Vs: Lahden hyppyrimäet Kuvassa on muutakin tunnettua lahtelaista historiaa kun hyppyrimäet jotka eivät näykään. Tämä on otettu näköjään Hennalasta Rykmentinkadun yli entisen Enso-Gutzeitin Tornatorin lankarullatehtaan portilta. Kun viime kesänä ulkoilutin kameraani tästä oli wanhoja rakennuksia enemmän jäljellä. Siis purkaminen jatkuu ja paikalle on rakennettu sitä mukaa uusia asuintaloja. Aivan Lahti-Helsinki junaradan viereen (rata on 100 metrin päässä purkusiilon takana). Takana hohtaa ilmeisesti ratapihan keltaiset valot. Kuva on tunnelmaltaan alakuloinen kuten tilanteeseen sopii. Siilon takaa hohtavat kirkkaat valot lisäävät epätodellista tunnelmaa synkässä, kuraisessa talvi-illassa. Hyvä kuva joka tuo minulle henkilökohtaista lisähaikeutta kun näen tapahtuvan muutoksen entisillä asuin- ja työpaikoillani.
Vs: Lahden hyppyrimäet "Näkis vaan". Kuva edustaa siis käsitetaidetta ja sen kantava idea on se, että Lahden hyppyrimäet ovat Lahti-kuvassa aina läsnä, vaikka ne olisivatkin jonkin takana tai aivan toisessa suunnassa. Ihan samaan tapaan kuin "ihminen" on kuvissa aina läsnä, vaikka kuvapinnassa ei olisi yhtään ihmisen kehon hahmoa. Ja mikäpä sen parempi. Juuri mäkihyppykulttuurin ja käsitteellisen valokuvataiteen yhdistäminen on mitä mainioin yhdistelmä.
Vs: Lahden hyppyrimäet Kiitos kaikille palautteesta! Hyppyrimäet on kuvassa tuon keskellä olevan puun takana mutta mäkien iltavalaistuksesta ja pitkästä valotusajasta (30 sekuntia muistaakseni, en nyt voi tarkastaa kun on failien kopiointi menossa) johtuen kuva on niiden kohdalta puhki ja mäet ei erotu. Kyseessä on siis yökuva. Mr. Metsä: Juuri näin.