Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Minusta se on silmiiinpistävän rumaa, kuin jonkin tyyppistä retikulaatiota (tai vain Rodinal + skannauksen korostamaa?).
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Makuasioita, just tuollaisesta mä tykkään, pitää verrata vielä tmax kuviin. Rodinalilla 1/25 kävin liikeessä skannauttamassa. Minusta raetta pitää olla, muuten ei ole mitään järkeä kuvat filmillä.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) ^ Rae voi siis olla syy kuvata filmille. Rae on aina mukana, ja useimmiten näkyvänäkin, mutta kun se näkyy jopa tuossa pienessä kuvassa tekstin lomassa, niin mahtavaa se kyllä on. Tuo filmi on suhteellisen hienorakeista (verraten herkkyyteensä ja teknologiaansa), ja sillä saa kyllä siistiäkin raetta aikaan.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Rae on ainoa järkevä syy kuvata filmille, rakeetonta huippukuvaa tulee ihan digillä. Siisti rae on makuasia, ei mikään fakta.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Toki siisteys on makuasia. Mutta paremmin mitattavia asioita ovat kokoon ja erottelukykyyn liittyvät määreet. Toki suurikin rae voi myös olla siistiä ja kaunista. Nykyään näkee usein että raetta halutaan, ja vieläpä suurta ja silmiinpistävän näkyvää ja 'repaleista' raetta. Se on mielestäni kummallista, koska rae näkyy muutenkin, yrittämättä. Mutta älä välitä, haukun aina Rodinalia.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Rae on kivannäköistä ja kuvatkin ovat kivoi. Lentskari oli oma suosikki. Onx? On.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Toki filmi aikaan, kun ei ollut digejä;-), pyrittiin nyky digimäisiin kuviin, nyt kun on digi, niin miksi maksaisi itsensä kipeäksi ja kuvaisi jonkun verran huonompaa, kuin digillä saa? Minusta on kummallista, kuvata filmille pienellä/huomaamattomalla rakeella.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Saathan sä tommosen rakeen digikuvaankin... photariahan se vaan vaatii mut sitä sävyalaa sä et saa digistä vaikka tekisit mitä
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Minusta jonkinverran päinvastoin noin trendinä. Ikäänkuin heitetään romukoppaan kaikki muu: filmin ja kehitteen hienoudet, niitten yhteistoiminnan ja valotuksen monipuolisuudet ja sävyillä herkuttelu. Kunhan saadaan aikaan juhlavan kokoinen rae, ollaan jo tyytyväisiä. Huomaamatonta raetta ei myöskään kannattane yksin tavoitella. Rae saa mielellään näkyä, mutta ei saisi ottaa pääosaa visuaalisesti. Olen täysin eri linjoilla siinä, että digiajan saisi antaa vaikuttaa siihen miten filmin kanssa toimii.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Höpön löpön, filmi ei pääse kuin murto-osaan siitä mihin hyvä raw, turhaa lotraamista. Tämä siis jos omistaa kunnollisen digin. Enpä ole täällä nähnyt sävyillä herkuttelua, enkä muuallakaan, muutama filmi höppönä, näkee omiaan.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) älä sit lotraa ohan toi hölmöä tehdä jotain mitä pitää turhana.. ton rakeen sä saat tosiaan layerinä photarissa kun skannaat sen eka yhdestä tyhjästä ruudusta talteen... mutta kandee tehdä kunnon skannaus, koska noissa ei vielä oikea rae näy.. tarvit jotankun flexin tms. jolla vedät kerran kunnon skannin ja säilöt daatat.. sit vaan isket sen joka digikuvan päälle filkan sävyistäkin sä pääset jyvälle vasta kun alat vedostaa tai skannaa itse, liikkeen valmiiksi säädetty skanni niin eihän siinä ole enään kuin pieni osa sävyistä jäljellä mv filkas on se kiva, että se puhkipolttaminen on jo aika työlästä.. digillä se on aika helppoa puuhaa
