei ole pelkkä perus mallikuva, jossa toukka hymyilee harvoilla hampaillaan, tms. Tällä kertaa vaivaudun kommentoimaan, koska malli on niin poikkeuksellisen vakava ja valaistus on toteutettu hyvin ja taustan valaistus on sopiva suhteessa malliin. Arkisen näköinen hyvällä tavalla. Edit:typoja
Tämä on saanut jo aika paljon kommentteja ja olen jo itsekin sanani sanonut, mutta tuli vaan mieleen että tämä ei ole pelkästään lapsikuvagenressä vaan vahvasti yleisemmän ihmiskuvauksen ja persoonan esittelyn puolella. Siksi siis pidän, tenavakuvat sinänsä eivät saa multa juuri mielenkiintoa.
Pidän erityisesti kuvan 70-lukulaisesta loivahkosta ja maanläheisestä värimaailmasta, joka yhdessä lapsen olemuksen kanssa synnyttää inhimillisen lämmön kuvaan. Rajauksistahan ei pidä pilkuttaa, mutta ottaisin ylhäältä muutaman millin pois ja alhaalta vähän enemmän, jolloin myös epäsymmetrisyys korostuu.
Onpa totinen likka. Hienosti onnistunut kuva jossa on todella miellyttävä valo. Tausta on vain ehkä liian likaisen oloinen, ja molemmat olkapäät saisivat näkyä yhtä paljon.