"kuinka lakkasin pelkäämästä terästä ja opin rakastamaan sitä" Vai onko otsikolla merkitystä? Entäpä jos otsikkona olisi "suuri päätös", "kohtalon kohtaaminen" tai "ottaa pannuun"? Triviana.. Otin tämän ns synttärikuvanani tuossa jokin aika takaperin. Vuosi takana, päätöksiä ja tekemättä jättämisiä, päättämättömyyksiä. Tässä kuluvana vuotena on taas edessä tekemisiä, päätöksiä ja päättämättömyyksiä. Ja muiden päätöksiä puolestani. Vesku
Minusta tässä on idea hiukan enemmän. Ainoastaan tuo mallina olevan pää on minusta kuvallisesti pielessä tai liian sumea ja tummahko. Ehkä pää voisi olla hiukan etukenossa ja tiukemmin leikattu. Miekka sitten vastaavalla tavalla tai eri kokeiluilla tulisi tuolta edestä tai alaviistosta. Tuo pitempi teräinen ase on hienon oloinen vaikka jotain likaa kärjessä. Verta? Okei ei muuta.
Jotenkin mulla tuli heti ekana mieleen että ei tässä nyt olla tosissaan liikkeellä kun terä on noin päin. Kuka nyt hamarapuolella lyö? Onks tää kasattu kahdesta otoksesta, kun tulee semmonen olo kun terä on noin hallitseva ja kasvot tummat? Jotenkin epäsuhtainen. Oon kyllä tykännyt tästä sun veitsiteemasta, hyvä hulunkiilto silmissä, taitaa tulla luonnostaan?
Pitäiskö näistä huolestua? Historiasivellin on hiukan lipsahtanut kulmakarvan alapuolelle. Tyylikäs toteutus ja parempi näistä kahdesta, vaikka siinä toisessakin on tekemisen meininkiä .
"If you are worried about something and you can do something about the outcome, then there is no need to worry. If you cannot do anything to affect the outcome, then there is also no need to worry." - H.H. the Dalai Lama
Ei tässä ketään olla (vielä) lyömässä. Kuvastannee mielestäni lähinnä sitä päätöksenitekoa sekä ulkopuolista vaikutusta niihin. Kuva on ihan yhden ruudun pohjilta, ei ole yhdistetty kahdesta. Kiitoksia mielipiteistä. Vesku
Tuotapa tulipa mieleen voisiko tuon taustan avulla vielä tehostaa tätä kuvan sanomaa/tunnetilaa? Eli jotain huolellista värisävy tahi valojuttua. Musta väri kun on täsäs niin tyhjyyttä, ja tyhjyys ei kaiketi ole se päällimmäinen fiilis tahi taustekijä.
Mustalle on monia hyviä perusteluja. Pää on kivettynyt ja katse sisäänpäin suuntautunut. Läsnä on vain sisämaailma ja veitsi -- kaikki muu on tyhjä avaruus. Tyhjyyden lisäksi musta kertoo tilanteen ehdottomuudesta ja armottomuudesta. Lisäksi se on selvä perinteisen eurooppalaisen taidekuvan merkki, mikä auttaa sekä tekijää että katsojaa suhtautumaan kuvaan neutraalisti, symbolien ja ideoiden tasolla, ilman ajatusta hätänumeroon soittamisesta. Tällaisissa kuvissa on yleensä niin, että "vähemmän on enemmän", ja mustaa vähempää ei olekaan.
"No, it isn't." edit: liian artsy-fartsya mulle tämä musta tausta. less is more, mutta less is now not enough. tämän tyyppiseen (vn & terävä esine) kuvaan taustalle kauniisti blurrautunut kotitalo/työpaikka/muu merkityksellinen paikka, niin uskallan väittää että kovemmin kolahtaisi.
Kiitoksia mielipiteistä.. Se että tulee hiukan väittelynpoikasta meinaa että kuva herätti edes jotain tunteita. Vesku