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Just joo, justhan mä sanoin että rae on ainoa hauskuus filkassa, ehkä jonkun yli-ikäisen värifilkan satunnaisen perseelle menon kanssa. Samoin kun mv, näitä on kiva kuvailla kunhan ottaa huomioon mihin kuviin toi sopii. Skannit pyydän isona ja laajalla dynamiikalla, ihan itse heitän jyrkäksi.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) sitä mä just kelasin, et saat sen ainoan hauskan ilman sitä turhaa läträystä.. yleisesti käytös ainakin meidän koulun digikuvaajilla toi katos toi intro kuva vaikka: Portfolio Aapo Huhta
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Mustavalkoinen filmi sopii mustavalkoisiin aina, ja varsinkin mv-vedoksiin, mutta filmiskannauksista en ole aina ihan varma. Rae on aika usein sellainen asia, joka häiritsee vasta kun kuva ei ole muuten tehty taitavasti - mm. väännetty (tavalla tai toisella) sopivat sävyt eri alueille, mikä saa mustavalkokuvan vasta 'hohtamaan'.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) Kukin tavallaan. Tuon linkin kuvat ei kyll antanut yhtään mitään, ihan tasan samaa shaissea, mitä jokainen suomen miljoonan taidekoulun Wannabeet vääntää. Tuollaiset kuvat on jo kliseitä. Mun juttu on filkassa se että lopputulos on rajattu ja tiedossa, tiedän kuvatessa mitä tulee. Samasta syystä polaroidi kiehtoo, se on täysin rajattu. Kun sen lainalaisuudet tietää ja miettii missä käyttää, se on huippu antoisaa. Nuo on digin vastapainoksi, siis formaatiin jonka säätöjen läpikäymiseen menee vaikka viikko per kuva ja seuraavan viikon voi säätää uudestaan. joten filmin potentilaaliset ja vaivaloiset variaatiot ei anna mitään ja ovat lähinnä tekniikkaa, kaukana luovuudesta.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) ei toi ole joo taidetta, puhtaasti kaupallista ns. muotikuvaa ja pistin vaan esimerkiksi että onnistuu se tavallaan digilläkin se on hyvä jos filkasta löytää jotain muutakin nimittäin kuin sen rakeen, se on kans aika megaklisee jota joka foorumille duunataan samanlailla kuin taidekouluissa megakliseistä taidetta
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) taidetaan olla tutussa digi vs. filmi -ryteikössä jo. kyllä filmin käytölle voi olla aivan toisetkin syyt kuin rae. jotkut arvostavat esimerkiksi sitä että kuvista on olemassa suhteellisen isot analogiset alkuperäiskappaleet (eli se nega/dia). nega ei hajoa pudotessaan lattialle tai hirtä kiinni viiden vuoden välein. kyllähän ne saa tuhoutumaan vaikkapa tulipalossa mutta niin taitaa käydä kiintolevyillekin.
Vs: Lämmin päivä, filkkaa (itse kehitettyä) No kukin saa käyttää mihin haluaa, toistaiseksi digin säilyvyys on vaan vahvistunut ja ne äänekkään epäilijät hiljentyneet. Väittäisin jopa että digillä hyvin säilöttyynä on paremmat mahdollisuudet säilyä kuin filmillä, saman kuvan voi säilöä nettissä oleviin palveluihin, viedä pankkiholviin, anopille ja kymmenenlle eri tallenus medialle, jos alkaa räpsyjen säilyvyys epäilyttää ja paperikuvat päälle. Minulle siis tuo juttu on päätää kuvatessa lopputulosta ja hakea haastetta valita kohteita mihin tuo sopii, tämä prosessi on menossa. Lisäksi tulevaisuudessa saattaa olla tulossa todelinen uniikki setti, missä tulosteen mukana on myös nega. Tuo ajatus kiehtoo.